Henrik Knudsenip atuakkiaa nutaaq "I kryolittens skygge – minen, magten og fjordens folk" (Orsugissap tarraani - piiavik, pissaaneq kangerlummilu inuit, aaqq.) nunap immikkoortuani oqaluttuarisaanermut, nunasiaataanermut Kalaallit Nunaatalu suliffissuaqarnermik ineriartortitsinerup siullerpaamik aqqusaarneqarneranut tunngavoq.
Ivittuuni orsugissamik piiaaffik – Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani aatsitassarsiorfiit sivisunerpaamik ingerlasimasut aningaasarsiorfiusimasullu annerpaartaa – aallaavigalugu Rigsarkivimi ilisimatusartuunerup kujataani piniakkanik inuussuteqarnerup nalaani inuiaqatigiit ikitsunnguusut aningaasarsiornermit, sulinermik inuussutissarsiornermit, nappaatinit inuiaqatigiillu akornanni pissutsinit nutaanit qanoq allanngorsimanerat misissuiffigaa.
Henrik Knudsenip atuakkiaa nutaaq "I kryolittens skygge – minen, magten og fjordens folk" (Orsugissap tarraani - piiavik, pissaaneq kangerlummilu inuit, aaqq.) nunap immikkoortuani oqaluttuarisaanermut, nunasiaataanermut Kalaallit Nunaatalu suliffissuaqarnermik ineriartortitsinerup siullerpaamik aqqusaarneqarneranut tunngavoq.
Ivittuuni orsugissamik piiaaffik – Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani aatsitassarsiorfiit sivisunerpaamik ingerlasimasut aningaasarsiorfiusimasullu annerpaartaa – aallaavigalugu Rigsarkivimi ilisimatusartuunerup kujataani piniakkanik inuussuteqarnerup nalaani inuiaqatigiit ikitsunnguusut aningaasarsiornermit, sulinermik inuussutissarsiornermit, nappaatinit inuiaqatigiillu akornanni pissutsinit nutaanit qanoq allanngorsimanerat misissuiffigaa.
Atuakkap Kalaallit Nunaata nutaanngorsarneqarnera pillugu oqaluttuarineqartartut illuatungilermagit soqutiginarpoq. Sorsunnersuup aappaata aatsaat kingorna, pilersaarut G50 atorlugu, illoqarfinni najugaqartut amerliartornerat atugarissaarnermillu tunngaveqarluni aaqqissuussaanerup eqqukkiartorneqarnera aallartinneranut tunngasut.
Henrik Knudsenip pissutsit ajornartorsiutillu Kalaallit Nunaanni 1950-ikkunni qitiusut ilarpassui Ivittuuni ukiut 50-it sinnerlugit siusinnerusukkut takuneqarsinnaalereersut apeqquseruminaatsumik ersersippai.
Arsummi inuiaqatigiit nunanit tamalaaneersunit suliartortunit, teknologiip ineriartorneranit aningaasatigullu naligiinnginnerup annertusiartortorneranit sunnerneqarput. Aamma qallunaat piaaffinnik suliffissuaatillit kalaallillu inuiaqatigiit naapinnerisa kingorna inuiaqatigiinni allanngortoqarujussuaranik kinguneqarpoq.
Ilaqutariittut inuuneq, atoqatigiinneq nappaatillu allanngorluinnarput, tamaanilu syfilisimik tuniluunnersuaqalerluni. Oqartussaasut ilaatigut mattussinermik nakkutilliinermillu iliuuseqarput, taamaalillutik Arsuk ukiuni qulikkuutaani tikinneqaqqusaajunnaarlugu mattunneqarluni.
Atuakkami oqaluttuarineqartut tassunga tunngasut soqutiginarput. Ajornartorsiutit ilarpassui Kalaallit Nunaanni 1950-ikkunni nutaaliornerup nalaani aqqusaarneqartut, Ivittuuni ukiut 50-it sioqqullugit takuneqarsinnaalereerput: aningaasaqarnikkut ineriartornerup inuiaqatigiinnut sunniutai, qallunaat oqartussaasuisa nunaqavissullu akornanni pissutsit, kulturikkut naleqqussarnissap inuiaqatigiinni allanngoriartupallannerup kinguneri.
Aammattaaq atuakkami illuatungaannaa pineqanngilaq. Piiaaffeqarneq akornutaaginnanngilaq.
Arsuk aamma pigissaarfiunerulerpoq, sorsunnersuullu kingorna "Kalaallit Nunaata Kuwaitiatut“ taaneqartalerluni. Marloqiusamik ingerlaneq - siuariartorneq aseroriartornerlu - atuakkami oqaluttuarineqartut soqutiginarput.
Henrik Knudsenip toqqorsivimmi allagaatinik misissuisimanera tupinnartorujussuuvoq, atuagarlu sukumiisunik paasissutissarpassuaqarlunilu, tusarfiit oqaluttuarisaanermut tunngasunik innersuussuterpassuaqarpoq.
Taamaattumik atuartartunut Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranik nutaaliaasumik aamma nunasiaateqarnerup, suliffissuaqarnerup inuiaqatigiillu ineriartornerannik soqutiginnittunut innersuunnarpoq.
Atuagaq aamma amigaateqartutut taaneqarsinnaavoq. Atuartartut piffissami tassani susoqarnikuuneranik imaluunniit Kalaallit Nunaata nunasiaataanikuuneranik ilisimasaqanngitsut atuagaq paasiuminaatsissinnaavaat.
Atuakkap immikkoortuisa ilaat aaqqissuulluagaanngillat, sammineqartullu assigiinngitsut paasinarnerpaamik ilaatigut oqaluttuarineqaratik. Oqaluttuarisaanermi pisimasorpassuit ataatsimut isiginissaannut ajornakusoornarsinnaavoq.
Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaanni nutaanngorsaanerup eqqunneqarnerata paasinissaanut orsugissiorfeqarnikuuneq pissutaaqataasimanerata paasinissaanut akornutaanngilaq. Henrik Knudsenip atuartumut Kalaallit Nunaata nutaanngorsarneqarnera 1950-ikkunni aallartinnani siusinnerusukkulli pisimasoq, eqqaasitsissutigaa. Ivittuut eqqaanni orsugissamik piiaaffimmi.
"I kryolittens skygge – mine, magt og fjordens folk", Henrik Knudsenimit atuakkiarineqartoq, 407-inik quppernilik, Aarhus Universitetsforlagimeersoq, maajip 21-ani saqqummersinneqassaaq.
