Ukiuni 91-mi juullimut inuulluaqqusisarneq Naalagaaffeqatigiinnerup ineriartorneranik takutitsisuuvoq

“Goddag ataata – uangaana”, niviarsiarannguaq mikrofonimut isussuppoq, unittoorlunilu. 

Anaanaq utoqqasaaq nipini sajuttoq qialluni ernerminut inuulluaqqusivoq. Niviarsiap inuusuttup inuulluaqqussut ima sapiitsigisoq anippaa, allaat taanna ”tamat akornanni oqaatigineqarsinnaasut” killerpiaaniittutut taaneqarsinnaalluni.

1932-uvoq Stærekassenimiippugullu, Statradiofoniip Københavnimi Det Kongelige Teaterimi aallakaatitsiviani. Radiop periuseq nutaaq kingorna isumassarsiatsialassuartut paasineqartussaq aallarteqqammivaa. Aallakaatitaq ateqarpoq ”Kalaallit Nunaannut Juullimut inuulluaqqussut”, ukiullu 91-it aallakaatinneqartareerluni naluneqanngitsutut siorna unitsinneqarpoq.

Isumassarsiat pitsaanersaasa ilaat

Inuinnaat radiokkoorsinnaanerat siornatigut pisimanngilaq nutaaliornerullunilu, taamaammallu aviisinit allaaserineqarluarpoq – soorlu Social-Demokratenimit Frederiksborg Amts Avisimillu siuliani issuaaffigisatsinnik. Unnuit/unnauat pingasut ingerlaneranni inuit radiomut aallakaatitsiviliartik asasaminnut Kalaallit Nunaanniittunut inuulluaaqqussutitik oqaatigisinnaavaat. Frederiksborg Amts Avisip aallakaatitaq “Statsradiofoniip sivisoorsuarmi isumassarsiatsialaat pitsaanerpaat ilaannik piviusunngortitsinera”-nik taavaa.

Aallakaatitaq kortbølgekkut nassitsissutikkoortillugu Atlantikoq ikaarlugu Reykjavik aqqusaarlugu toqqaannartumik aallakaatinneqarpoq. Ilaatigut ministeriunerup Stauningip persuarsiortumik oqalugiarneranik nipilersukkanik akullugu aallarnerneqarpoq. Danmarkimi tamanna unnuit pingasut ingerlaneranni Stærekassenimi nipilersorfimmit unnukkut nalunaaqutaq aqqanermit toqqaanartumik ingerlanneqartarpoq. Nammineerluni takkussinnaanngikkaanni siumoortumik inuulluaqqussut immersugassamut allanneqarsinnaavoq, taannalu radiomi oqaluttunit atuarneqartarpoq. Aallakaatitassiaq ima iluatsitsigaaq, allaat ukiup tulliani Aalborgimi, Randersimi, Aarhusimi, Esbjergimi, Aabenraami, Odensemi Nykøbing Falsterimilu aallakaatitsivinnit ullunik aallakaatitsivinnik ilaneqarluni, kingornalu aamma Skivemit Rønnemillu. Kalaallit Nunaanni illoqarfiit ilaannit radiop maligaasai sakkukitsut tusaajuminaassinnaasarput, Islandilli Radiofoniia ikiuilerluni nammineq aallakaatitamigut inuulluaqqussutinik ingerlatitseqqiisalermat tamanna iluaqutaalluarpoq.

Inuinnaat radiokkoornissamik periarfissinneqarlutik nutaaliornerup saniatigut, Juullimi inuulluaqqusinerni radiokkut kalaallisut oqaluttoqarneranik tusaasaqartarneq nalinginnaanngilluinnartuuvoq. Kalaallit Danmarkimiittut angerlamut inuulluaaqqusinerani aammali pisortatigoortumik oqalugiarnerit kalaallisuunngortinneqarneranni, tamannalu kaptajn Johannes Ballep, seminariami forstanderip N.E. Ballep ernerata Kalaallit Nunaanni peroriartorsimasup kalaallisullu oqallorissup isumagisarpaa.

Kalaallit Danmarkimiittut

1930-kkunni kalaallit Københavnimiittut amerliartorput. 1800-kkut qiteqqunnerani danskit oqartussaasuisa kalaallit inuusuttortaat Danmarkimut ilinniariartortittalerpaat – siullermik nalorneqalutik, piffissalli ingerlanerani aallartinneqartartut amerliartuaarput, KGH-mmi ikiortit sanasullu amerlanerusut qallunaatut kalaallisullu oqalussinnaasut pisariaqartimmagit. Assersuutigalugu piffissami 1927-mit 1936-mut kalaallit angutit inuusuttut 41-t Danmarkimut sanasutut nappajatullu ilinniariarput. Danmarkimiinnerminni Kastrupimi Kalaallit Illuanni, 1928-mi ammarneqartumi najugaqartarput.

Arnat immikkut toqqakkat juumuutut ilinniariarlutik Danmarkiliartarput – periuseq tamanna 1835-mi aallartinneqarpoq. Komitélu pilersinneqaqqammisoq, Komiteen for Grønlænderinders uddannelse – Kalaallit arnartaasa ilinniartinneqarnissaannut komité – 1925-mit kalaallit arnartaannik inuusuttunik Danmarkimut illumi suliaqarnermik meeqqerinermillu ilinniariartortitsisalerpoq. Peqatigisaanillu danskit ilaqutariit tjenestemandit, Kalaallit Nunaanniissimasut angerlarnerminni kalaallimik kiffaminnik Danmarkimut uteqateqarsinnaasarput. Taamaalilluni kalaallit Danmarkimiittut amerliartulerput. Kalaallit inuusuttut Københavnimiittut akuttunngitsumik sapaatikkut Kalaallit Illuanni naapittarput, 1939-milu kalaallit peqatigiiffiat Peqatigiit Kalaallit kateriffittut oqalliffittullu pilersinneqarpoq.

Kalaallit Danmarkimiittut ikikkaluarlutik ataatsimoortut Radiofoniip aallakaatittagaani nutaami sunniuteqarput. Aallakkaatitami isumagineqaqqaartoq tassaagaluarpoq ”Danmarkimi angajoqqaat ilaquttallu Kalaallit Nunaanni qanigisaminnut juullimut inuulluaqqussummik nassitsisinnaanerannik”, qallunaap inuussutissarsiornermi pisortap Andreas Lund Drosvadip, Upernaviup eqqaani Kangersuatsiami suliffeqartup 1932-mi aasaanerani radiofoniimut allakkamini siunnersuutigisaa. Aallakaatitsinermilli siullermit kalaallit Danmarkimiittut aamma Stærekassenimukarlutik Kalaallit Nunaanni ilaquttaminnut ikinngutiminnullu juullimi inuulluaqqussutsinik immiussisarput. Taamaalilluni aallakaatitaq kalaallit qallunaallu kulturikkut naapinnerannut sinaakkutaalerpoq, tamatumalu pisarnera taamanikkut akuttugaluarpoq.

Radiofoni aallakaatitap taamatut ineriartorneranut tapersersuisimasutut ippoq. Inuit inuulluaqqussutaat piumaneqarnerupput, danskillu suliffeqarfiinit Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartunit takisoorujussuarnik inuulluaqqussutit itigartinneqartarput, soorlu assersuutigalugu Kalaallit arnartaasa ilinniartinneqarnissaannut komitémit siuliani taaneqartumit.

Aallakaatitsinermilu nipilersukkat toqqarneqartartut kalaallit aallakaatitsivimmukartartut amerliartorneranni malunnaateqarpoq. 1932-mi radiop nipilersoqatigiivi nipilersortuupput taakkulu danskit inuiattut erinarsuutaat aallaavigalugit nipilersorput, ukiulli tulliani ukiorpassuarnilu tulliuttuni kalaallit erinarsoqatigiit 1932-mi Kalaallit Nunaat pillugu saqqummersitsinersuarmut atatillugu pilersinneqartut, erinarsortorineqarput. Erinarsoqatigiit ilaatigut Guuterput Qutsinnermiu atorpaat, taannalu taamanikkulli Juullimut inuulluaqqusinermi ilaatinneqartalerpoq.

Politikimik akulik

Aallakaatitseqqaarnermi malunnaatilik alla tassaavoq Norgep Danmarkillu nunatta kangianik oqartussaaneqqusaannerat. Norskit piniariat 1931-mi nunatta kangiani Myggbuktami piniariartarfimmini norskit erfalasuat qullarpaat, norskillu naalakkersuisuia ulloq 10. juli 1931-mi piffik Norgemit oqartussaaffigineqartutut nalunaarutigaat, norskerlu qallunaatsiaq Erik Aappalaartoq, ukiorpassuit tamanna sioqqullugu Kalaallit Nunaannut nunassissimasoq atsiullugu piffik Eirik Raudes Landimik atserpaat. Kalaallit Nunaata Kangiata Avannaata inoqannginnera, taamaammallu Danmarkimit pigineqannginnera Norgemiut tunngavilersuutigaat.

Norskit Kalaallit Nunaata ilaanik tiguseriaraluarnerat Danmarkimi 1930-kkunni oqallisaallunilu allaaserineqarluartarpoq. Oqartussaaneqqusaaneq Den Permanente Domstol for Mellemfolkelig Retsplejemut Haagimiittumut suliassanngortinneqarpoq, eqqartuussinerlu Danmarkip Kalaallit Nunaannik tamakkiisumik oqartussaaneranik inerneqartoq – ulloq 5. april 1933-mi pivoq.

Kalaallilli Nunaannut Juullimut inuulluaqqusineq siulleq aallakaatinneqarmat, saqitsaanneq sukaruttoqqavoq. Danmarkip Norgemut akussutaasa ilaat tassaavoq nunatta kangiani sulianik annertusaaneq - ilaatigut ilisimasassarsiornertigut, ilisimatussutsikkut misissuinertigut nunallu sajuttarneranik uuttortaasarfiliornikkut. Politikikkut pisut ukiuni siullerni juullimut inuulluaqqusinerni malunnarput, tassanilu Norgemiut tusangiasaarneqartarput, soorlu tamanna Social-Demokraten malillugu nunaatillip Uttentalip kalaallinut Scoresbysundimiittunut Haagimi eqqartuussivimmut saaffiginnissimanerat pillugu qujassutaa, Aftenbladiluunniit malillugu direktør Jennowip nunatta kangiani nannunniat piniarluarnissaannik kissaammagit ima oqaasertalerlugu: ”Qanortoq suli erfalasutoqarsuatta ataani suliuarisi”. Berlingske Tidene malillugu Rigsdagip Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliaani siulittaasup, Pürschel konservatiivineersup, Rigsdagip angalatitaasa Kalaallit Nunaanniinneranni inussiarnersumik tikilluaqquneqarneranik kalaallit qujassuteqarfigai, ”Erfalasutoqarsuattalu kusanartup kisimi Kalaallit Nunaanni kiffaanngissuseqartumik tulluusimaarnartumillu erfalanissaa” kissaatigalugu. Taamattaarlu tusagassiortut radiokkut aallakaatitamik oqaasertaliineranni Haagimi suliaq pillugu innersuussisoqartarpoq:

“Ilaqutariippassuit tulleriissitaarlutik radiokkut inuulluaqqusiortorput, taamaalillutillu Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataqatigiinnerannik takutitsisut tuusintiliunerat takutillugu. Haagimi eqqartuussiviup aallakaatitaq manna isiginnaartariaqaraluarpaa, taamaalillutillu Kalaallit Nunaata Danmarkimit pigineqarnera nalornissutigisimassanngikkaluarpaat”, Social-Demokraten aallakaatitaq pillugu 1932-mi taama allaaserisaqarpoq.

Danskit aviisianni Aftenbladimi aaqqissuisoq aterinngisaminik Jens Hammerimik atserluni allaaserisami Norgemiut appisaluuppai. Taassuma norskit Haagimi eqqartuussissuserisuata Danmarkip kalaallinik ”ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani” inuusaatsimut pituttuinerannik isornartorsiorpai, immaqalu Kalaallit Nunaannut Juullimut inuulluaqqussut norskit tusaramikkit ajuallapput, taanna isumaliorpoq:

“Qaqqarmiut Stauningip oqaasii radiokkut tusaramikkit pissipput. Assaat peqisinneqarput. Umiit sajuppallapput. Norskit qallussuisigut isit innaallapput. Aap, Højtalerit natermut iginneqarput puuttorsuartullu illutik nilliasorsuullutik Juullilernera soqutiginngivillugu, oqaasipiluttussaanngikkaluarlutik akisuatitseqalutik oqaasipiluttorsuullutik sinneri tukkarlugit sequtserpaat. – Ilumoorsinnaanngilaq. Danskit ministeriunerata oqaasii uatsinnut appisaluussisut salluupput. Tamarmik salluupput. Kalaallit anersaakkut inuuneqanngillat Kultureqanngillat. Qanga ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaanisullu inuupput, Danskit piaaralutik naqisimavaat.”

Juullimut inuulluaqqusineq 1933-mi juullimi aallakaatinneqarmat, Haagimi suliaq naammasereersimavoq, politikikkullu sammisat sallertut nunani avannarlerni eqqissinermik suleqatigiinnermillu pilersitseqqinniarnermut tunngapput.

Taamaakkaluartorli 1933-mi aallakaatitsinermi unnummi siullermi ministeriunerup Stauningip oqalugiarnerani Kalaallit Nunaata Danmarkimit pigiinnarneqarneranik eqqissiallaqqanera malunnarpoq:

“Inuiaat ukiuni untritilinni danskinit aqunneqarlutik inuusut peqatigiinnermik tassannga iluarisimaarinninnerat, mannalu tikillugu ineriartornermik kalaallit innuttaasut inuuneranni, anersaakkut inuuneranni Kulturiannilu tassannga nangitsinissamik kissaateqarnerat paasillugu pilluaatigaarput. Maani qatanngutitsinnik Kalaallit Nunaanniittunik passussinissamik illersuinissamillu suli piumassuseqarpugut, taamaammallu periarfissaq manna atorlugu ajunnginnerpaamik kissaappagut. Inuiannut inuulluaqqusinerput ingerlateqqipparput, tamannalu Danmarkip nunani avannarlerni kulturikkut inuunermut saqqummiunnissaa ataqqinaatigissavaa.”

Juullimut inuulluaqqusisarneq unitsinneqartoq

Ukiut ingerlaneranni Juullimut inuulluaqqusisarneq nuannarineqarluarpoq, taannalu ilaqutariit kalaallit qallunaallu juullisiortarneranni aalajangersimasumik ineqartinneqarpoq. 1983-mit radiokkut aallakaatinneqartarunnaarluni TV-kkut aallakaatinneqartalerpoq – ukiunilu kingulliunerusuni DR-p nipilersortarfianit Aalborgimiluunniit Musikkens Husimit.

Aallakaatitarlu assersuutigalugu erinarsortartup Jule Berthelsenip 2000-mit marluinnik oqaaseqarluni aallakaatitsisartunngorneratigut, 2014-miluunniit aallakaatitap Kalaallit Nunaannit aallakaatinneqarneratigut, Naalagaaffeqatigiinnermi politikikkut ineriartornermik nammineq takutitsivoq.

DR-i siorna oktobarimi Juullimut inuulluaqqusinerup aallakaateqqinneqannginnissaanik nalunaaruteqarmat tamanna Kalaallit Nunaanni annertuumik aalasaataavoq. DR-illi aallakaatitap naleqqukkunnaarsimaneranik isummernini aalajangiusimavaa:

- Aallakaatitaq pissutsini allani danskit kalaallillu imminnut attaveqartorsuunnginnerisa, ullumikkutullu imminnut atassuteqarnissamut teknologikkut periarfissaqannginnerisa nalaanneersuuvoq, DR-imi redaktionschef Gustav Lützhøft oqarpoq.

Kalaallillu Nunaata Radioata, KNR-ip juullimut aallakaatitsisarneq nangikkumanngilaa, naak tamanna arlalinnit siunnersuutigineqaraluartoq. KNR-ip pisortaata Annga Lyngep siorna juullimi KNR-ip assingusumik aallakaatitassiorsinnaanera pisinnaannginnerarpaa, naak isiginnaartartut amerlasuut taama kissaateqarlutik saaffiginnissimagaluartut. KNR-illi juullimut inuulluaqqusisarnermik aallakaatitassiani suli nangittumik aallakaatittarpaa.