Kulturini marlunni ilivitsuuneq

Nuilarmiut. Tulluusimaarutigalugit qungujulallunilu tigummiarpai. Sapangaaqqat tamarmik aanaavanit sanaajusut Naja Mathilde Rosingimut immikkut isumaqarput.

Nuilarmiut nukittunermut tulluusimaarnermullu assersuutaapput. Taamaammat Miss Danmarkimi siullermeerluni peqataanermini aamma sapaatit-akunnialuisa matuma siorna Europaparlamentimi kinaassuseq kiffaanngissuserlu pillugit oqalugiarnermini kalaaliussutsini ersersinniarlugu atorpai.

Nuilarmiut atsaminit, ilaquttamini kalaallini arnartatuaasumit, pissarsiaraa, akkakkoqarlunilumi angutinik illortaaqarpoq.

Nuilarmiut sassarluni atoqqaaramigit pissangavoq, inuit qanoq qisuariassanerat piinnarnagu kinaassusaanilli ersersitsinera aamma pillugu. Naja, imminut taama taasartoq, danskiullunilu kalaaliuvoq, tamannalu pissutigalugu marloqiusaasutut misigisarpoq, sumi inissisimanini nalornissutigisarlugu. Nuilarmiut qajassuaraluarluni imminut ersersinniarsarineranut takutitsisuupput.

Taamaakkaluartoq aaqqissuussami taama pingaaruteqartigisumi atorniarlugit aalajangerpoq. Nuilarmiut imminut, arnanut kalaallinut taakkualu oqaluttuarisaanerannut assersuutaavoq, atorneratigullu aamma imminut kulturinilu pillugit ilikkagaqartarpoq. Pinnersaataannaanngilaq, tulluusimaarnermut, ataqatigiinnermut naammalluinnartuunermullu ersiutaavoq.

Ullumikkut alloriaqqissimavoq: nammineerluni nuilarmiuliorlunilu sapangaaqqanik iverusiornermik misiliivoq. Periuseq ajornakusoorpoq, naammagittarnissaq, eqqorluartumik suliarinninneq isumaliorulussinnaanerlu pisariaqarput. Sapangaaqqerinerli taamatulli unammillernartigigaluartoq nammineq kinaassutsiminik paasinninnissaanut ilusilersuinissaanullu alloriarneruvoq. Sapangaaqqat tamarmik imminut paasinissaanut ilusilersornissaanullu alloriarnerupput — kinaassutsip avissaartinneqarsinnaannginneranik, pinngortinneqartarneranilli tulluusimaarutigineqarnissaanillu nuannersumik nipaatsumillu eqqaasitsissutaavoq.

Naja Mathilde Rosing siornatigut Miss Danmarkimi pinnerneqqusaannerni peqataasarsimavoq. Danmark sinnerlugu 2023-mi nunanit tamalaanit peqataaffigineqartumi peqataavoq, 2024-milu Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataagami Miss Grand Greenland 2024-mi Kalaallit Nunaannit siullersaalluni peqataalluni oqaluttuarisaanermut ilannguppoq.

Ullumikkut Danmarkimi najugaqarami matematikkimik ilisimatusarpoq, aammali Kalaallit Nunaat, nuna ungagisani, pillugu oqaaseqartartutut suliniuteqarpoq. Najap nuna siornatigut ajortutut isigineqartartoq tulluusimaarutigisinnaasamisut allanngortinniarlugu suliniutigaa, soorluttaaq nuilarmioqarneq taamaakkaa.

Kalaallit Nunaat Afrikaluunniit

Naja Mathilde Rosing 1998-imi juulip 28-ani Køgemi inunngorpoq. Anaanaminik aanaava peqqissaasuuvoq, taannalu Kalaallit Nunaannukassanerluni Afrikamukassanerluniluunniit toqqagassinneqarsimavoq.

- Kalaallit Nunaannukarniarluni aalajangersimavoq sineriallu tamakkerlugu najugaqarsimalluni. Ukiut 25-t missaanni Kalaallit Nunaanniissimasoq isumaqarpunga. Taamaammat anaanaga Kalaallit Nunaanni sumi tamaani peroriartorpoq, Naja Mathilde Rosing oqaluttuarpoq.

Anaanaa, Mette Rosing, Danmarkiminngaanneerpoq ataataalu, Ulf Abrahamsen, kalaaliulluni. Naja tallimanik qatannguteqarpoq.

- Akullequtitut peroriartorpunga, angajoralu Laura angajulliugami misigisaqaqqaartartoq misigisarpunga. Suut mianersuutissanerikka aamma ilinniartippaanga. Mianersuunnikooqaanga, taanna oqaluttuarpoq.

Naja nukarliugami misigisassarsiorusuttuuvoq — takorluuisinnaasoq. Annertuunik takorluugaqartuaannarsimallunilu taakkua piviusunngortinnissaat tunuarsimaarutigisimanngisaannarpaa.

- Aap, taamaattuaannarsimagunarpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Naja Danmarkimi meeqqat atuarfianni atuartalerami 13-inik ukioqarluni Nuummut nuullunilu Kangillinnguit Atuarfianni atualerpoq. Atuaqatiminit sapiinnerusarpoq nukappiaqqallu peqatigikulasarpai, kisianni niviarsiaqqat nukappiaqqallu ataatsimooqatigisarpai.

- Eqaarsaarneq nuannarilluinnarpara nukappiaqqallu timersornermi unammiuaannarpakka. Aamma isumassarsiullaqqissuugama isummama oqaatiginissaa mersernartinngilara. Atisat tungaatigut qalipaatigissaartunik atortuaannarlungalu allat qanoq isumaqarnersut soqutigineq ajorpara. Nammineq piumasara malillugu iliortuaannarsimagunarpunga, Naja Mathilde Rosing oqaluttuarpoq.

Meeraasoq angajoqqaavi avipput, Najalu aanani, anaanani qatanngutinilu ilagalugit peroriartorpoq. Taamanikkut marlut missaannik ukioqarpoq. Taamani arnaa peqqissaasutut ilinniarpoq. Tamanna eqqaamasaani siulliit ilagaat.

- Asaneqartorujussuullunga arnanillu nukittuunik avatangiiseqarlunga eqqaamavara. Piffissaq artornarpoq, ilaquttalli, ingammik ilaquttakka arnat, ikiuineratigut ingerlalluarpugut. Nukittuujupput. Ataatsimooraangatta ikioqatigiittarpugut, Naja Mathilde Rosing oqaluttuarpoq.

I

Inuk ilivitsoq

Najap kalaallimik ataataqarlunilu danskimik anaanaqarami kinaassutsini immikkut ittutut, kinaassutsiminik sumilu inissisimaffimminik ilisimaarinnilersitsisutut, isigiuaannarsimavaa.

- 'Affarmik kalaaleq' imaluunniit 'affarmik qallunaaq' oqaatigissallugit nuannarinngilluinnarpara. Oqaaseq taanna kulturinik marlunnik pigisaqarnerup qanoq isumaqarneranik ersersitsinngilaq. Pisuusutut, kulturikkut asanninnikkullu pisuutut misigiuaannarpunga, taanna oqarpoq.

Naja Danmarkimi kalaaliulluni – nammineq oqarneratut – kalaaliunini pillugu peqqarniisaarfigineqartarnikooqaaq.

- Danmarkimi takornartatut isigineqartarnera misigisimajuaannarpara. Soorunami tamanna qanoq isigineqarnersoq ajunngitsumik ajortumillu isumaqarfigineqarsinnaavoq. Aammattaaq kalaallit pillugit isummereertarneq misigisarlugu peroriartorama kalaaliunerq pillugu peqqarniisaarfigineqakulasarpunga. Inuusuttuugaanni isummereertarnerit tamakku tamaasa qanoq qaangerneqarsinnaanersut paasisariaqarput, Naja Mathilde Rosing oqaluttuarpoq.

Aammali danskisut kalaallisullu sorlaqarlunga Kalaallit Nunaanni peroriartornera artornarsimavoq.

- Kulturini marlunni sorlaqarnerup unammillernartoqarsinnaavoq, pingaartumik nunat marluk Kalaallit Nunaat Danmarkilu oqaluttuarisaanermi ataatsimoorfiusut pineqaraangata. Meeraalluni taakkua akornanniilluni tamani isummiussereertarneq misigineqakkajuppoq, Naja Mathilde Rosing oqarpoq.

Kalaaleq "qanoq" isikkoqassanersoq isummiussereertoqartarsimasoq misigisarsimallugu oqaluttuarpoq. Tunuliaqutinili tulluusimaarutigiuaannarsimagaluarlugu danskit kalaaliunini tupaallaatigisaraat imalu oqartartut: "Kalaalinganngilatit“, maluginiarsimavai. Eqqarsaatit taamaattut suminngaanneernersut eqqarsaatigisimallugulu oqaatsit taamaattut inuit angerlarsimaffimminni isummiussereertarnerannik ersersitsisartut oqaatigaa.

- Tamannalu ajornartorsiuterujussuusoq isumaqarpunga. Kalaaliunerali kanngusuutiginngilara. Illuatungianik, kalaallit qallunaanit isigineqarnerat allanngortinniarlugu iliuuseqartariaqarlunga isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

Naja 13-inik ukioqarluni Nuummut nuukkami illuatungianit, isummiussereertoqartarnera misigaa: “qallunaat sianiitsut” taaneqartarpoq, kalaallisut oqqarlunnera pillugu isornartorsiorneqarpoq "kalaaliviunngitsorlu" oqarfigineqarpoq.

- Inuusuttuulluni taamatut atugaqarneq artornartorujussuuvoq, nunanit taakkunannga marlunnit isummiussereertunit saassunneqartutullusooq misiginartarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Piffissaq ilungersunartoq

Naja Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu sivisuumik najugaqarsimavoq. Kalaallit Nunaat qamaniitippaa, allaat nunatsinni najugaqarniaannarluni piffissap ilaani ilinniarniarluni aalajangersimalluni. Taamani 16-inik ukioqarpoq.

- Ilungersunarsingaarmat Danmarkimut uterpunga. Kiserlioqaanga avataaniittutullu misigisimallunga. Ilaquttaqanngilanga ikinngutikkalu ikittuinnaapput. Aamma inuiaqatigiinnut ilaanngitsutut misigivunga, Naja Mathilde Rosing oqaluttuarpoq.

Piffissaq tamanna inuunermini artornarnerpaat ilaattut oqaluttuaraa. Danmarkimi aamma ajortunik misigisaqareerluni misigigami tassani nunamut angerlarsimaffigisaminut qaninnerulluni, Kalaallit Nunaannut nuuppoq. Taamaammat akerlilersorneqarneq sakkortunaarpaa, piffissamilu tamatumani ima erloqisitsitigigami ilaanni imminut toqunniarluni eqqarsaatigaa.

- Piffissaq taanna artornartorujussuuvoq. Nunani taakkunani marlunni najugaqarfissaqanngitsoq kissaatigineqarnangalu misigivunga. Ukiorpassuit tamatuma kingorna ilungersunartunik atugaqarpunga, piffissarlu taanna anigorniartariaqarnikuuara, taanna oqaluttuarpoq.

Naja Danmarkimut uterami - ilaquttamilu akornaniilerami - iluarsinissani ukkatarilerpaa. Danmarkimi 10. klassimi atualerlunilu eqimattakkaarluni katsorsarneqarnermut peqataajutigaluni tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqaloqateqartarpoq.

- Pissarsiaqarnaqaaq. Tassami ajoquteqarlunga 'kukkusuullungalu' misiginera inuunerma ilarujussuani ajornartorsiutinni annerpaajusoq isumaqarpunga, taanna oqaluttuarpoq.

- Inuunermilu tamanna oqaatigineqartareersoq imminut isiginnittaatsimik allanngortitsinissaq ajornakusoortorujussuuvoq. Misigissuseq tamanna ukiorpassuarni misigisimavara. Ilaannikkullu suli akiortariaqartarpara, taanna oqarpoq.

Miss Greenland

Ullut ilaanni Miss Danmarkimi pinnerneqqusaannermik unammisitsinissamut Savalimmiuneersunik Kalaallillu Nunaanneersunik peqataasussarsiortoqarnera pillugu allataq takulerpaa.

- Kalaallit pillugit ajortumik oqalunneq qatsulluinnarpara. Taamaammat kalaallit aamma pinnersuusut takutikkusullugu eqqarsarpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Aammali nammineq inuunermini atugai aalajangiisooqataapput. Meeraallunimi tarrasorfigisinnaasaminik amigaateqarsimavoq.

- Inuusuttuaraallunga kalaallinik arnanik maligassiuisunik amigaateqartorujussuuvunga. Immaqa aamma kalaallit akornanni peroriartornikooriarama allanartumik isikkoqarlunga nunarsuarmillu allatut isiginnittaaseqarlunga misigisarpunga, taanna oqarpoq.

Najap peqataanini maligassiuisinnaanertut misigisimavaa, tamannalu nammineq amigaatigisarnikuuaa. Pinnerneqqusaanneruinnanngilaq, aammali kinaassutsimut, tulluusimaarutiginninnissamut akisussaassuseqarnermullu tunngassuteqarpoq.

- Uannuinnaanngitsoq pinnani aammali inuusuttunut tusindilikkuutaanut nunat marluk akornanni inuusunut pisariaqartoq isumaqarpunga. Allannguinissaminut peqataarusuppunga, tamannalu pingaaruteqartutut isigaara. Allaanerusumik iliornissamut nutaamillu misiliinissamut sapiissuseqanngisaannaraanni inuttut inuiaqatigiittulluunniit ineriartortoqarneq ajorpoq, taanna oqarpoq.

Aamma oqaluttuarisaanitsinnik piginnittuunissamut tulluusimaarlunilu sassartarnissamut tunngatippaa.

- Uannut tunngatillugu Miss Intercontinental 2023-mi, Danmark sinnerlugu peqataavunga, Kalaallit Nunaalli uummatikkut iluunngarlunga inuppassuarnut millionilinnut sassarninni uummammioraara. Aamma Miss Grand International 2024-mi, Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataagama. Tassani Kalaallit Nunaata tulluusimaarluni imminullu tatigilluni takutinnissaa pineqarpoq, Naja Mathilde Rosing oqaluttuarpoq.

Nunarsuarmi politikkikkut pisartut annertuut kingunerisaannik Kalaallit Nunaat soqutigineqartorujussuanngormat Instagramimi quppernera qisuariarfigineqaqattaalerpoq. Allaat Europaparlamentimi kalaallit kinaassusiat kiffaanngissusiallu eqqartorusunneraa aperineqarpoq. Ilaana, taamaaliorusuppoq.

- Tusaaneqarlunga misigivunga. Takuneqarlunga. Kalaalerpassuit sinnerlugit oqaaseqarlunga misigisimavunga. Nammineq oqalugiaatigalugu misigivunga. Namminermi allappara, misigissutsillu inuppassuit ilisarisinnaasaat eqqartorlugit aamma misigisimavunga.

- Ilivitsuuneq imaluunniit ’affaaneq’ — oqaatsip atornissaa nuannarinngilluinnaraluarlugu — kiisalu inooqataaginnarsinnaaneq eqqartorpakka. Imminut nassuiaatiginngikkaluarluni illersunngikkaluarluniluunniit. Inooqataaginnarusunneq, taanna oqarpoq.

Naja Mathilde Rosingip kinaassuseq tassaanngitsoq ’affaaneq’, tassaasorli kinaassusermik tamakkiisumik — sorlaqarnermik, misilittagaqarnermik oqaluttuassartaqarnermillu tamanik - piginnittuuneq paasivaa.

Nuiarmiut, maanna nammineq sananiarsarisai, angalanermut tamatumunnga assersuutaalersimapput: nukittunermut, tulluusimaarnermut inissisimaffiullu nassaarineqarnissaanut.

Ullumikkut, qallunaatut kalaallsullu, sorlani pillugit suli ilinniarpoq. Ajunngilaq - suut tamaasa uummatini malillugu ajunngitsumillu siunertaqarluni iliuuserisarpai. Taamaaliortaraanni qaqutiguinnaq ajortumik pisoqartarpoq, taanna eqqarsartarpoq.