Rutsjebanemi
issakajaarluniluunniit aqajannguumineq.
Filmit qiiaamminartuliat
amiilaarnarpallaaraangata kiinaq akisimik asserlugu. Angajuusoq
toqqorsimaffiminiit pissilluni ersisaaraluni nilleraangat tatamilluni nillerneq
oqiliallannerullu pianik illarluni.
Meeqqat
ataatsimiit 17-inut ukiullit tatamisinneqalaarnissartik nuannarisarpaat.
Meeqqat inuusuttullu 93 procentii ersinarsinnaasumik ujartuisarput
nuannisarniutigalugu, ilisimatusarnerup nutaap takutippaa. Ilisimatusartut
tamanna ersinertut pitsaasutut taasarpaat.
- Misissorsimavarput
meeqqat namminneq ersinartunik ujaasisarnersut nuannaralugulu. Taamaapporlumi,
Marc Andersen, Aarhusip ilisimatusarfiani Recreational Fear Labimi
aqutseqataasoq ilisimatusaammilu ’Recreation Fear Across Childhood’
(Meeraanermi amiilaammerneq peqqinnartoq) misissornerani allaaserisaqartunut
ilaasoq oqarpoq.
- Tulluarsakkamik
amiilaammerneq nuannarilluinnarpaat. ’Naleqquttumik ersinermik’
taaneqarsinnaavoq.
Angajoqqaat
1.600 aperineqarsimapput meeqqatik ujartuisarnersut sukkanissamik,
qatsissumiinnissamik itisoorsuarmiinnissamik, filminik qiiaamminartunik,
oqaluttuanik, qarasaasiami pinnguaatinik ilungersunartunillu soorlu
kamaattuusaarlutik kamassaaralutilluunniit.
Jesper
Dammeyerip tupaallaatiginngilaa, meeqqat tamarmik 93 procentiisa nuannersumik
amiilaammernissaq ujartortaraat.
- Meeraq
sumillunniit ersinarsinnaasunik ujartuinngitsoq ernumanartinneruara.
Københavnip
ilisimatusarfiani tarnip pissusaanik ilinniarfimmi ilisimatuujuvoq ilaatigullu
ineriartornermut psykologi ilisimatusaatigisimallugu.
- Meeqqat
pinnguarnerminni tamatigut pissanganartut, ilungersunartut misileraanerillu
ujartortarpaat. Assigiinngitsutigut qiimaallannissaq, ujartortarpaat
taamaalillutik misigissutsit pilersillugit inoqatinut akuunikkut nukissanik
pilersitsisut, ilisimatooq nammineq ilisimatusarnermut akuusimanngitsoq
nassuiaavoq.
Ingasaannagu
Danmarkimi
ilisimatusarfik Recreational Fear Lab ilisimatusaammik ingerlatsiffiusoq ukiuni
kingullerni peqqissaatigalugu amiilaammernerup ilisimatusaatiginera nunarsuarmi
ilisimaneqalersippaa.
Tassalu
inuppassuit, inersimasut meeqqallu amiilaammernissamik pinnguarnissamik
nuannarisaqartarnerat tamanna filmiuppat ersinartulersaarut aliortukkat
illorippagu, ingasaassilluni timersorneruppat imalunniit toqqortaanerulluni.
- Amiilaammernermi
peqqinnartumi oqartoqarsinnaavoq ersineq iluarusunnissamut motoorimut
ikummatissaasoq, Recreational Fear Labimit Marc Andersen oqarpoq.
Annilaanganeq
eqqortumik annertussuseqaraangat misigissutsikkut arlalinnik
inissisimalersoqartarpoq iluarusunneq taakkununnga ilaalluni.
Meeqqat tallimaagaangata ataaseq
sapaatit akunneri tamaasa
sakkortuumik pinnguartarpoq,
paasuusaarlunilu.
Assi: Mads Jensen/Ritzau Scanpix
’Eqqortumik
annertussuseqarneq’ sumerpiaq inissisimanersoq tikkuaruminaappoq, ilisimatooq
Jesper Dammeyer oqarpoq. Annilaanganeq pineqartillugu
oqimaaqatigiittoqartariaqarpoq, killormut saassinnaasarmat.
- Meeqqat
ataasiakkaat pineqartarput. Meeqqamut kaammattuutaasinnaasoq eqqorneqaraangat
suut tamarmik ajorneq ajorput, oqarpoq.
Anilaanganeq ilinniaraat
Killormut saassinnaanera allarluinnaavoq,
Jesper Dammeyer oqarpoq assersuusiorlunilu:
Motorcykilimi
aquttup sukkalisaaqaluni nunaannarmi aqqusinersuakkoortup tunuanut ingikkuit
ima annilaangatigilersinnaavutit motorcykelit qunugilerlugit ilaaffigeqqinngisaannarlugillu, imaluunniit
sungiussinnaavat aalajangerlutillu nammineq ikillarniarlugu.
- Iliuuserisatsinni
tamani ilikkagassaqartarpugut, ilisimatooq oqarpoq.
Tamanna
aamma meeqqanut qunugisaminnik misiliisunut atuuppoq. Assersuutissaavoq
sakkortuumik pinnguarneq. Inersimasumik najuuttoqarpat killiliisinnaasumik
meeraq annilaangannginnerussaaq, tamatumalu kingunerisinnaavaa meeqqap nammineq
allallu misigissusaanik killigititaannillu ilinniartoq.
Psykologit
assersuutigalugu meeqqanik annilaangasartunik katsorsaagaangamik, ilaannikkut
mianersortumik meeqqat ersigisaannik nalaataqartittarpaat sungiusarlugit.
- Inuusugut
ineriartortarpugut nutaanillu sammisaqarnissamut saperunnaaraangatta
ilikkartarluta, tamannalu ersigisanut tunngagajuttarpoq, Jesper Dammeyer
oqarpoq.
Misigissutsit paarlaanneqarsinnaapput
Naak
ilisimatuup Jesper Dammeyerip meeqqat ersigisaminni peqataarusussinnaasarnerat
ilisarigaluarlugu, ilaannikkut ilisimatusarneq killeqartarpoq.
Siullermik
pingaarnertullu qunugisat 19-it allattorsimaffianik taasaa angajoqqaat
isummerfigisassaat tamalikannertut taavaa.
ILISIMATUSARNERUP TAKUTITAI
Nunarsuatsinni
siullersaallutik ilisimatuut danskit peroriartornerminni peqqinnartumik
annilaarnartuni akuunerisa annertussusaat misissorsimavaat. Tassalu
pinnguarluni sammisat ersinartortaqartut qiimmassaatitut, meeqqat ataatsikkut
ersillutillu nuannisarlutik. Meeqqat ataatsimit 17-inut ukiullit angajoqqaavi
1.600-usut misissorneqarsimapput. Angajoqqaat apersorneqarput peqqinnartunik
ersinarsinnaasut assigiinngitsut 19 meeqqanit qanoq igineqarnersut.
Aperineqarputtaaq meeqqat kikkut peqatigalugit qanorlu akulikitsigisumik
sammisani peqataanersut. Matumani angajoqqaat oqaluttuarput, meeqqat 93
procentiisa peqqissaatigalugu ersinartunik sammisaqarneq minnerpaamik ataaseq
nuannarigaat. Meeraanerup nalaani procentit allanngorarput ataatsimik ukiulinni
74 procentiullutik 6, 9, 11 aamma 13-inik ukiulinni 98 procentiulluni.
Ilisimatusarnerup takutippaattaaq meeqqat peqqinnartumik ersinartuni
sammisaqarnerminni tunniusimasartut tamanna sukkasuumi/qatsissumi/itisuumi
ingerlanneqarpat kingornalu assigiinngitsutigut ersinarsinnaasunik
sammisaqarlutik soorlu filmerlutik, tv isiginnaarlugu qarasaasiamiluunniit
pinnguarlutik kingornalu allatigut pinnguarlutik soorlu spillerlutik,
paallutik, qinngasaaralutik illorusaarlutilluunniit. Meeqqat inuusuttullu
ersinartunut akoorusunnerat ukioqqortusiartornermi allanngortarpoq. Soorlu
ersinartulerineq annertusisarpoq filmini tv-miluunniit, ersinarsinnaasullu
soorlu paanermut illorusaarnermullu tunngasut annikilliartortarlutik
ukioqqortusiartorneranni. Ilisimatusarnerup aamma takutippa meeqqat 70
procentii minnerpaamik sapaatit akunneranut ataasiarlutik ersinarsinnaasunik
pinnguartartut, meeqqallu 20 procentinit amerlanerusut ullut tamaasa
peqqinnartumik ersinarsinnaasulerisartut.
Najoqqutaq: Videnskab.dk
Tikkuarpaa
ersigisanik sammisaqarnermi sunniutaasut misigissutsinut
pitsaasortaqarsinnaagaluartut. Assersuutigalugu inooqatigiinni
tuppallersaqatigiinnerup sunniutaa qiiaamminartumik filmernermi, paalluni
pinnguarneq timikkut sammisassaasoq killiliinissamut tunngasinnaalluni.
- Sunniutaasinnaasut
assigiinngillat, taamaalilluni annilaanganerup iluarineraniit
imaannaannginnerusinnaalluni, oqarpoq.
Immaqa nukittunerulissapput
Ilikkagaqarnerup
saniatigut ersinarsinnaasunik pinnguarneq allanik pissarsiassartaqarsinnaavoq.
Marc Andersen oqarpoq ineriartornikkut tarnip pissusaanik ilisimasallit ersineq
misigissutsitut isigigaat, isumannaatsuunissatsinnut aarlerinarsinnaasut ingalassimaniarneranni.
80-ikkunni
90-ikkunnilu ingerlaneranni tarnip pissusaanik ilisimatuut ilaasa ingammik
misissorpaat meeqqat ukiui naapertorlugit annilaarnarpallaartunik
misigisaqarnerat kinguneqarnerlussinnaanersoq. Matumani paasivaat meeqqat
annilaangasarnermut assingusunik arlalinnik takussutissaqalersinnaasut.
- Taamaattumik
siusinnerusukkut ilisimatusarnermi sammineqarsimavoq oqariartuutigissallugu
meeqqat ersinartunit annilaanganermillu pilersitsisunit
illersorneqartariaqartut, Marc Andersen oqarpoq.
Ilisimatusarnernili
nutaanerusuni assersuutigalugu qunusuissutsimut tunngasuni pingaartutut
isigineqarpoq meeqqat misigissutsit tamaasa ilisimalersimanissaat.
Taamaanngippat aliasunnermi, ersinermi sinnganermilu misigissutsit
suliarinissaannut piginnaasaqarnavianngillat, oqarpoq.
Perorsagaanermiittoq
Ullumikkut
ilisimatoorpassuit oqaatigisarpaat meeqqat ersinermik misigissutsinillu tamanik
misiginissaat pingaartuusoq siunissami nalorninartuni nuanniitsunillu
misigisaqarfiusuni inuusinnaassagunik, Marc Andersen oqarpoq.
- Apeqqutaavoq
ullutsinni soqutiginartoq angajoqqaat meeqqamik nuanniitsunik
misigisaqarnissaannut illersuinerulersimaneranni.
Jesper
Dammeyer isumaqarpoq ilisimatusarnermi ilaatissallugu tulluartoq angajoqqaat
perorsaanerat isiginiassallugu, ima oqartoqarsinnaammat:
Kiffaanngissuseqarnissamik perorsaaneq meeqqat orpinnut majuartarlutik,
illersuiniartupilussuullunilu perorsaaneq meeqqat orpinnut majuaqqusaanatik.
- Soorunami
meeqqat pikialaarsinnaasariaqarput. Imaanngilarli meeqqat aneertuartassasut,
imaluunniit ullaat tamaasa ersisaarneqassasut nukittunerullutik inuussammata.
Meeqqat akuersinissaat pingaartuuvoq, taamaanngippat akerlerluinnaanik
kinguneqassaaq, erseqqissaavoq.
