Greenland Mineralsip/Energy Transition Mineralsip Naalakkersuisunut suliassiissutaa aningaasartuutigineqartussatut akuerineqartussaasoq isumaqatigiissitsiniartartut ataasinngornermi aalajangiipput.
Taamatut aalajangiineq isumaqatigiissitsiniartartut oktobarimi 2025-mi suliamik suliarinnissinnaannginnerminnik aalajangernerisa kingorna pivoq.
Greenland Mineralsip/Energy Transition Mineralsip Naalakkersuisunut suliassiissutaa aningaasartuutigineqartussatut akuerineqartussaasoq isumaqatigiissitsiniartartut ataasinngornermi aalajangiipput.
Taamatut aalajangiineq isumaqatigiissitsiniartartut oktobarimi 2025-mi suliamik suliarinnissinnaannginnerminnik aalajangernerisa kingorna pivoq.
Ingerlatseqatigiiffik Naalakkersuisut suliamut aningaasartuutaata 90 procentianik, tassa 14,3 million koruuninik, ullut 30-t qaangiutsinnagit akiliissasoq aalajangiunneqarpoq.
Eqqartuussissuserisumut akiliutit, suliap ingerlanneqarneranut aningaasartuutit (dommerinut sulisunullu allanut akissarsiat, init attartornerat, nerisassat il.il.) kiisalu assiliisarnermut, assartuinermut nutserinermullu aningaasartuutit taakkua ilagaat.
– Maanna suliaq eqqartuussivimmi ingerlateqqinneqassaaq. Maannali ajugaanerput nuannaarutigisinnaavarput, suliassallu eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarsinnaammata eqqissiallannarpoq, aatsitassanut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Naalakkersuisut aalajangiineq naammagisimaaraat
Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiuuteqarnermut, Inatsisinik atortitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen aalajangiineq pillugu naammagisimaarinnilluni oqarpoq:
– Naalakkersuisut aalajangiineq naammagisimaarluinnarpaat, tamannalu siorna ukiakkut isumaqatigiissitsiniartarfiup oqartussaassusia pillugu apeqqummi taperserneqarnitsinnik pissuteqarpoq. Suliap eqqartuussivinnut ingerlateqqinneqarsinnaannginneranik Naalakkersuisullu aalajangiussisimanerat eqqortutuaasoq isumaqarpunga. Suliassamik aallartitsisoq iluatsitsinanilu aningaasartuuteqartitsisoq pinngitsaalissallugu eqqortuusinnaanngilaq. Suliaq illuatungeriinnut 100 millionit koruunit missaannik akeqarsimasoq eqqarsaatigalugu, taakkualu Naalakkersuisut aalajangiineranni akiitsut akilersimammatigik, aningaasartuutinik annikitsuinnarnik kinguneqartinneqarnerput akuerineqarsinnaavoq.
– Maanna suliaq eqqartuussivimmi ingerlateqqinneqassaaq. Maannali ajugaanerput nuannaarutigisinnaavarput, suliassallu eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarsinnaammata eqqissiallannarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Aalajangiineq tupaallaatigalugulu isumaqatiginngilluinnaraat
Greenland Minerals/Energy Transition Mineralsip tamanna marlunngornermi ullaakkut aningaasanik niuerfimmi nalunaarutikkut oqaaseqarfigaa.
Isumaqatiginngilluinnarlugu aalajangiinerlu tupaallaatigalugu matumani allapput.
„Eqqartuussinerup aalajangiinera pissutsinut immikkut ittunut naammaginartumik ersiutaanngitsoq isumaqarpugut. Eqqartuussiviup sorlermi eqqortumik ingerlanneqassanersoq pillugu paatsiveerusimaartoqarnera isumaqatigiisitsiniartartut namminneq nassuerutigaat, tamannalu suliffeqarfitta isumaqatigiissitsiniarnermut suliassanngortitsinissamik aalajangerneranut tunngaviuvoq, pisortaaneq Daniel Mamadou oqarpoq.
Aalajangiineq suliap imarisaanut tunngassuteqarani ingerlanneqarneranut aningaasartuutinut taamaallaat tunngassuteqartoq ingerlatseqatigiiffik nangilluni erseqqissaavoq. Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik pissarsisinnaanersut aamma uranimut inatsit 2021-mi atuutilersinneqarsimasoq suliniutinut taakkununnga atuuttoq suliami pineqarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat suliamik kinguarsaasut
Namminersorlutik Oqartussat suliamik kinguarsaasut taamaalillutillu suliap tunngaviusumik aalajangiiffigineqarnissaa kinguartikkaat ingerlatseqatigiiffik isumaqarpoq.
– Suliaq tamaat aqqutigalugu isumaqatigiinngissutip pingaarnersaata aalajangiiffiginissaanut ersarissumik sunniuteqarluartumillu aaqqiissutissamik pilersitsiniartarpugut. Akerleriissulli inatsisitigut unammillernartut suliallu sumi suliarineqassaneranik periutsit pillugit oqallinneq pissutigalugit sivitsorneqarpoq, tamannalu pissutigalugu suliassap imarisaanik aalajangiinissaq kinguaattoorfiuvoq, Daniel Mamadou oqarpoq, taassumalu aalajangiineq kingulleq “Greenland Mineralsip suliap ingerlanerani ineriartornartumik aaqqiissutissamillu isigisaqartutut ingerlasimaneratut” inngimmat pakatsissutigigaa.
„Suliami matumani pissutsit immikkut ittut eqqortumik ersersinneqarsimanngitsut isumaqarpugut,“ Daniel Mamadou, Energy Transition Mineralsimi, Greenland Mineralsip ingerlatseqatigiiffiutaani, pisortaasoq oqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup isumaqatigiissitsiniartartut aalajangiinerat tupaallaatigalugulu pakatsissutigaa.
Assi: Oscar Scott Carl
Kalaallit Nunaannut tatiginnikkunnaartitsisoq
Daniel Mamadoup suliap ingerlanera nunani allani Kalaallit Nunaata tusaamaneqarneranut ajoqusiisoq isumaqarami isornartorsiorlugu aamma oqarpoq.
"Kalaallit Nunaata naalakkersuisuisa nunarsuaq tamakkerlugu nunatta 'niuernissamut ammasutut' saqqummiunneqarnera ingerlatiinnaraat, suliap matuma suliarineqarnerata nunarsuarmi aatsitassarsiornermut akerlerluinnaanik takutitsisinnaavoq. Suliniutit politikkikkut aalajangiinerit aqqutigalugit unitsinneqarsinnaappata, isumaqatigiinnginnerillu suliap imarisai tunngaviginagit periutsinik aqutsinikkut sivitsorneqarpata, tamanna nunani tamalaani aningaasaliisartut Kalaallit Nunaanni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aatsitassarsiornermik aningaasaliinissamik eqqarsaateqartut tatiginninnerannik akornusiissaaq."
Eqqartuussivimmi siullermeersumik sassartinneqarnissaq utaqqineqartoq
Aningaasartuutit pillugit aalajangiineq isumaqatigiissitsiniarnermut suliamut marsimi 2022-mili ingerlanneqartumut naammassinnikkiartuaarpoq. Eqqartuussiviilli isumaqatigiisitsiniartarfimmi taarsiissutissanik naatsorsuinerat pillugu apeqquteqassappata isumaqatigiissitsiniartarfimmi suliassaqaqqissinnaavoq.
Suliaq maanna Nunatta Eqqartuussivianut ingerlateqqinneqarpoq, tassanilu suliassap pingaarnerup suliarineqarnissaa qaqugu aallartissanersoq suli aalajangerneqanngilaq.
