Maanna takutitsinermut atortorissaarutit sanaartorneqarput

Ikait pinngortitami pilersarnerat, Kujataani Ikkap Kangerluani ikkami napasulianit immikkuullarissuni ilisimasarput, maannakkut suliffissuanngortinniarneqarpoq. Tunisassiornermi ikait CO₂ atorlugu minguitsumik calciumkarbonatinngortinneqartarpoq, toqqaannartumik atorneqarsinnaallunilu tuniniarneqarsinnaasoq.

Puilasumit imeq nillertoq karbonateqarluartorlu immap naqqanit sitiukkaangat ikait Ikkap Kangerluaniittut pilersarput, napasullu mineralimik ikaitimik sanaajusut ukiut ingerlanerini immap naqqaniit portusuunngorlutik alliartortarput. Minerali taanna aamma immap itissup qalliini, sikumi raajallu qaleruaanni akuuvoq.

Suliffeqarfiup Ikkatonip pisartoq tamanna tunisassiornermi atulersimavaa.

Siullermik imeq immameersoq CO2-mik suliffissuit anianerannit pilersitamit akoqalersinnaanngorlugu kemiskiusumik suliarineqartarpoq.

Ikaitit katersorneqareerlutillu imiiarneqareeraangamik suliaqarfimmi assersuutigalugu qalipaatiliornermi, pappialaliornermi plastiliornermilu toqqaannartumik atorneqarsinnaanngorlugit minguitsunngorlutik allannguitsumillu calciumcarbonatinngortarput.

Aningaasaliiffigineqaqqittoq

Ikkaton aningaasaliiffigineqaqqinnissaminik qulakkeerinnereerluni maanna laboratoriami misiliutitut suliarinninnermit suliffissuarnut takutitsiviliornialerpoq.

Ikkattonip CO2-mik aatsitassanut ikaitinut aalajangersaanermikkut calciumkarbonatinngortitsisinnaanera siorna Sermitsiami allaaserineqarmat teknologii suli misileraataavoq. Kingorna pisoqangaatsiarpoq.

– Aningaasaliiffigineqaqqinnikkut suliffissuarmik takutitsiviusumik sanaartornissamut periarfissaqalerpugut, Ikkatonimik pilersitsisoq pisortarlu Erik Trampe oqarpoq. Suliffeqarfik Limfjordenimi qeqertami Furimi sanaartorneqassallunilu suliffissuarmut pioreersumut atasssaaq, taannalu CO2-lersuutaallunilu misileraanermut atorneqassaaq. Suliniut suliffeqarfinnit ilinniarfinnillu suleqataasunit ingerlanneqarpoq, ineriartortitsinerlu Innovationsfondenimit aamma INNO-CCUS-imit tapersersorneqarpoq.

Pilersitsisoq Erik Trampe aamma pilersitseqataasoq geokemikerilu Gabrielle Stockmann, issittumi silap pissusianik ilisimatusarnermi aamma aatsitassanik CO2-mik toqqorsinermik ukiorpassuarni misilittagaqartut, suliffeqarfimmik ingerlatsisuupput.

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni aamma CO2-mik aniatitsisoqangaarfiusumi, soorlu ikuallaavinni, tunisassiortoqalersinnaasoq anguniarneqarpoq.

Erik Trampep Ikkami napasut atorneqassanngitsut Nunatsinniillu peerneqassanngitsut tamatumunnga atatillugu erseqqissarpaa.

- Ikkami napasut pinngoriaasiat ilinniarfigalugulu suliffissuarni tunisassiornermut atorneqassaaq, taanna nassuiaavoq.

Aningaasartuutaanani tunisassiaassasoq

CO2-mik aaqqiissutini amerlanerni kulstofimik tigusilluni nunap iluani toqqorsisarneq siunertarineqartoq Ikkattonimi tamanna tuniniagassanngortinneqassaaq.

- CO2-mik tigooraaviit amerlanersaat aningaasartuuteqarfiinnaapput. Uagut pilersitarput naleqarluarluni tunisassianngussaaq, Erik Trampe oqarpoq tunisassiaq niuerutigineqarluarsinnaasoq ilanngullugu oqaatigaa.

Tunisassiaq tassaavoq calaciumcarbonat, ulluinnarni kalkittut imaluunniit kridtitut ilisimaneqartoq, plastimi, qalipaatini pappiaqqaniluunniit annertuumik atorneqarajuttoq. Calciumcarbonat nalinginnaasoq CO2-mik annertuumik aniatitsinikkut sananeqartarpoq, Ikkatonimili CO₂ tunisassiornermi pilersinneqassasoq siunertaavoq. Taamaalilluni niuerfimmik nutaamik pilersitsinngikkaluarluni tunisassiaq pioreersoq taarserneqarsinnaavoq, tassanilu aningaasatigut assigiinngissut Erik Trampep takusinnaavaa.

Takutitsivimmi takutinneqartussat

Suliffeqarfik takutitsinermi atorneqartussaq suli angivallaanngilaq, aatsaalli suliffissuarmi taamaaliortoqassaaq. Taanna ullormut CO2-mik 100 kilonik ataavartumik kaaviiaartitsisinnaasussatut sananeqassaaq, tamannalu ingerlatsinerup pissutsini piviusuni misilinnissaanut naammassaaq, kisiannili suli niuernikkut atorneqarsinnaasutut annertutigissanngilaq.

Periuseq ataasiaannarani piffissap ingerlanerani ingerlalluartuunersoq suliffeqarfiup pingaarnertut takutittussaavaa: CO2-mik suliffissuarni aniasumit pitsaasumik tigusisoqarsinnaanersoq, tunisassiaq assigiissaartumik pitsaassuseqarnersoq kiisalu nukissiuuteqarneq ingerlatsinerlu naleqquttumik ataqatigiinnersoq.

– Misissuineq laboratoriami ingerlanneqartoq pissutsit pitsaalluinnarpata nalunaaquttap-akunnerini ulluniluunniit arlalinni ingerlasinnaavoq. Suliffissuaq ulloq unnuarlu ingerlasinnaassaaq, qarasaasiamik aqunneqarsinnaassallunilu aniatitsinerit allanngorarnerillu annertuut suliarisinnaassavai. Maanna taamaaliortussanngorpugut, Erik Trampe oqarpoq.

Takutitsineq ukiut marluk pingasulluunniit ingerlanneqassaaq. Suliap annersaa suliassanut tigussaasunut tunngassaaq. Tunisassiorfik ulluinnarni ingerlatsinermut akornutaanngitsumik suliffissuarmi pujoorfimmut pioreersunut atassuserneqassallunilu pujut immamiillu imeq suliffissuamut atassuserneqassapput, tunisassiallu naammassisat passunneqarlutillu panertinneqartassapput. Suarsuit tamakku suliat pappialamiiginnaratik sila qanoq ikkaluarpalluunniit tunisassiorfimmi ingerlanneqarsinnaanersoq aalajangissavaat.

Suliffeqarfimmi tunisassiulersinnaanermut aqqut

Takutitsineq imminermini siunertaanngilaq. Matumani teknologiip annertusineqarsinnaaneranik takutitsineq, tassa suliffeqarfissuarmi ataasiinnarmiinngitsoq kisiannili suliffeqarfinni assigiinngitsorpassuarni atorneqarsinnaanera takutissallugu pingaarnertut siunertaavoq.

Tunisassiorfik immikkoortukkaarlugu, tassa pisariaqartitat naapertorlugit containerinik ikkussuisoqarsinnaasunngorlugu sananeqartussatut eqqarsaatigineqarpoq. Taamaalilluni teknikki tunngaviusoq taanna CO2-mik aniatitsinernut assigiinngitsorpassuarnut, soorlu CO2-mik annikinnerusumik aniatitsisumut suliffissuarnullu anginerusunut, naleqqussarsinnaanngorlugu sananeqarsinnaassaaq.

Tunisassiornermut atatillugu CO2-mik aniatitsiffinni taamaattumik tunisassiorfeqarsinnaaneq isumassarsiaavoq.

- Tunisassiorfissuaq ataaseq sananavianngilarput, aniatitsinerulli sumiiffiani naleqqussarneqarsinnaasumik eqaatsumik aaqqiissutissarsiorniarpugut; aniatitsinikitsumiit annertunerusumik aniatitsisumut. Periuseq tigooraavimmi aamma taama eqaatsigissaaq: CO₂ minguitsoq allami katersorneqareersoq tigoorarsinnaavarput, pujormilluunniit aniasumit assigiinngitsunik kimittussusilerlugu toqqaannartumik tigoorarsinnaavarput, Erik Trampe.

Tunisassiaq niueruteqarnertulli pingaaruteqartigaaq. Calciumcarbonat minguitsoq niuernermi naleqarpoq, assigiiaarnerullunilu minguinneruguni naleqarnerussaaq.

Nuummi tigulluarneqartut

Ikkatonimi sulisut illoqarfimmiunit qaaqquneqarlutik Nuummiissimapput.

- Tigulluarneqaqalutalu pilersuisunit oqartussaasunillu arlalinnit naapeqateqarpugut. Suliniut soqutigilluarneqarpoq, Erik Trampe oqaluttuarpoq.

Soqutiginninnerat assersuutaannaanngilaq. Periuseq Kujataani Ikkap Kangerluani Ikkap napasuinit isumassarsiaavoq, Kalaallit Nunaanniinnaq pinngortitami takussaallunilu nassaassaasoq, mineralimut ikaitimut suliffeqarfimmullu atsiussaasoq. Pissutsillu arlallit napasunik kangerlummi pilersitsisartut Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiliornermi nammineerlutik inississapput.

– Ikait nillertumi pinngortarpoq, Kalaallit Nunaannilu pinngortitaq imarmik nillertumik akeqanngitsumik ukioq naallugu pilersuisuuvoq. Tamatuma qaavatigut erngup nukinganik nukissiorfimmit nukissaq sinneruttoq naammattoq akikitsorlu, suliaqarfiillu arlallit tunisassiorfimmi aningaasartuutaasaraluartut ilanngukkaanni suna tamarmi oqinnerulissaaq, Erik Trampe oqarpoq.

– Aamma kiannerusumi tunisassiortoqarsinnaanissaa sulissutigaarput. Issittariaqarnera pineqarani Kalaallit Nunaanni pissutsit pitsaanerpaat tamangajammik ataatsimut katersorneqarnerat pineqarpoq, taanna oqarpoq.

Taamaammat Kalaallit Nunaat teknologiip pilerfigiinnanngilaa, aammali siunissami tunisassiorfiit inissisimaffissaattut tulluartuullunilu teknikkikkut aningaasaqarnikkullu assigiinngitsutigut periarfissat assigiipput.

Sunaluunniit aalajangersimalluinnartuunngitsoq, taakkuali marluk tulleriiaartariaqanngitsut Erik Trampep erseqqissarpaa.

– Takutitsiviup naammassinissaata tungaanut utaqqisariaqanngilagut. Pingaaruteqarnerpaat Furimi misilinneqareerpata ingerlaqqinnissaq piareersarsinnaavarput. Iluatsissappat Kalaallit Nunaat tulliunneqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.