Utoqqaat amerlanerusut: Akileraartarneq 51,5 procentimut qaffanneqarsinnaavoq

Soraarnerussutisiaqalernissamut katersisussaatitaaneq ukiuni arlalinni oqallisaavoq, innuttaasullu akornanni naammagittaalliuutigineqarluni.

Partiit arlallit, ilaatigut Demokraatit, qinersisoqarnerani aaqqissuussap atorunnaarsinneqarnissaanik siorna neriorsuipput. Tamannali pinngilaq. Taamaattorli Naalakkersuisut immikkut ilisimasalinnik soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermik misissuisussanik pilersitsipput.

Maanna suleqatigiissitap suliani qiterpaarpaa, kisitsisit naliliinerillu siulliit ilanngullugit qiteqqunnerani nalunaarusiaq marlunngornermi saqqummiussimallugu. Inaarutaasumik innersuutit 2027-p aallartinnerani saqqummiunneqassapput.

Immikkut ilisimasallit siullermeerluni Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiaqarnermik aaqqissuussineq tamaat misissorpaat, kisitsisillu takutippaat iliuuseqartoqanngippat tamanna akisusinnaasoq.

- Ersarippoq utoqqalinissatsinnut aningaasanik katersisariaqarnerput, Maliina Abelsen immikkut ilisimasalinni siulittaasoq oqarpoq.

Akisoorujussuusinnaavoq

Inuiaqatigiinni utoqqaat amerliartortillugit utoqqarnik isumassuisussanik "inuusuttut“ amigaatigiinnarnagit, aammattaarli inuiaqatigiinnut aningaasartuutit amerlanerulissapput. Tamanna amerlanerit tusarsimassajunnarsivaat.

Maannali allannguinngikkaanni qanoq akeqassava?

Immikkut ilisimasallit naapertorlugit inuit 67-it sinnerlugit ukiullit marloriaatingajammik amerlisussaapput, tassa 2020-mi 3800-t missaaniissinnarlutik 2040-mi 7200-t missaaniilissapput. Tamatuma saniatigut sulisinnaasut inuiaqatigiinni atugarissaarnermut akiliuteqartartut ikiliartorput.

Immikkut ilisimasallit naapertorlugit utoqqalinersianut, utoqqarnik isumaginninnermut 67-illu sinnerlugit ukiulinnut peqqinnissamut aningaasartuutit 2020-mi 1,2 milliarder koruuniniit 2050-imi 2,5 milliarder koruuninut amerleriarsinnaapput.

Akileraarutitigut akiligassaq tamarmiusoq akilersorneqassappat, assersuutigalugu 9,5 procentimik qaffaanermik isumaqarsinnaavoq. Taamaalilluni Kommuneqarfik Sermersuumi akileraarut 42 procentiniit 51,5 procentinut qaffassaaq.

Immikkut ilisimasallit erseqqissarpaat tamanna naatsorsuinerinnaasoq, inuillu qanoq iliuuseqarnissaanik takutitsisuunngitsoq.

- Taamaattumik allannguinerit pisariaqarput, Maliina Abelsen oqarpoq.

Kikkut tamarmik soraarnerussutisiaqalernissamut naammattunik katersisinnaanngillat

Soraarnerussutisiaqalernissamut katersisussaatitaaneq 2018-mi atuutilersinneqarnerata kingorna maannamut soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut ilaavoq, tamannalu immikkut ilisimasallit misissuiffigisaannut ilaavoq.

Aaqqissuussaq tamanna tamanut assigiimmik atugassaqartitsinngitsoq, immikkut ilisimasallit isumaqarput. Aaqqissuussamut 2022-mi 19-iniit 62-inut ukiullit 67 procentii akuutinneqalerput, 30 procentilli annikippallaanik isertitaqarnertik pissutigalugu aaqqissuussamut akuutinneqanngillat.

Pineqartut affaat amerlanerusunik ileqqaagaqartariaqalerput taamaattoqanngippallu annertunerusumik akileraartariaqalertarput.

Immikkut ilisimasallit naapertorlugit angutit, inuusuttut 30-t ataallugit ukiullit aamma sanaartornermik, aalisarnermik nunalerinermillu suliaqartut soraarnerussutisiaqalernissamut katersuinissamik piumasaqaatinik naammassinnissinnaanngillat.

Soraarnerussutisiaqalernissaq paasiuminartuussaaq

Ajornartorsiut pingaarutilik alla soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussamut tunngassuteqanngilluinnarpoq, innuttaasunulli ataasiakkaanut paasiuminaatsinneqarsinnaanernut tunngassuteqarluni. Kalaallit Nunaanni sulisartut soraarnerussutisiaqartinneqartarnerat isumaqatigiissutillu tunngavigalugit soraarnerussutisiaqartitsisarneq aatsaat 1999-imi atulersinneqarsimasut, Maliina Abelsenip eqqaavaa. Pisortanillu taamaallaat tunngaviusumik soraarnerussutisiassaqartarpoq.

- Suli nutaajuvoq, taamaattumik oqarsinnaavugut aaqqissuussaq pitsaasoq. Aaqqissuussaq tamarmi inissinneqareerpoq, maannali aaqqissuussaq nukittorsartariaqarparput, Maliina Abelsen oqarpoq.

Aaqqissuussaq nutaajummat aamma paasiuminarsarneqartariaqarpoq.

- Oqartoqarsinnaavoq aaqqiissutip aaqqissuussaanermut iluaqutaaginnarani innuttaasunut paasiuminartuunissaa piorsaanikkut attaveqaqatigiinnermillu suliassaqarluartoq, Maliina Abelsen oqarpoq

Immikkut ilisimasallit ilaatigut isumaliuutersuutigaat innuttaasut soraarnerussutisiatik assigiinngitsut – utoqqalinersiat, sulinermik inuussutissarsiuteqarnermut atatillugu soraarnerussutisiat aamma soraarnerussutisianut katersisussaatitaanermeersut – ataatsimut isigalugit takusinnaasariaqaraat.

Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq qanoq isumaqarfigaajuk?

Inuit aningaasaqarniarnerlu pillugit ilisimasat katersorsimallugit inaarutaasumik innersuussinnginnerminni innuttaasut immikkut ilisimasallit qanoq isumaqarnersut tusarusuppaat. Immikkut ilisimasallit ilaatigut apeqqutinik imersugassanik ukiaru misissuissapput, aamma utoqqaat kattuffii, suliffeqartut kattuffii, aningaaseriviit, kukkunersiuisut, aalisartut piniartullu ataatsimeeqatigineqassapput.

Aammali innuttaasut aperineqarput soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerit sumi ullumikkut iluatsinnersut, sumi malittarisassat ingasaassisutut isigineqartarnersut, utoqqalinersiutit sunik pingaarnerpaamik qulakkeerinnissutaassasut siunissamilu soraarnerussutisiaqalernissamut, aaqqissuussinermi suut pingaarnerpaasariaqarnersut.

- Neriuppugut immersorneqarluarumaarluta, taamaalillutalu aaqqissuussaq nukittunerulersillugu tatigineqarnerulernissaanut siunnersuuteqarsinnaassaagut. Tusarusuppugut sumi ajornarnersoq sumilu iluatsinnersoq, Maliina Abelsen oqarpoq.

Innuttaasut isummersuutitik immikkut ilisimasalinnut oktobarip aallaqqaataata 2026-p tungaanut nassiussinnaavaat.