Itigartitsinermut tunngavilersuutigineqartut politikkimik tunngaveqartut, Kuannersuarni aatsitassarsioqatigiiffik isumaqarpoq

Naalakkersuisut ”sumiiffimmi ujaasinermi uranimut inatsimmut naapertuuttumik piiarneqarsinnaasunik nassaartoqarsinnaanngitsoqq“ isumaqarput.

Australiamiut aatsitassarsioqatigiiffiata Energy Transition Mineralsip, Greenland Minerals aqqutigalugu Kuannersuarni misissuinissamut akuersissutip sivitsorneqarnissaanik qinnuteqartup itigartinneqarneranut taama naatsumik tunngavilersuisoqarpoq.

Suliffeqarfiup pisortaata Daniel Mamadoup akissutigineqartoq tupigusuutigaa:

– Naalakkersuisut misissuinermi uuttortaanermilu tassanngaannaq ilisimatuunngorsimanerpat?

Politikkikkut tunngavilersuutit

Narsami aatsitassarsiornialersaarnerip innuttaasunit kissaatigineqannginnera Naalakkersuisunit tusaaniarneqartoq, tamannalu itigartitsinermut naqissuseeqataasoq, aatsitassanut naalakkersuisoq Múte B. Egede Facebookimi allappoq:

"Peqatigisaanillu innuttaasut – minnerunngitsumik Kujataani – ukiuni amerlasuuni erseqqissumik isummaminnik takutitsisimasut tusarnaarpavut. Nunatta aqqut toqqagaa attapparput."

Daniel Mamadou Kuannersuarni suliniutip itigartinneqarnera politikkikkut tunngavilersorneqarnera ersarittoq isumaqarpoq.

– Arlariinnik ukiut ingerlaneranni oqaaseqartoqartarpoq, maannali 2021-mi inatsit uranimik misissuinermik, ujaasinermik piiaanermillu inerteqquteqartup atuutilersinneqarnikuunera politikkimik aallaveqarnera erseqqilluinnarpoq.

Killigititap ataaniittoq

Naalakkersuisoqarfimmiit 2025-mi misissuinerup inernera pillugu ingerlatseqatigiiffimmik oqaloqateqartoqarumannginnera, Daniel Mamadoup uggoraa. Sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi, aatsitassanik qaqutigoortunik uranimik 100 ppm-it ataallugit akoqartunik peqartoqarsinnaanera, piffinni assigiinngitsuni qulini nassaarfiusimavoq.

Ingerlatseqatigiiffiup aningaasanik niuertarfimmi nalunaarutaani juunip 12-ianinngaanneersumi ima allassimavoq:

”Ujarassiuutta Kuannersuarni akuersissuteqarfitsinni siornatigut misissorneqarsimanngitsuni, uranimik 100 ppm-it ataallugit akulinnik, nunap qaani saffiugassarpassuarnik 2025-mi nassaarnerat angusaavoq qiimmaallannartoq."

Nassaarneq tamanna misissuisoqaqqinnissaanut tunngaviusoq, suliffeqarfiullu pilersaarutai malillugit misissuinissaq ukioq manna naatsorsuutigineqaraluartoq, Daniel Mamadou Sermitsiamut oqarpoq.

– Aatsitassat nutaat misissuiffiginerisigut aatsaat paasisaqarnerusinnaavugut, Misissuinissamut akuersissutip sivitsorneqarnissaanik Naalakkersuisunut qinnuteqaaterput itigarneqarmat maanna taamaaliorsinnaanngilagut.

Sermitsiap Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffimmut itigartitsinerat quppernerni qulinik takissusilik pissarsiaraa. Tamatuma saniatigut aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup ujarassiuuisa nalunaarusiaat marluk, ingerlatseqatigiiffiup piianissaanut nutaanut tunngasut kiisalu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu Ujarassiuuteqarfiata (GEUS) nalilersuinerat aamma pissarsiarai.

Allakkiat naapertorlugit aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup GEUS-illu ingerlatseqatigiiffiup qanittukkut nunap qaavanit misissugai, uranimik 100 ppm ataallugu akoqarneranik takutitsisoq, siornatigut qillerinernit, uranimik annertunerusumik akoqarnerannik takutitsisunit, tutsuiginannginnerusutut isigaat. Ataatsimulli isigalugu naliliinerusoq, suliffeqarfiullu misissuineraniit naliliinerunngitsoq GEUS-imit eqqumaffigeqquneqarpoq. Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussat Naalakkersuisullu ingerlatseqatigiiffiup akuersissutigineqartup iluani piiaasinnaasoqarsinnaaneranik tunngavissaqanngitsoq nalilerpaat.