Future Greenland: Issittumi inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaa oqaluuserisassani pingaarnersaavoq

– Inuussutissarsiorneq nukittooq Kalaallit Nunaata siunissaanut aalajangiisuuvoq. Tamannalu pissutsini maanna atukkatsinni erseqqinnerulerpoq.

Sulisitsisuni pisortaq Christian Keldsen taama oqarpoq, taassumalu oqaatigaa Kalaallit Nunaata aamma Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaannut periarfissat maannakkut atuuttut takusinnaasatta atornissaat pingaaruteqarluinnartoq.

Inuussutissarsiortut peqataatinnagit — inussutissarsiorneq oqallisigineqassanngilaq

Future Greenland qulissaannik ataatsimeersuartitsilerpat Nuummi maajip 19-iannit 20-annut pisussami, nunarsuarmi politikikkut maanna pisut aallaavigalugit, Nunatta inissisimanera periarfissaalu qitiutinneqassapput, inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi aamma nunarsuarmi politikimi – uagut peqataatilluta aamma peqataatinnata – Nunatta inissisimaffia periarfissaalu qitiutinneqassallutik.

Naalakkersuisunut ilaasortat oqarajupput: „Peqataatinnata – oqaluuserineqassanngilagut.“ Inuussutissarsiortut taama nipilimmik maanna oqarput: „Inuussutissarsiortut peqataatinnagit - inuussutissarsiorneq oqaluuserineqassanngilaq“.

– Winston Churchillip oqarneratut ajornartorsiuteqarneq asuliinnartissanngilarput, Sulisitsisuni pisortaq Christian Keldsen oqarpoq, taassumalu peqataasussat amerlanerpaamik 500-nik amerlassuseqartussat qanittukkut anguneqarnissaat naatsorsuutigaa.

Nunarput nunarsuarmit isigalugu

Ataatsimeersuarnermi ilaatigut Savalimmiut sammineqassapput aamma nunami namminermi aningaasarsiorneq nukittorsarniarniarlugu qanoq iliorsimanersut sammineqassalluni. Tamatumani aallaavigineqassalluni Savalimmiuni inatsisartunut ilaasortap Høgni Høydahlip oqalugiaataa.

– Savalimmiut isumassarsiorfigissavavut, taakkumi nukissiorneq, aalisarneq takornariaqarnerlu pillugit suliaqarsimammata. Tamatuma saniatigut qarasaasiatigut AI-teknologi, paasissutissanik ilisarnarunnaarsaaneq soorunamilu aatsitassarsiorneq oqallisigisassatta ilagaat, Christian Keldsen oqarpoq nangillunilu oqaatigalugu aamma qulimiguulimmut ilaassallutik, Kalaallit Nunaat qulaanit isigalugu qanoq isikkoqarnersoq takuniarlugu.

– Ataatsimeersuarnermi NATO-mit, EU-mit USA-millu peqataatitat oqaloqatigissavavut taamaalillutalu Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimanera paasisaqarfigerussallugu. Aamma Frankrigimut niuernikkut attaveqarnerup ineriartortinnissaa immikkut sammineqassaaq qulequtaq “The view from Paris” atorlugu, soorluttaaq Canadamit peqataatitat amerlanerusut ataatsimeersuarnermut ukioq manna peqataassasut. Kinap Issittumi inissisimanera oqaluuserisassanut aamma ilaavoq, Christian Keldsen oqarpoq.

Pilersaarutit nutaat

Oqalugiartunut ilaassallutik USA-p Danmarkimi aallartitarisimasaa Rufus Gifford aamma NATO-mi attaveqaatitigut periaatsinut pisortaq Janis Sarts kiisalu Issittumi aallartitaq Kenneth Høegh politikeriusimasorlu Aqqaluk Lynge. Oqalugiarnerit assigiinngitsut saniatigut ataatsimeersuarnermi nutaanik aaqqissuussisoqassaaq, soorlu aallartitat paasissutissisarfiinik aamma immikkut ittunik ataatsimiittoqartassalluni, tamatumani peqataasut ilaat ulloqeqqasiorlutik Nuummi sumiiffimmi allami tusarnaarsinnaassallutik.

Inuusuttut siunissamut isiginninnerat

Inuusuttut 2024-mi ataatsimeersuarnerat ”The Future of Greenland” iluatsilluartumik ingerlanneqartoq Grønlandsbankenip, Nunafondenip, Naviairip, Polar Seafoodip Tuluillu aallartitaqarfiata aningaasaliinerisigut ukioq manna maajip arfernanni Nuummi ingerlanneqaqqissaaq.

– Future Greenlandip aallartinnissaa ullunik 14-inik sioqqullugu inuusuttut ataatsimeersuarnerat ingerlanneqassaaq, siornatullu Future Greenlandip aallartinnerani inuusuttunit pulaartoqassalluni oqariartuutiminnik saqqummiussisunik nunarsuullu siunissaa pillugu oqaloqatigiinnermut peqataassallutik. Inuusuttut peqataatinnagit – inuusuttut oqaluuserineqassanngillat.

Future Greenlandimi ataatsimeersuarneq maajip 19-iannit 20-annut Nuummi pissaaq. Peqataaniarlutik nalunaarniartunut paasissutissallu amerlanerusut: futuregreenland.gl