Sakkortuumik nipilersoqatigiinniit kisimiilluni elektroniskimik nipilersortalernermut

Basserpalaap nipikitsup nipaa nipilersortarfimmeersoq Roskilde Festivalimi scenep tunuani iikkamik sajuppilutsitsivoq. 

Kabelit natermi ikittunnguakkaarlutik qaleriiaarsimapput, silaannarlu qilanaarnermik ulikkaarpoq. Minutsialuit qaangiuppata inuit 3.000-ingajaat nipilersortarfiup saavaniillutik nipilersuut malillugu qittatissapput.

Taakkulu qeqqanni Andachan siutequtini qungatsiminut inisseqqavai. Itisuumik anersaartorpoq, timiminilu pissanganeq malugisinnaallugu atortumininnguani isigai – taakku immiussivimmi angisuumik akisuumillu atuinngikkaluarluni pilersitsisoqarsinnaaneranut uppernarsaataapput.

Andachanimut angalaneq allarluinnarmi aallartippoq. Nipilersoqateqarluni forstærkerersuarnik ungusimaneqarluni oqimaatsumik guitarilerluni sakkortuumik nipilersortartuulluni aallartippoq.

Nipilersoqatigiilli avissaarmata suli nipilersuutinik pilersitserusunnermik kissaateqarnini kisinngoruppoq.

Tunniutiinnarnani elektroniskimik nilersortarnikkut kiffaanngissuseq nassaara, tassanilu kisimiilluni nipi tamaat naqqaniit sanarfisinnaavaa – Sisimiuni Akikip qulaani ineerannguamini.

Nuannarineqarluarnerata nipilersortarfissuarnut anngutsippaa, ilaatigut Danmarkimi Spot Festivalimut Roskilde Festivalimullu.

Erngiinnaq tusarnaariat savannut sassassaaq. Oqaasinnaava takinngilaq: namminiusinnaagaanni sunaluunniit anguneqarsinnaavoq.

Immaqamiuna taamaammat nipilersuusiaasa inuit tiguartarai, taakkumi inummit  oqimaatsunik nammataqarnitsinnik ilisimaarinnittuminngaanneerput, nipilu aqqutigalugu nammatatta oqinnerulaalernissaat kissaateqartumeerluni.

Eqqumiitsuliortutut taaguutaata tunuani nilersortartoq Qasigiannguanit, nipilersornermillu soqutigisaata kigaatsumik ineriartorneranik ullumikkut Andachanimik taaguutilimmut inerneqartoq, aallartippoq.

Ukiukkut issittumi Nintendo 64-ilu

Anda Otto Schmidt Qasigiannguani ulloq 8. april 1995 inunngorpoq.

- Pingasut missaannik ukioqarlunga Ilulissanut nuuppugut, Anda Otto Schmidt oqaluttuarpoq.

Nukappiaqqamullu tassunga nunarsuarmik paasinninneranut Ilulissat sinaakkutaavoq: Atualeqqaarneq, ikinngutit ukiuunerilu isseqisut.

- Ataataga taamanikkut qimmeqarmat qimussertarpugut. Tamanna alianalaangajattutut eqqaamasarpara – issittorujussuuvoq ulussakkalu qerruttarput, taanna oqaluttuarpoq.

Ulluinnaat atuarnermik, ikinngutinik Nintendo 64-imillu atuiffiupput. Angajoqqaavi spilliuterpassuaqarput, taakkulu atuareernerup kingorna ikinngutai aqqusaaraangata kateriffiusarput. 

Nalunaaquttap akunneri illarnermik, tinguartisimanermik, misigisimanermillu unamminermi ataatsimooqatigiinnermilu imminnut katerikkaangata pilersumik nalaatsiffiusarput.

Anda Otto Schmidtip Johan Pele Schmidt Karoline Storchilu angajoqqaarai.

- Anaana Sisimiuni meeqqat atuarfianni asaasuuvoq ataatalu sunik tamanik suliaqartuuvoq aalisartutullu namminersortutit inuussutissarsiortuulluni. Taassuma erinarsartartoq Mariina qatanngutigaa. Taamaammallu Mariina atsagaara, Anda Otto Schmidt oqaluttuarpoq.

Aqqanillit missaanni ukioqartoq ilaqutariit Sisimiunut nuupput.

- Sisimiormiullunga oqartarpunga, oqarpoq.

Tassanilu ikinngutiginerpaasani naapippai.

- Taakku piinnagajallugit atuariartortarpunga. Atuarfimmiinneq uannoortorsuunngilaq, tiiminilu malinnaaniarneq ilungersunartuaannarpoq, oqarpoq.

Aallaanerunini kanngusuutigigaa 

Anda Otto Schmidt meeraalluni qatserisartunngornissaq takorluugaraa. Pilerinarnera pissutiginagu, allalli tamarmik taamaattuunermik nuannarinninnerat pissutigalugu.

- Taamaattarnikuuvunga. Allaanerunera kanngusuutigaara, oqaluttuarpoq.

Siusissukkut kanngusunnermik allaanerunermillu misiginerata immikkuullarissumik malussarissunngortippaa – nammineq allallu misigissusaannik maluginnissinnaalerlunilu isumaliorsinnaalersillugu.

Malussajanerlu tamanna najaata imminut toqunnerata kingorna sakkortusivoq.

Aliasunnerup imaqanngissuseq tamanik isiginneriaasianik allannguisoq malitsigaa. Unneqqarissumik inuunissap oqaasinngortitsisinnaanerullu – nipilersuutikkut inunnillu allanik naapitsinikkut – qanoq pingaaruteqartiginera paasilerpaa. 

Kingornalu nipilersuusiai beatsinik rytmenillu taamaallaat imaqaratik, aammali allat taarsiornerannut qaamanermik anngussinissamik imaqalerput, oqimaatsumimmi nammataqarluni qanoq misigisimanarnersoq nalunngilaa.

Anda Otto Schmidt katillugit arfineq-pingasunik qatannguteqarpoq, taakkunannga pingasut anaanaminit qatanngutigai.

- Angajullersaallunga peroriartorpunga, oqarpoq.

Anda Otto Schmidt meeqqat atuarfianni nipilersornermut aatsaat tiguartippoq. Nipilersortartut soorlu Avenged Sevenfold, Trivium, Slipknot, Korn aamma System of a Down nalunaaquttap akunnerpassuini tusarnaartarpai, guitarernermillu ilinniarusulluni unnukkut atuartitsinermut ilannguppoq.

Taamaalillunilu nipilersornerup silarsuaanut appakaakkiartornera ilusinikkiartulerpoq, uummateqarfiginera suli aallussaa.

- Sakkortuumik nipilersoqatigiiliorpugut Arctic Sounds festivalimilu siullermi appisimaarluta, Anda Otto Schmidt eqqaamasalikkersaarpoq.

Pisattani aqutsisoq

Meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Sisimiuni ilinniarnertuunngorniarfimmi atualerpoq. Nasartaareerlunilu ukioq ataaseq Pisattani sulissalluni atuarnermik uninngatitsivoq.

- Nipilersuutinut nutaanut aningaasanik katerserusuppunga, Anda Otto Schmidt oqarpoq.

Sorianngitsorlu Anda pisiniarfimmi aqutsisunngorpoq – elektronimik piginnaasani patsisigalugit.

- Taamaattuaannarnikuuvunga. Meeraallunga fjernbetjeningit computeritoqqalluunniit isaterlugit suut iluanniinnersut paasisaqarfiginiartarpara, oqarpoq.

Sakkortuumik nipilersoqatigiit nipilersortartut ilaasa illoqarfinni allani ilinniaqqinnissaat pissutaalluni avissaarput, nipilersornermillu ataatsimoorluni angorusutat kipitinneqarput. Taamanikkulliuna Anda heavymetalimit elektroniskimik nipilersornermut nuuttoq.

- Akikip qulaani ataatsimut anartarfeqarlunilu uffarfeqartumut ineerannguamut nuuppunga. Tassanilu saqqummersitassara siulleq sanavara, oqarpoq.

Naak avatangiisai angisoorsuunngikkaluartut, ineerannguaq pinngortitsiviliuppaa. Tassani nipilersukkanik pitsaasunik pilersitsiniarluni angisoorsuarmik akisoorsuamillu immiussiveqartariaqannginneq ilikkarpaa – isumassarsiaq, uummateqarfiginninneq nipinillu paasisaqarnissamut piumassuseq pingaarnerpaapput. 

Tassanilu ineerannguami ataatsimut anartarfeqarlunilu uffarfeqartumi nipilersortartoq Andachan pinngorpoq.

- Ikinngutiginerpaasama ilaata Martip Andachanimik taagortaraanga. Tassanngalu taanna pilerpoq, oqaluttuarpoq.

Tassanngaannillu suut tamarmik sukkatsikkiartulerput. Andachan nipilersoqatigiinni Finnimik pilersitsivoq kisimiillunilu EP-mik saqqummersitsilluni. 

Mobiili sianertuarpoq saaffiginnissuterpassuillu ilisarimasanillu nuannaartorinnittunillu nersualaarutit imaaginnavipput.

Nipilersoqatigiit Finni Koda Awardsimi ”Ukiumut nersornaammik” pissarsipput, Andachanilu Tûtu suleqatillu allat, ilaatigut Ivaana peqatigalugu nipilersukkamik nuannarineqartunik soorlu ”Kisivit” saqqummersitsivoq. Aamma Air Greenlandip Atlantikoq qulaallugu timmisartuani nutaami Tuukkami nipilersuusiortuuvoq.

Nipilersugai nunatsinniinnaq maluginiarneqaannanngillat – Andachan nunatsinni nunanilu allani festivalini nipilersortarpoq, nipillu pilersitaata ineerannguamiikkaluarluni nunarsuarmut tamarmut anillaattoqarsinnaanera takutippaa. Spotfestivalimi Roskilde Festivalimilu siorna nipilersorpoq.

Takorloortakkani aallukkaa

Andachan nipilersuusiunngikkaangami Sisimiuni angerlarsimaneq nuannarisarpaa. Tassani nukissanik katersisarpoq. Tamannalu ajoraluartumik akulikitsunik pineq ajorpoq.

- Allamut angalanissaq takorluugariuarsimavara. Naammagittaalliornianngilanga. Angalaartuaraannili aamma tamanna timut qasunarsinnaasarpoq. Siorna immaqa qaammatini pingasuni angerlarsimavunga, taanna oqarpoq.

Sisimiut qasukkarsimaarfittut eqqissisimanartutut atuuppoq, tassanilu nukissanik katersisinnaasarpoq, inuunini isumaliutigerujoorlugu pilersitsisinnaassutsinilu nipilersukkamik qaartutut ililluni pinngortitseqqinnginnermi nunatsinnilu nunanilu allani nipilersortinnani qasuersaartittarlugu.

Sunngiffimmini Japanimiut kulturiat animelu aamma pulaffigisarpai, qasukkarsimaarfiullu taassuma eqqissisillugulu allatut isumassarsitittarpaa.

Andachanip Kalaallit Nunaanni nipilersornermi nutaamik pilersitsinissaq anguniagaraa, taannami naapertorlugu ukiorpassuarni assigiiaaginnarmik ingerlavoq. Nipilersorneq nipilersortarfimmi takusassianik akorusuppaa taamaalillunilu nipilersornermini nukinnik nutaanik pilersitsilluni – pioreersunik unammillernissamik tusarnaartunillu nipilersortartunngortussanillu isumassarsisitsinissamik takorluugaqarneq.