Ukiut 75-it sivisuutut misinnarsinnaapput, Danmarkilli USA-llu Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutaat apriilip 27-ani 1951-imi atsiorneqartoq, nunatsinni nutaanik sakkutooqarfeqalernissamut Washingtonimi isumaqatigiinniarnernut pingaarutilimmik inissisimavoq.
USA-mut illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersut naapertorlugu, USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiginikuusamini avatangiisinut sunniutaasinnaasut akisussaaffiginngilai. Amerikamiut sakkutuui Narsarsuarmi sakkutooqarfimmik nutaamik sanaartornissamut periarfissanik misissuisut ernummatigineqarpoq. Amerikamiut 1941-miit 1958-imut sumiiffimmiinnikuuneranniit eqqakkat amerlaqaat, Narsarsuarlu sakkutooqarfittut atorneqaqqilissappat pinikut misigeqqinneqaratarsinnaapput.
Ukiut 75-it sivisuutut misinnarsinnaapput, Danmarkilli USA-llu Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutaat apriilip 27-ani 1951-imi atsiorneqartoq, nunatsinni nutaanik sakkutooqarfeqalernissamut Washingtonimi isumaqatigiinniarnernut pingaarutilimmik inissisimavoq.
USA-mut illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersut naapertorlugu, USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiginikuusamini avatangiisinut sunniutaasinnaasut akisussaaffiginngilai. Amerikamiut sakkutuui Narsarsuarmi sakkutooqarfimmik nutaamik sanaartornissamut periarfissanik misissuisut ernummatigineqarpoq. Amerikamiut 1941-miit 1958-imut sumiiffimmiinnikuuneranniit eqqakkat amerlaqaat, Narsarsuarlu sakkutooqarfittut atorneqaqqilissappat pinikut misigeqqinneqaratarsinnaapput.
Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisup Múte B. Egedep, Inuit Ataqatigiit, sakkutooqarfitoqqat 17-it Danmarkip akiligaanik sivisuumik akisuumillu salinneqareersullu, Amerikamiut sakkutooqarfeqaleqqissappata avatangiisinik mingutsitsisoqaqqissinnaaneranik isumakuluuteqarani Sermitsiap aperimmani akivoq.
– Illersornissaq pillugu 1951-imi isumaqatigiissut ukiut ingerlaneranni arlaleriarluni ilaneqartarnikuunera aallaqqaasiutigalugu oqaatigisinnaavara. Uagutsinnut pingaaruteqarluinnarpoq maluginiassallugu ilassutigineqartut ilaat amerikamiut sakkutooqarfiini avatangiisinut tunngassuteqarnerat. Danskit naalakkersuisuisa aamma amerikamiunik isumaqatiginninniarnermi Kalaallit Nunaanni avatangiisit pingaartikkaat paasivara, Múte B. Egede Sermitsiamut oqarpoq.
Isumaqatigiissuterpassuit iliuuseqannginnerillu
Nunanut allanut ministeriaqarfiup illersornissamut isumaqatigiissummut 1951-imeersumut ilassutitut isumaqatigiissutit arfineq-marluk allattorsimasuutiga, avatangiisinullu akisussaaffik pillugu ilanngussat assigiinngilluinnarput.
Isumaqatigiissummi ukiut 75-it matuma siornatigut atsiorneqartumi USA-p sakkutooqarfiit tikinnermittuut taamatut isikkoqarteqqilerlugit qimassagaat allaqqanngilaq. USA-p Kangerlussuarmi mittarfik 1992-imi atorunnaarpaa.
Isumaqatigiissummi marsip 13-iani 1991-imi Danmarkip, Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni atsiorneqartumi Amerikamiut sumiiffimmiittut akuutissat ulorianartut tamaasa piiassagaat imaluunniit allatut ajoqutaanngitsutut iliuuseqarfigissagaat aalajangersarneqarpoq. Tamannali pinngitsoorpoq, Kangerlussuullu eqqaavissuaa Narsarsuarmi eqqaavissuamut arlalitsigut assinguvoq.
Pituffik Space Base arlaatigut isumaqatigiinngissutaajuarpoq. Dundas amerikamiut illersornissamut oqartussaaffiannit 2003-mi immikkoortinneqarpoq, naalakkersuisullu siulittaasuat Hans Enoksen, Siumut, isumaqatigiissummut 20. februar 2003-meersumut atsioqataavoq, tassani USA sumiiffimmi avatangiisinut mingutsitsinermut akisussaatinneqarunnaarluni. Danmarkip avatangiisit akisussaaffik tamakkiisumik tiguaa, kisianni saliinissaq pillugu isumaqatigiissummi, Danmarkimit Kalaallit Nunaanniillu 2018-imi atsiorneqartumi, Dundas maannalu sakkutooqarfiit qallunaanik salinneqarnissaannik akisussaaffigineqarunnaarsinneqarput.
Igalikumi isumaqatigiissut 2004-mi aggustip arfernaneersumi Danmark, Kalaallit Nunaat USA-lu ataatsimut nalunaaruteqarput, tassani nalinginnaasumik oqaatsit atorlugit Kalaallit Nunaanni avatangiisit illersorneqarnissaata pingaaruteqarnera akuerineqarluni. Thulemi radarip nutarterneqarnissa isumaqatigiissutaavoq, sakkutooqarfiunikunulli saliisoqarnissaa pillugu imaqarani.
Assiliisartup Amerikamiup Ken Bowerip 2014-imi 2015-imilu nappartat uuliamut atorneqartartut tuusintillit manngertorneqasut USA-p Tunumiittumi Ikkattemi qimassimasai assilivai, saqqummersitaalu »American Flowers« pissutigalugu amerikamiut sakkutooqarfiini mingutsitsineq eqqumaffigineqarnerulerpoq.
Tusagassiorfiup digitalikkut saqqummersartup Quartzip Ken Bowerip saqqummersitaa pillugu 2022-mi allaaserisaqarpoq, aviisillu Kalaallit Nunaata Washingtonimi sinniisoqarfiani pisortaq Inuuteq Holm Olsen apersorpaa: – Suliaq ukiorpassuarni ingerlasimavoq, avatangiisinut ajornartorsiutit akisussaasunut malugeqqusarsimavavut; Danmarki USA-luunniit pineqarpat. Tusagassiorfimmili tuluttut oqaaseqarfiusumi Inuuteq Holm Olsen ima inerniliivoq: – It’s like speaking to a wall. (Kalaallisut: – Allaanngilaq matu oqaluutiinnarlugu).
Múte B. Egedep 1951-imi illersornissamut isumaqatigiissummut nalunaaruterpassuarnut, isumaqatigiissummut ilassutinut immikkoortortaanullu Sermitsiamut akissutimini innersuukkaluarai, Amerikamiut nappartaq manngertornilik ataasiinnarluunniit Kalaallit Nunaannit peersimanngilaat. USA sakkutooqarfigisimasami salinneqarneranut akiliiumanngilaq, Danmarkilu 1951-imi illersornissamut isumaqatigiissummik atsioqataasoq nammineq aningaasartuuteqarpoq. Danmarki Kalaallit Nunaallu 2018-imi isumaqatigiissuteqarput, tassani danskit aningaasanut inatsisaanni sumiiffinni aalajangersimasuni 17-ini saliinermut 180 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarluni.
Siunissami ajornartorsiutigineqalersinnaasut maannamiit pinaveersaartinneqartariaqarput
Naaja H. Nathanielsen Inuit Ataqatigiinneersoq Folketingimi ilaasortaatitaata aappaatut marsip 24-ani qinersinermi qinigaavoq.
– Naluneqanngilaq USA-p sakkutooqarfii nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisinut ajornartorsiortitsisut, nunallu sakkutooqarfigineqartut ajorsartuullutik, Naaja H. Nathanielsen Sermitsiamut oqarpoq.
– Illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq, kingornalu ilassutitut isumaqatigiissutit, mingutsitsisup akiliinissaanik tunngavilimmik tunngaveqanngimmat, oqaloqatigiinneq, oqaasertaliineq, qaqilerineq tatisinerlu apeqqutaalluinnarput. Tamanna innuttaasunit, politikerinit, kattuffinnit tusagassiuutinillu pissaaq. Maannakkut sakkutooqarfimmik qimatsiffiusimasumi avatangiisinut tunngasut sammineqarput, kisianni eqqagarsuit tamarmik piiarneqarnissaata tungaanut tamanna pillugu oqallittoqartuassaaq.
– Tatisiniartassaagut siunissami ajornartorsiutinngorsinnaasut maannamiit pinaveersaartinniartariaqarpagut, naggataatigullu iliuuseqarfigineqassallutik. Tamanna pissappat illersornissamut isumaqatigiissummik nutaamik imaluunniit sumiiffinni ataasiakkaani suliniutaasinnaasunik iliuuseqarfigineqassaaq. Tatisiuarnissaq Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu politikkikkut akisussaaffiuvoq, tamannalu Amerikamiunut attaveqarnermut tamarmut ilanngutittariaqarparput. Kiisalu qulakkeertariaqarparput avatangiisinut tunngasutigut inatsisitta ersarissuullutillu anguniagaqarluarnissaat, USA-p sumiinnerluta qularutigilersinnaaniassammagu. Tamanna Inatsisartuni Naalakkersuisunilu akisussaaffigineqarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
– Kusanaappoq
Naaja H. Nathanielsenip USA-p sakkutooqarfigisimasami saliinissamut nammineq akisussaaffimmik tigusinnginnera maluginiarpaa.
– Amerikamiut nunarsuarmi sakkutooqarnikkut pissaaneqarnerpaatut inissisimanerminnik attassiinnarniarlutik nunarsuarmi sakkutooqarfinnik pilersitsiniarput, USA-lli nammineerluni isumagiumanngilaa nunat sakkutooqarfigisat ajoquserneqannginnissaat. Kusanaappoq! Aamma amerikamiut Kalaallit Nunaannut kusanaatsumik periaaseqarnerat eqqarsaatigalugu, attaveqatigiinnermi sioorasaarisarneq nikaginninnerlu akuttunngitsut pisarmata, suli eqqumiiginarneruvoq amerikamiut pinngortitatsinnik avatangiisitsinnillu ataqqinninnermik aallartitsinnginnerat.
- Taamaattumik mingutsitsisoq akisussaanerpaavoq, taannami nammineq mingutsitsinini allanut suliakkersuutiginera ajorluinnarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
