Aningaaseriviinnaanngilaq: Najukkami qanilaarnerup tunniusimanerullu Nunarput naleqarnerulersippaa

Malene Christensen Grønlandsbankenimi sulinermini ukiunik 25-nngortorsiorluni qanittukkut nalliuttorsiorpoq, pisortanngornissanili pilersaarutigisimanngikkaluarlugu. Illoqarfimmi najukkamini Sisimiuni politiitut sulilernissani takorluugarisimagaluarpaa, atorfininnissaminulli misilitsinnissaminut piareersarnermini aningaaserivimmi karsimi   suleqqaarallarsimalluni. Maskiinat atorlugit aningaasanik isertunik anisunillu isumaginninneq aallaqqaammut soqutigivallaanngilai, pisortalli siumut isigisup piukkunnaateqarnera takusinnaagamiuk siunnersortitut ilinnialeqqullugu kajumissaarpaa. 

Tunuliaqutaa ilisimagaanni atorfeqartarnermini aningaasaqarnermut tunngasunik suliaqartarsimanera tupaallaatissaanngilaq. Sisimiuni qallunaanik angajoqqaaqarluni Kalaallisut oqalunneq paasisinnaanerlu ilikkapallappai. Meeraatilluni arnaminit pinnguaqatimi oqaasiinik nutserunneqarnissaminik ikiorneqarumalluni qinnuiginnikkami ima akineqarpoq: “Tamakku nammineq paasiniassavatit.”  

Tunniusimalluinnarluni nammineersinnaanera erseqqinneruleqqippoq, ilaquttanilu Danmarkimut utereernermik kingorna, 14-iinnarnik ukioqarluni kisimiilluni Sisimiunut utermat. Attaveqaqatigiiffigisaminut maqaasinera Kalaallit Nunaannullu „ilaasutut“ misiginera sunit tamanit pingaarnerupput. Piumassuseqqortunera suli ullumikkut malugineqarsinnaavoq – pingaartumik ullaakkut nalunaaqutaq tallimanut qiteqquttoq  makikkaangami sapaatip akunneranut arfineq marloriarluni qulingiluariarluniluunniit  fitnessimik crossfittimillu sungiusarniarluni.  

Iliuuserineqartartunut akerliusumik iliuuseqarnissamut sapiissuseqarneq: Aasianni periaaserineqartoq  

Grønlandsbankenip sullitami najugaannut qanittumi sullissinissaminut aallussilluarnera Danmarkimi aningaaseriviit immikkoortortaqarfiinik matooraanermit allaanerulluinnarpoq. Aningaaserivik ukiualuit matuma siornagut allilerinissaminik eqqarsaateqalermat misiligummik aallartitsipput: Siunnersortit marluk  immikkoortortaqarfimmik pilersitsisoqarsinnaanersoq paasiniaaffiginiarlugu ukiumi ataatsimi  qaammammut ataasiarlutik Aasiannukartarput. Misiliineq iluatsilluarmat,   immikkoortortaqarfimmik ataavartumik ammaanissaq aalajangerneqarpoq.  

Malene aningaasaqarnermut tunngasunik ilinniakkaminik naammassinneqqammersoq Aasianni immikkoortortaqarfimmi pisortanngorpoq – illoqarfimmi tassaniissimasimanngisaannarpoq aqutsinermillu misilittagaqarani. Nammineerluni inimik najugassaminik ujaasivoq, aningaaserivimmullu inissiamik pisilluni, sulisussarsioriarlunilu immikkoortortaqarfimmik naqqanit pilersitsilluni. Suliniut tamanna Grønlandsbankenip suliffeqarfittut Kalaallinit pigineqartutut immikkuullarissutut sinerissamut sapiilluni aningaasaliisartup nunaqavissunullu attaveqarnermut aningaasaliisartup inissisimaneranut ersiutaavoq.  

Sumiiffimmik ilisimasaqarluarneq — maniguunnerlu piviusoq 

Aningaaserivik Nuummi qullersaqarfeqarnermi saniatigut, Avannaanit Kujammut sinerissami tallimanik immikkoortortaqarfeqarami, sulisut sullinneqartut pissutsinik assigiinngitsorujussuarnik atugaqarnerat paasilluarsinnaavaat. Ilulissani aalisartut umiatsiaararsortut atugaat aamma Kujataani savaatillit ulluinnarni atugaat assigiinngissuteqartorujussuupput.   

Grønlandsbankenimi sulisut unammilligassat ilisimavaat inooqataaffigigamikkit, tassami aningaaserivimmi sulisuinnaannginnamik; saniliupput, sullissaminnillu Brugsenimi kaffisortitsinerniluunniit naapitsisaramik. 

Siunnersuisartut amerlanerit kalaallisut oqaluttarmata tatigeqatigiinneq attaveqaqatigiinnerlu ineriartortinneqarluarpoq, taamaalillunilu sullinneqartoq aallaqqaataanniit aallartittariaqartarani.  

Tamanna ulluinnarni sulinermi tunngaviusumik pissuserissaarnissamik maniguunnissamillu pisariaqartitsiviusarpoq. Aningaaserivik aningaasarpassuarnik taarsigassarsisitsigaangat imaluunniit taarsigassarsisitsinissaq itigartinneqaraangat, tamanna ataqqinnilluni pisariaqarpoq.  

Soorlumi Malenep erseqqissaraa, pisut kinguninnguagut sullinneqartumik najukkami pisiniarfimmi naapitsisoqartarpoq, taamaattumillu tatiginartuunissaq aningaaseriviup sullissineranut pingaaruteqarluinnarluni.  

Pinngortitamiissinnaanissaq sulinissamut nukissamik tunisisartoq 

AAMMA ATUARUK

Qeqertarsuup Tunuani immikkoortortaqarfinni aqutsisut inuiaqatigiinnik sullissilluarput

Aningaaseriviup qullersaqarfia nunatsinni illoqarfiit annersaaniikkaluartoq pinngortitarput ulluinnarni nukissaqarnissamut tunngaviulluinnarpoq. Malene Nuummut nuukkami illoqarfiup ulapaarfiunerata nipiliorfiuneratalu qimalaartarnissaa ingerlaannaq malugisinnaavaa. Umiatsiartaarlunilu Nuumminngaanniit akunnerup affaa umiatsiarluni ungasissusilimmi illuarartaarpoq – eqqissisimaarniassagami internetsimut attaveqartinnagu. Ukiuutillugu pinngortitami itisuumik anersaartorsinnaaneq kingornalu tuttulimmik suaasartorsinnaaneq eqqissinarlunilu aningaaserivimmi atuisorpassuarnut iluaqutaasumik aqutsinissamut nukissaqalersitsisarpoq.  

Nammineq aqutsisorisanik siuarsaaneq inuiaqatigiinnilu akisussaaqataaneq 

Aningaaseriviup najukkami piginnaanilinnik tunniusimalluni suliniuteqarneranut ujartuineranullu suliniuteqarneq Kalaallit Nunaannut iluaqutaanissamut pingaarutillit ilagaat. Malene Christensen atuisunut sullissinermi pisortatut atorfilinni arnani siullersaalluni atorfeqarnini tulluusimaarutigingaarlugulu aningaaseriviup nammineq aqutsisuminik siuarsaarusussuseqarlunilu taamaaliornissaminut sapiissuseqarnera nuannaarutigaa. Aqutsisut nunaqavissut siuarsarneri tutsuiginassusermik pilersitsillunilu unammillertinit avataaneersunit angujuminaaqaaq.  

Aningaaseriviup oqartariaasia ”Kalaallit Nunaannut iluaqutaaneq” inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut inernernit siammasinnerungaartumut tunngassuteqarpoq. Akisussaassusermik ukkataqarneq tamanna sulisorpaaluit toqqissisimanermik pilersitsinermik soorlu Unnuarissanik suliniuteqaraangata, imaluunniit aningaaserivimmi siunnersortit aningaasaqarneq pillugu meeqqat atuarfiini atuartunik ilinniartitsigaangata, ersarissumik takuneqarsinnaasarpoq.  

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinni iluaqutaasussanik – soorlu meeqqamut katersinissamut kontomik ammaaneq inuusuttunngoruni ilinnialernissaanut ammaassisussamik - sorlanitsitsineq pineqarpoq. Iliuutsit tamakku siammasissumik sunniuteqartuupput GrønlandsbankenimiDet qitiusutut najoqqutarineqartut. 

Allaaserisaq Grønlandsbankenimit aningaasaliiffigineqarpoq.