Grønlandsbanken: 2025 ukioq unammillernartuuvoq

Aningaasaqarnikkut kinguariarneq nunarsuarmilu politikkikkut eqqissiviilliortoqarnera pissutigalugit Nunatsinni aningaaseriviit annersaata ukiumoortumik naatsorsuutaat eqqugaapput. Pingaartumik ukiup affaani siullermi erniat appariaateqarnerannik.

Ajunngitsumillu angusaqarfiusut tassaapput nalikilliliinerit. Aningaasat 2024-imi 18,9 millionit koruuniusut, ukioq manna 15,5 millionit koruuniupput. Kiisalu "Kalaallit Nunaanni inuinnaat aamma inuussutissarsiornermi sullitat nalinginnaasumik aningaasaqarnikkut nukittuumik inissisimasut" aningaaserivimmiit tusagassiuutitigut nalunaarummi allaatigineqarpoq.

Sullitat qajannaatsut

- Nunarsuarmi tamarmi eqqissiviilliortoqaraluartoq kiisalu aningaasarsiornikkut pissutsini appariaallattoqaraluartoq sullitatsinni assiliaq suli qajannaappoq. Nalikilliliinerit appasinnerata takutippaa, sullitat inuinnaat aamma inuussutissarsiortut nukittuumik inissisimasut kiisalu nalorninartorsiornerit isumaliorluarlutik isumagigaat, aningaaserivimmi pisortap Martin Kviesgaardip oqaatigaa, 2025-lu arlalitsigut immikkuullarissuusoq oqarpoq:

- 2025-mut iserpugut naammaannartumik aningaasaqarnikkut kinguariartoqassasoq kiisalu ataatsimut isigalugu nikeriartoqassanngitsoq naatsorsuutigalugu, kisianni nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinikkut ilungersunartorsiorneq, ukiup aallartinneranilli eqquisoq, kikkut tamarmik ulluinnaannut kiisalu sinaakkutaannut allannguivoq. Taamaakkaluartorli naatsorsuutigisat qaffasinnertaani inissisimasut kiisalu ukiuni siuliinit qaffasissumik erniaqarfiusunut sanilliullugu qaffasinnerusut inernerusut anguagut. Tamanna iluarisimaarluinnarparput, tamatuma takutippaa sullitatta kiisalu Grønlandsbankenip qajannaatsumik inissisimanerat.

Angusat appasinnerusut kingunerisaanik, bankimiit aktiamut iluanaarutit ukiup siuliani 100 koruuniunikoq ukioq manna  80 koruuniussasut inassutigineqarpoq. Taakku tunniunneqareerpata aningaaseriviup akiliisinnaanermut procentia 27,8-miissaaq 2024-mi 26,9-miittoq.

Aningaaseriviup ataatsimut naatsorsuutai aatsaat taama qaffasitsigalutik 10,9 mia. koruuniupput, tassa aningaaserivimmiittuutit qaffakkiartuaarneranni aamma soraarnerussutisiaqalernissamut immikkoortup ineriartorneranit pissuteqarluni.

Aningaaserivimmiittuutigineqartut 700 millionit koruuninik amerleriarput, tassa 10 procentimik qaffallutik. Ukiup ingerlanerani taarsigassarsiat 109 millionit koruuninik ikileriarput, kvartalit sisamaat sanaartornermut aningaasaleeqataanerit annertuut nalinginnaasumik akilerneqarmata.

Siunissamut takorluukkat

Martin Kviesgaardip inuinnaat inuussutissarsiortullu siunissami aningaasaleerusussuseqarnerulissasut naatsorsuutigaa.

- Ukioq aallartipparput, erniat allanngunngigajannissaannik naatsorsuuteqarfigisarput. Tamanna aningaasaliinissamut kajumissutsimik annertusaasinnaavoq, sullitat inuinnaat kiisalu suliffeqarfiit akornanni. Peqatigitillugu nassuerutigissavarput, nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinikkut inissisimanerup suli sunniuteqarnera, maannakkorpiarli nalilerparput Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq Danmarkimit aamma nunani allanit aningaasaliinernit iluaquserneqartoq, aningaaseriviup pisortaa oqarpoq.

2026-mi akileraarutit suli ilanngaatiginagit 145-175 millionit koruunit akornanni angusaqartoqarnissaa aningaaserivimmit ilimagineqarpoq, tamannalu decembarip qulingiluaani kingullermik nalunaaruteqartoqarneranut assinguvoq.