Sakkortuumik nipilersoqatigiinniit kisimiilluni elektroniskimik nipilersortalernermut

Basserpalaap nipititsup nipaa nipilersortarfimmeersoq Roskilde Festiavlimi scenep tunuani iikkamik sajuppilutsitsivoq. 

Kabelit natermi ikittunnguakkaarlutik qaleriiaarsimapput, silaannarlu qilanaarnermik ulikkaarpoq. Minutsialuit qaangiuppata inuit 3.000-ngajaat nipilersortarfiup saavaniillutik nipilersuut malillugu aalassapput.

Taakkulu tamarmik qeqqanni Andachan siutequtini qungatsiminut inisseqqavai. Itisuumik anersaartorpoq, timiminilu pissanganeq malugisinnaallugu atortumininnguani isigai – taakkulu annertoorsuarnik akisoorsuarmillu immiussiviuteqarnani angisuumik pilersitsisoqarsinnaaneranut uppernarsaataapput.

Andachanimut angalaneq allarluinnarmi aallartippoq. Qanga metalimik nipilersoqateqarpoq, forstærkerersuarnillu guitarinillu ungusimaneqarluni. 

Nipilersoqatigiilli avissaarmata suli nipilersuutinik pilersitserusunnermik kissaateqarnini kisimi pigilerpaa. Tunniutiinnarnani elektroniskimik nilersornikkut kiffaanngissuseq nassaara, tassanilu kisimiilluni nipi tamaat naqqaniit sanarfisinnaavaa – Sisimiuni Akikip qulaani ineerannguamini.

Iluatsitsineratalu nipilersortarfissuarnut anngutitippaa, ilaatigut Spot Festivalimut Roskilde Festivalimilu Danmarkimi.

Erniinnaq tusarnaariat savannut anillassaaq. Oqaatsit najoqqutai suunngitsunnguupput: namminiusinnaaneq qunuginngikkaanni, sunaluunniit anguneqarsinnaavoq.

Immaqaliuna taamaammat nipilersuusiaata inuit eqqortarai, taakkumi inummit tamatta oqimaatsunik nammataqarnitsinnik ilisimaarinnittuminngaanneerput, nipilu aqqutigalugu nammatatta oqinnerulaalernissaat kissaatigaa.

Eqqumiitsuliortutut taaguutaata tunuani nilersortartoq Qasigiannguanit aallartittoq, nipilersornermillu soqutigisaata kigaatsumik suliniummut ullumikkut Andachanimik taaguutilimmut ineriartortippaa.

Ukiuuneri qiianartut Nintendo 64-lu

Anda Otto Schmidt Qasigiannguani ulloq 8. april 1995 inunngorpoq.

- Pingasut missaannik ukioqarlunga Ilulissanut nuuppugut, Anda Otto Schmidt oqaluttuarpoq.

Nukappiaqqamullu taassuma Ilulissat nunarsuarmik paasinninneranut sinaakkutaavoq: Atualeqqaarneq, ikinngutit ukiuunerilu qiianartut.

- Ataataga taamanikkut qimmeqarmat qimussertarpugut. Tamanna alianalaangajattutut eqqaamasarpara – qiianartorujussuuvoq, ulussakkalu qerisarput, taanna oqaluttuarpoq.

Ulluinnaat atuarnermik, ikinngutinik Nintendo 64-millu atuiffiupput. Angajoqqaavi spiliuterpassuaqarput, taakkulu atuareernerup kingorna ikinngutai aqqusaaraangata kateriffiusarput. 

Nalunaaquttap akunneri illarnermik, isumalioqqissaarnermik, misigisimanermillu unammeqatigiinnerit ataatsimooqatigiinnerilu imminut katerikkaangata pilersumik nalaatsiffiusarput.

Anda Otto Schmidtip Johan Pele Schmidt Karoline Storchilu angajoqqaarai.

- Anaana Sisimiuni meeqqat atuarfianni asaasuuvoq ataatalu sunik tamanik suliaqartuuvoq aalisartutullu namminersortutit inussutissarsiortuulluni. Taassuma erinarsartartoq Mariina qatanngutigaa. Taamaammallu Mariina atsagaara, Anda Otto Schmidt oqaluttuarpoq.

Aqqanillit missaanni ukioqartoq ilaqutariit Sisimiunut nuupput.

- Sisimiormiullunga oqartarpunga, taanna oqarpoq.

Tassanilu ikinngutigilluarnerpaasakka naapippakka.

- Taakku piinnanganallugit atuarninnik ingerlatsivunga. Atuarfimmiinneq uannaartorsuunngilaq, tiiminilu malinnaaniarneq ilungersunartuaannarpoq, taanna oqarpoq.

Aallaanerunini kanngusuutigigaa 

Anda Otto Schmidt meeraalluni qatserisartunngornissaq takorluugaraa. Pilerinarnera pissutiginagu, allalli tamarmik taamaattuunermik pikkuginninnerat pissutigalugu.

- Tassa taamaappunga. Allaanera kanngusuutigaara, taanna oqaluttuarpoq.

Siusissukkut kanngusunnermik allaanerunermillu misiginerata immikkuullarissumik malussarissunngortippaa – nammineq allallu misigissusaannik maluginnissinnaalerlunilu isumaliorsinnaalersillugu. 

Malussajanerlu tamanna najaata imminut toqunnerani ersarinnerulerpoq. 

Aliasunnerup imaqanngissuseq tamanik isiginneriaasianik allannguisoq malitsigaa. Unneqqarissumik inuunissap oqaasinngortitsisinnaanerullu – nipilersuutikkut inunnillu allanik naapitsinikkut – qanoq pingaaruteqartiginera ilikkarpaa. 

Kingornalu nipilersuusiai beatsinik rytmenillu taamaallaat tunngajunnaarput, aammali allat taarsiornerannut qaamanermik anngussinissamik imaqalerput, oqimaatsumimmi nammagaqarluni qanoq misigisimanarnersoq nalunngilaa.

Anda Otto Schmidt katillugit arfineq pingasunik qatannguteqarpoq, taakkunannga pingasut anaanaminit qatanngutigai.

- Angajullersaallunga peroriartorpunga, taanna oqarpoq.

Aatsaallu meeqqat atuarfianni Anda Otto Schmidt nipilersornermik tiguartippoq. Nipilersortartut soorlu Avenged Sevenfold, Trivium, Slipknot, Korn aamma System of a Down nalunaaquttap akunnerpassuini tusarnaartarpai, guitarernermillu ilinniarusulluni unnukkut atuartitsinermut ilannguppoq. 

Taamaalillunilu nipilersornerup silarsuaanut iseriartornera ilusinikkiartulerpoq, pikkuginninneq suli misigisaa.

- Metalimik nipilersoqatigiiliorpugut Arctic Sounds festivalimilu siullermi appisimaarluta, Anda Otto Schmidt eqqaamasalikkersaarpoq.

Pisattani pisortaq

Meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Sisimiuni ilinniarnertuunngorniarfimmi atualerpoq. Nasartaareerlunilu ukioq ataaseq Pisattani sulissalluni atuarnermik uninngatitsivoq.

- Nipilersuutinut nutaanut aningaasanik katerserusuppunga, Anda Otto Schmidt oqarpoq.

Sorianngitsorlu Anda pisiniarfimmi pisortanngorpoq – elektronimik piginnaasani patsisigalugit.

- Taamaattuaannarsimavunga. Meeraallunga fjernbetjeningit computeritoqqalluunniit isaterlugit suut iluanniinnersut paasiaqarfiginiartarpara, taanna oqarpoq.

Metalimik nipilersoqatigiit nipilersortartut ilaasa illoqarfinni allani ilinniaqqinnissaat pissutaalluni avissaarput, nipilersornermillu ataatsimoorluni angorusutat kipitinneqarput. Taamanikkulliuna Anda heavymetalimit elektroniskimik nipilersornermut nuuttoq.

- Akikip qulaani ataatsimut anartarfeqarlunilu uffarfeqartumut ineerannguamut nuuppunga. Tassanilu saqqummersitassara siulleq sanavara, taanna oqarpoq.

Naak avatangiisai angisoorsuunngikkaluartut, ineerannguaq pinngortitsiviliuppaa. Tassani nipilersukkanik pitsaasunik pilersitsiniarluni angisoorsuarmik akisoorsuamillu immiussiveqartariaqannginneq ilikkarpaa – isumassarsiaq, pilerineq nipinillu paasisaqarnissamut piumassuseq pingaarnerpaapput. 

Tassanilu ineerannguami ataatsimut anartarfeqarlunilu uffarfeqartumi eqqumiitsuliortoq Andachan pinngorpoq.

- Ikinngutigilluarnerpaasama ilaata Martip Andachanimik taagortaraanga. Tassanngalu taanna pilerpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Tassanngaannillu suut tamarmik sukkatsikkiartulerput. Andachan nipilersoqatigiinni Finni-mik pilersitsivoq kisimiillunilu EP-mik saqqummersitsilluni. 

Mobiili sianertuarpoq saaffiginnissuterpassuillu ilisarsimasanillu nuannaartorinnittunillu nersualaarutit imaaginnavipput.

Nipilersoqatigiit Finni Koda Awardsimi ”Ukiumut nersornaammik” pissarsipput, Andachanilu Tûtu suleqatillu allat, ilaatigut Ivaana peqatigalugu nipilersukkamik nuannarineqartunik soorlu ”Kisvit” saqqummersitsivoq. Taannalu Air Greenlandip imarpik ikaarlugu timmisartuani nutaami Tuukkami nipilersuusiortuuvoq.

Nipilersugai nunatsinniinnaq maluginiarneqarneq ajorput – Andachan nunatsinni nunanilu allani festivalini nipilersortarpoq, nipillu pilersitaata ineerannguamiikkaluarluni nunarsuarmut tamarmut anillaattoqarsinnaanera takutippaa. Siorna Spotfestivalimi Roskilde Festivalimilu nipilersorpoq.

Angorusutani aallukkaa

Andachan nipilersuusiunngikkaangami Sisimiuni angerlarsimaneq nuannarisrapaa. Tassani nukissanik katersisarpoq. Tamannalu ajoraluartumik akulikitsunik pineq ajorpoq.

- Allamut angalanissaq sinnattoriuartuarsimavara. Naammagittaalliornianngilanga. Angalaartuaraannili aamma tamanna timut qasunarsinnaasarpoq. Siorna immaqa qaammatini pingasuni angerlarsimavunga, taanna oqarpoq.

Sisimiut qasukkarsimaarfittut eqqissisimanartutut atuuppoq, tassanilu nukissanik katersisinnaasarpoq, inuunini isumaliutigerujoorlugu pilersitsisinnaassutsinilu nipilersukkamik qaartutut ililluni pinngortitseqqinnginnermi nunatsinnilu nunanilu allani nipilersortinnani qasuersaartittarlugu.

Sunngiffimmini Japanimiut kulturiat animelu aamma pulaffigisarpai, qasukkarsimaarfiullu taassuma eqqissisillugulu allatut isumassarsisittarpaa.

Andachanip Kalaallit Nunaanni nipilersornermi nutaamik pilersitsinissaq anguniagaraa, taannami naapertorlugu ukiorpassuarni assigiiaaginnarmik tamanna ingerlavoq. Nipilersorneq nipilersortarfimmi takusassianik akorusuppaa taamaalillunilu nipilersornermini nukinnik nutaanik pilersitsilluni – pioreersunik unammillernissamik tusarnaartunillu nipilersortartunngortussanillu isumassarsisitsinissamik takorluugaqarneq.