Kalaallit Nunaata ningaava: Asanninneq avannaarsuani sorlanikkaangat

Tulluusimaarneq nuannaarnerlu nalaappai. Nikulaap qungujunnera Ukkissap qaqqaanit annertuvoq. Aatsaatsiaq ilinniartitsisuata isiginnaartitsillaqqinnera, ingammillu isiginnaartitsivimmi malaatiinnarlugu takutitsisinnaassusia nersualaarpai.

Sjællandip kujataani Tybjergimi 1980-kkut aallartinneranniippugut. Nikulaat atuarfeerannguami, ullormi tassani illoqarfiup innuttaanik 40-nik innuttaqartumi isiginnaartitsivoq. Ulluinnarni atuaqatigiit nukittoortaanik paannilluni ajugaaneq ajorpoq, asanninnermik, uteriitsuunermik tunuannilu eqqissisimannginnertut ittumik ilusilikkamit uummatigissuuvoq. Isiginnaartitsinermi Nikulaat atuaqataalu meeqqat tammaarsimaartut isiginnaartitsissutigaat. Illoqqarfimmiut tamarmik isiginnaartut tupi tassanngaannaq nakkaappoq. Meeqqat uerujussuarput, uitsatilerpullu isiginnaartitsinerallu unittoorpoq. Nikulaalli kisimi pinnani. Taanna unitsinneqarsinnaanngilaq. Allat susinnaajunnaarnerani nangilluni isiginnaartitsivoq, periarfissaq akorpaa oqaluttuarlunilu aallartilluni.

Ilisimanaguli taamani aqqummut kingusinnerusukkut toqqagassaanut tikkuussivoq.

AG-p isiginnaartitsisartoq nunarsuarmi tusaamasaq Nikolaj Coster-Waldau, Ole Bornedalip annilaammisaarnartumik filmiliaani ”Nattevagten”-imi tusaamasaalersoq, kingornalu ilaatigut tv-kkut isiginnaagassiami ”Game of Thrones”-imi Jaime Lannisteritut isiginnaartitsinermi nunarsuarmi tamarmi tusaamasanngortoq naapippaa.

Isiginnaartitsinerup saniatigut Nikolaj Coster-Waldau silaannaap pissusaanik sorsuutiginnittutut FN-llu goodwillambassadøriatut ilisimaneqarpoq. Tamanillu pingaarnerpaamik ataataavoq tamattalu ”ningaaraarput”. Nukâka Coster-Waldau katikkamiuk tamatsinnut ningaanngorpoq, taamaanneralu akisussaassusermik, ataqqinninnermik inuttullu Kalaallit Nunaanut annertuumik attuumassuteqarnermik imaqarpoq.

- Taama taagorneqarnera pingaartittupilussuuara, Nikolaj Coster-Waldau oqarpoq.

Kalaallit Nunaat assitigut

Nikolaj Coster-Waldau ulloq 27. juli 1970-mi Rudkøbingimi inunngorpoq. Meeraanermi annersaa Sjællandip kujataani Tybjergimi najugaqarpoq.

- Illoqarfeerannguaq 40-nik inulik. Tissinarporlimi, Nukâkami Uummannami peroriartortoq kingusinnerusukkut naapikkakku, allaanngilaq taanna illoqarfissuarm peroriartorsimasoq. Tybjerg taama mikitigaaq, taanna oqarpoq.

Nikolaj Coster-Waldau arni qatanngutinilu angajulliit marluk peqatigalugit Tybjergimi najugaqarpoq.

- Angajoqqaakka avipput, kateqqillutik – kingornalu aammaarlutik avillutik, Nikolaj Coster-Waldau oqaluttuarpoq.

Angutaa Jørgen Waldau, piffissap annersaani Kalaallit Nunaanni sulivoq, siullermik Maniitsumi kingornalu Pituffimmi.

- Meeraallunga Kalaallit Nunaanniinnikuunngisaannarpunga, assinilli pissarsisarpunga, tupinnartorujussuuppulli pissanganartorujussuullutillu. Taavunnaarusuttuaannarsimavunga, akissaqarnerli ajorpugut, taanna eqqaamasalikkersaarpoq.

Nikolaj Coster-Waldaup arnaa, Hanne atuakkanik atorniartarfimmi sulivoq, Nikulaallu aleqaalu marluk Dorthe aamma Rikke anaanatut kisimiittutut perorsarpai.

- Qatanngutikka attaveqarfigilluartuaannarpakka, nukappiararlu uuminartuaannarpoq. Inuusatut misigisimajuarpunga, nutsakkalu imusaleraangasigit nuannerpiarneq ajorpoq. Tujorminartaqaaq misigisarlu imaannaanngittaqaaq, Nikolaj Coster-Waldau illarluni oqarpoq.

Meeraanini nuannersutut oqaluttuaraa, naak ilaqutariit – ilaqutariippassuit allat assigalugit – ulluni nuannersuni nuanniitsunilu inuusaraluartut.

- Anaana anaannaalluaqaaq. Asannittuuvoq soorunalimi aamma killitsisinnaasarluni, taanna oqaluttuarpoq.

Angutaa qaammatit pingasukkaarlugit Kalaallit Nunaannit angerlartarpoq. Nikulaap oqarneratut, sapaatip akunnera siulleq ajorneq ajorpoq, sinnerilu pitsaannginnerusarput.

- Ataata ajoraluartumik imigassamik pinngitsuuisinnaanngitsuuvoq, 58-iinnarnillu ukioqarluni toquvoq. Taamanikkut Kalaallit Nunaannut aallaqqikkaangat oqaliallannartutut misinnartarpoq. Angajoqqaamma imigassartorneq nuannaraat, aningaasaateqarnerlu aamma tamarmik nuannaraat. Aningaasaataarukkaangamik oqqassinnaasarput. ’Hurra ataata tikippoq’ ’Hurra ataata aallarpoq’ - misigissutsit akuleriittarput, Nikolaj Coster-Waldau oqaluttuarpoq.

Eqqissisimannginneq ingasappallaaleraangat ikinngutiminukartarpoq.

- Oqqattut iteraanni ajornerpaasarpoq. Taamaattoqartillugumi anisinnaaneq ajorpunga. Allamut saasarniarlugit arlaleriarlunga oqimangersimasuusaartarlunga eqqaamavara, taanna oqaluttuarpoq.

Nukappiaqqat qullersariiaartarnerat naanillu manngertittoorneq

Nikulaat Tybjergimi meeqqat atuarfianni atualeqqaarpoq, atuaqatigiillu nukappiarangajaannaapput – niviarsiaqqat pingasuinnaapput.

- Anitsiarnermilu siullermiilli Tobiasilu paasariaqarpara. Tassa taamaappoq. Tobiasimi nukittoortaavoq. Paanninnikuunngisaannarpunga. Sunissara naluara, taamaammallu Tobiasip miloriuppaanga, tassalu taava pagginnerput tassunga killippoq, taanna oqaluttuarpoq.

Nukappiaqqat atuaqatigiinni qullersariiaatilerput, pissaanerlu nukiillu oqaatsinit pingaarnerupput.

- ”Ippernat naalagaat” atuaqatigiinni atuuttorujussuuvoq. Sakkortoqaaq, ukiunilu siullerni qinngasaarneqangaatsiartarpunga. Qinngasaarneqartangaarama marlussoriarlunga kamarujussuarpunga. Taavali illoqarfeeqqatsinnut nuuttoqarpoq, taannalu Thomasimik akeqarpoq, ikinngutigiilerpugut, taamalu suut tamarmik allanngorput, paannillaqqissorujusuuvormi, taanna oqarpoq.

- Meeqqat sunit tamanit inequnarnersaapput, ajornerpaasinnaappullumi aamma, taanna oqaluttuarpoq.

Nikulaat arsartartuuvoq aneerlunilu meeqqanik allanik pinnguaqateqartartuulluni. Mobileqanngilaq, interneteqarnani, fjernsynilu aatsaat unnukkut meeqqanut allakaatitsisarpoq. Kiffaanngissuseqarnaqaaq.

- Ataasiarlunga anaana suliffianut sianerfigaara. Marloriarlunga, naannimmi manngertittooqqavunga. Telefonerput takisoorujussuarmik tallisaateqarpoq, taamaammallu telefoni illumut sumulluunniit nassarsinnaavara. Naggataagut anartarfimmut ingillunga sianerpunga, anarsinnaajunnaarpungami. Uiverpunga.

- Anaanannguakasiga ullup qeqqarnermini 8 kilometerinik ungasitsigisumut billerluni angerlarpoq. Angerlamut apuummat nalaarsaarfimmi sinilersimavunga, anammalu affaa anillassimavoq. Taavalu aaqqippaa, Nikolaj Coster-Waldau oqaluttuarpoq.

Takorluugaa isertugaq

Nikolaj Coster-Waldau 17-nik ukioqarluni Københavnimut nuuppoq.

- Isiginnaartitsisartunngornissara takorluugaraara, nipituumilli oqaatigisimanngisaannarpara. Suulluunniit nipituumik oqaatigisat piviusunngorneq ajornerat upperisapalaaraara, aammalumi arlaat puiguinnarumik oqassammat-aasiit oqaatigerusunneq ajorpara, Nikolaj Coster-Waldau oqaluttuarpoq.

Københavnimilu najugaqatigiiffimmi najugaqarluni isiginnaartitsisartunngorniarfimmut qinnuteqarpoq.

- Akuerineqarpunga, pikkunaqaarlu. Anaana ikinngutikkalu oqarfigigakkit upperinngilaannga. Arlaannaataluunniimmi takorloorsinnaasimanngilaa, taanna oqarpoq.

Nikulaat – nammineq nassuiaaneratut – 1989-mit ukiuni sisamani nuannerluinnartuni sisamani isiginnaartitsisartunngorniarfimmiippoq. Atuarnini aalluttorujussuuaa anguniagaalu amerlaqaat.

- Allanulli tunngatillugu nalornisartorujussuuvunga paatsuungallungalu. Inuusuttuaraanermimmi inuusuttuunermut ikaarsaaraanni piffissaq qajannartorujussuusarpoq. Kukkusutummi misigisimajuarnartarpoq, allallu namminermit kakkannerujussuusut isumaqartuarnartarluni, taanna oqaluttuarpoq.

Nikolaj Coster-Waldau 1993-mi Statens Teaterskolemi naammassivoq, Isiginnaartitsisartutullu ”Nattevagten”-imi, ilinniarnermi kingorna suliaqarfimmini siullermi, pingaarnertut inuttaanermini tusaamaneqalerpoq.

- Filmimi tassani inuttaanera iluatsitsinerujussuuvoq. Meerarpallallungalu ima eqqarsarpunga: ”Filimiliaritikkuma iluatsillugulu, taava suliffissarpassuit tulleriiaaginnalissapput”. Taamatulli pisoqanngilaq. Tassanngaannaq kikkunnit tamanit ilisarineqartalerneq eqqumiippoq. Suliannilli ingerlatsininnik tamanna allannguingaanngilaq – suli inuttaaffissarsiortartussaavunga, uannullu suliassarsiortartussaallunga, Nikolaj Coster-Waldau oqaluttuarpoq.

Takuinnarlugu asannilersoortoq

Nikolaj Coster-Waldau ukiualunni Danmarkimit Tuluit Nunaannut uteqattaarpoq, isiginnaartitsisartunimmi tulunnik amerikamiunillu suleqateqarnissaq anguniagaraa.

- Qujanartumillu inuusuttuuvunga, iluatsikkumaarneralu upperilluinnarlugu. Taamaammat Londonimukarpunga, taanna oqarpoq.

1997-mi Nikulaat Danmarkimi radiukkut tusarnaagassiami ”Ørnekadet”-mi peqataavoq, tassanilu helikopterertartuusussaavoq Kalaallit Nunaanni suliffilik arnamik inuusuttumik Nukâka Motzfeldtimit inuttaaffigineqartumik naapitsisoq.

- Ulloq 17. marts 1997 matukkut iserniariartoq asannilersuuippunga, taanna oqaluttuarpoq. Qaammatit sisamat qaangiummata Nikolaj Coster-Waldau Islandimi Nukâkamut nuliarsarpoq.

- Reykjavikip avannamut kangiani qaqqap Snæfjellssjøkullip innermik anitsisartup qaavani. Snescootererluta innermik anitsisartup sinaanukarpugut, tassanilu seeqqummerpunga. Angerpoq, ajallugumi nakkartinneqarnissani ersissutigaa, illarluni oqarpoq.

Ullumikkut aappariit Filippa Navarana Safina Niviaalullu, ukioq 2000-mi 2003-milu inuusunik paneqarput.

1997-mi juullimi siullermeerluni nunatsinniippoq. Meeraanermini sinnattua piviusunngorpoq. Kiisami nuna nammineq tikittussanngorpaa – ataatap assilisaannaatigut takunagu.

- Nuanneqaaq. Nuummi ukiutoqqami unnuap qeqqasiorsimagaanni nunarsuarmi piffiit allat tamarmik suujunnaartarput. Pikkunaqaaq. Ukiup tulliani aasaanerani Igalikumiippugut, alianaaqaarlu aamma, taanna oqarpoq.

Nikolaj Coster-Wadau ilaqutaalu Nuummi angerlarsimaffimminni periarfissat tamaasa atorlugit orniguttarput.

- Kalaallit Nunaanni ilaqutarpassuaqarpunga. Kalaallinik marlunnik paneqarpunga, kalaallimillu nuliaqarlunga. Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarpugut. Tamanna soorunami uannut pingaarutilipilussuuvoq, Nikolaj Coster-Waldau oqarpoq. Nunap inuisalu tiguarpaat.

- Kalaallit Nunaat inutsialannik inoqarluni nunatsialaavoq. Ilumut. Inuppalaarnermik imminnullu asaqatigiinnermik naleqartitat attanneqarnerat immikkuullarissuusoq isumaqarpunga – tamakkulu piginnarnissaat sorsuutigisariaqarpoq, Nikolaj Coster-Waldau oqaluttuarpoq.

- Tusagassiorfiit nunanit tamaneersuni nunap pigineqarsinnaannginneranik isummap paasiuminarsiinnaagaluartup qanoq paasiuminaatsitsigineqarsinnaanera takullugu soqutiginarsimaqaaq. Nunap tamanit ataatsimoorullugu pigineqarnera. Inuiaqatigiinni – soorlulusooq kikkut tamarmik najugaqatigiiffigisassaannut toqqammavileereersumik – eqqarsartaaseqarneq tupinnarpoq. Immikkuullarilluinnartuuvoq, taanna oqarpoq.

Ataatsimoorneq nukittunerulersitsitsisoq

Nikolaj Coster-Waldauip nunarsuarmi pissutsit ajornartorsiorfiunerisa nunatta misigisaasa nalaanni, Naalagaaffeqatigiinnermut ilumoortumik asanninneq suli misigaa.

- Soorunami pisorpassuaqarpoq allanik, asanninneqarporli tapersersuisoqarporlu, tamatumalu attannissaa pingaartorujussauuvoq, taanna oqarpoq.

Peqatigisaanillu Kalaallit Nunaat siornatigut nalaanneqarsimanngisaannartumik nunarsuup sinneranit sammineqalerpoq. Sammineqarneq ajunngitsuinnarmik siunertaqarfiunngitsoq.

- Tassanngaannaq uatsinnut ajunngitsuinnarmik siunertaqarunanngitsut saqqummerput. Nalinginnaasumik saqqummiunneqartut pillugit oqaaseqaatit atuanngisaannarpakka, Nukâkali taamaariarluni taamaaliortarpoq, ilaanneeriarlunilu ammip qalipaataanik aallaaveqartumik oqaatigisat sussaanngilluinnartut takutittarpai. Nassitsisoq kinaanersoq ilisimalluinnanngikkaanni allatat piviusuunngitsuusut eqqarsartoqartariaqarpoq. Botsiusinnaapput. Tamaani nukiit avissaartuutsitsiniaanermik siunertaqartut sullipput, taanna oqarpoq.

Avissaartuutinnginnissarlu Nikolaj Coster-Waldauimut pingaaruteqarluinnartuuvoq.

- Inunnik avissaartuutitsiniaallutik assortuutitsiniaasut angusaqarluarneq ajorput. Kalaallit Nunaat tamakkiisumik imminut oqartussaaffigilerumaartoq qularinngilara. Qaqugu tamatuma pinissaa apeqqutaaginnarpoq. Tamannali kalaallit namminneerlutik ataatsimoorullugu aalajangertussaassavaat, taanna oqaluttuarpoq.

Nipiliornersuup nalaani ataatsimoorneq ujartorpaa. Ataatsimoorsinnaassuseq.

- Ilungersunartorujussuit ornippagut. Inuilli ataatsimooraangatta nukittunerusarpugut. Katersuukkaangatta, Nikolaj Coster- Waldau oqarpoq.

Sunngiffini ilaquttaminut atortarpaa. Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni inuuvoq, ataqatigiinneq ataatsimooqatigiinnerlu aqqutissaasut upperaa – naleqartitat aamma nunat killeqarfii akimorlugit ulluinnarni inuuneranik takutitsisut.

Ilaqutariit qimmiata Billiep pisuttuaqatigisarnera nuannaraa, tassanilu nunarsuarmi pisut eqqarsaatigineqartarput. Kalaallit Nunaanniikkagami pinngortitami eqqissineq misigisarpaa, ilaatigut aavarnermini, piffissarlu sivisunerusoq tamaani atussallugu sinnattoriuarpaa. Angerlarsimaffimmi ilaquttat, qanilaassuseq, qeritsitsivillu mattannik ulikkaartoq utaqqipput.