Ledningit qeqqanni inuuneq

John Frederiksen teknikeritut ukiuni 50-inngortorsiornermini saqqarmiulerneqarpoq. Tusassimi pisortap Jonas Hasselriisip ukiorpassuarnilu aalajaalluni sulisimaneranut qujaffigalugulu nersualaarlugu saqqarmiulerpaa.

John Frederiksen naatsorsuutigineqarsinnaajuaannartoq Tusassip kantiinaani malunnartitsinermi oqarpoq. Suliassinneqaraangami peqqissaarlunilu piffissaq eqqorlugu naammassinnittartoq.

Maanna, ukioq ataaseq qaangittoq, saqqarmiua siilviusoq amusartup iluaniippoq. Arlaannik pisoqartillugu atorneqartarpoq, soorlu katittoqarnerani. Ukiuni 50-ini tunniusimalluni sulisimanermut eqqaasitsissutitut qillalaaginnarani, teknologiip ineriartornera pillugu eqqaasitsissutaavoq.

John Frederiksen ledninginik, antennenik atortunillu suliaqaqqaalernerata nalaani interneteqanngilaq oqarasuaatinillu angallattakkanik soqarani. Allaat illoqarfiit nunaqarfillu akornanni oqarasuaatitigut attaveqartoqarsinnaanikuunnginani. John Frederiksenip kalaallit imminnut nunarsuullu sinneranut attaveqarsinnaanngornissaat suleqataaffiginikuuaa. Taamatut oqaatigineqarsinnaavoq. Imaluunniit nammineq oqarneratut:

- Suut tamarmik ajoquteqannginnissaat pingaarnerpaatut suliassaraara.

Oqarasuaatit attaveqaataat siulliit

John Frederiksen Københavnimi Rigshospitalimi decembarip pingajuanni 1956-imi inunngorpoq. Anaanaa Henriette Frederiksen Qeqertarsuatsiaaneersuuvoq ataataalu Frank Frederiksen Københavnimeersuulluni. Nuummi naapipput inuunermilu sinnera najorlutik.

Ilaqutariit Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut 1958-imi uterput. Inooriaaseq nukappiaqqap ukiukitsup eqqarsartaasaani apeqqutinik pilersitsivoq.

- Aalisakkat qaarsumut kuineqartut takuakka, anaanagu aperalugu kalaallit nerisassaminnik sooq eqqaaginnartarnersut.

Aalisakkanik qalatat taamatut kuillugit nerineqartartut sivitsunngitsoq paasivaa.

Kalaallit Nunaanni oqarasuaatit attaveqaasersuutaanerat ukiuni taakkunani ineriartupiloorput. Nuuummi 1963-imi oqarasuaatit attavilerneqarput, ukiorlu ataaseq qaangiummat nunap avataanut attaveqalertoqarluni.

John Frederiksen qulit missaannik ukioqarluni aqissimik pernarpoq.

- Industrivejip naqqani, taxat allaffeqarfiata eqqaannguani, eqqaamasalersaarpoq.

- Tassani aallaammik perngarpunga.

John Frederiksen nukkani Tonny Frederiksen ilagalugu ilagaa. Eqqorsimanerlugu nalornissutigaat. John Frederiksenip qulakkeerniarlugu qoorortuumik arlaleriarluni aallaavaa.

- Sequmiivillugu eqqarfigaara, John Frederiksen oqaproq. Aqisseq sequmissimangaarmat nerineqarsinnaanngia.q Tulluusimaarpulli. John Frederiksenip timmiarniarneq ilikkapallappaa - angerlaakkaagamigillu arnaata aapatillugit nerisarpai.

Antenne 500 meterisut takissusilik

Kalaallit Nunaanni radioqarfiit atorlugit attaveqaatit 970-ikkunni pilersinneqarput, taakku tassaapput antennet marluk akornanni attaviit. John Frederiksen taakkuninnga paarsisutut atorfinitsinneqarpoq. 1973-imi ukiukkut, 16-inik ukioqarluni, John Frederiksen telemi Grønlands Tekniske Organisationimi (GTO) siullerpaamik sulilerpoq.

Nuup eqqaaniittum Kitsissuni. Sulisut sapaatip-akunnikkaarlugit tassungatarput, tassa silap atorsaanera apeqqutaalluni imaatigut angalasoqartarluni.

Antennenik paarsineq suliassarujussuuvoq. Sinerissami oqarasuaatitigut, radiop tv-llu attaveqaataat ajoquteqannginnissaat qulakkeerneqartussaavoq. Anorersuaraangat uppikkajuttarput. Antenne portunerpaat 500 meterisut takissuseqarpoq.

- Innaallagisserisunik, igasunik, maskiinalerisunik, napasulialiortunik saffiuunik... John Frederiksen unikaallappoq.

- Allaat nivattuullunga aputaajaasuuvunga, John Frederiksen oqarpoq. Ingerlavissamik allamik aamma nassaarpoq. Teknikerit silarsuaannut appakaalluni kabelit, illunut ikkussuinerit oqarasuaatillu pillugit ilinniarpoq.

Odensemi oqarasuaatilerinermut ilinniarfimmi ilinnialernissaminik 1976-imi akuerineqarpoq.

- Pappiaqqatigut uppernarsaatitaarnissara amigaatigiinnarpara, suummi tamaasa ilikkareernikuuakka, John Frederiksen oqarpoq.

Danmarkimi ledningit pappiaqqamik illersuuserlugit kabelitut atorneqartarput. Kalaallit Nunaanni kabelit taamaattut aallaqqaammut aamma atorneqarput, issittumili silap pissusaanut naleqqutinnginneratt paasineqarmat atorneqarunnaarlutik, John Frederiksen oqarpoq.

- Siullermik issilerpoq, taava upernarpoq, taavalu oqarasuaatitigut attaveqaatit ajoquteqalerput, oqarpoq. Taarsiullugu ledningit plastikkinik orsumillu poorlugit issimmut isugutammullu illersuusersorneqarnikut atorneqartalerput.

Sulinermini teknikerit qallunaat sulinissaminnik ukiuni marlunni isumaqatigiissuteqartut aamma ilinniartittalerpai.

- Uanniit pingasoriaammik aningaasarsiaqarnerusut paasivara. Aali uanga ilinniartittarlugit, oqarpoq.

Suliffimmi pisortarisani tamanna pillugu oqaloqatigaa. Akueriinnartariaqaraa oqarfigineqarpoq, taamaanngippat allamik suliffissarsiortariaqassasoq.

Kingulleq qinerpaa. Nuliarilerumaakkani pingasunillu meerartaaqatigiumaakkani piffissami tassani aamma naapippaa, Juliane Frederiksen.

Fax-ip atugaalernera

- Julianemuna pisarigaanga, John Frederiksen oqarpoq. Taakku 1979-imi ataatsimuualaartoqarnerani naapipput.

- Orlungajattunga nusuppaanga oqarlunilu: 'Katinniarpakkit meeqqioqatigalutillu'.

Tamatuma kingorna takusalerput sivitsunngitsorlu meerartaarlutik. Angajullequtaat Pia 1980-imi inunngorpoq, ernerat Palle 1984-imi nukarlequtaallu Amos 1990-imi inunnngoluni. Juliane Frederiksenip ukiut marluk matuma siorna napparsimalluni toqunissaatalu tungaanut najorput.

- Julianep ilaqutariit ataatsimoortittarpai, John Frederiksen oqarpoq.

- Inunnik pulaartitsissalluni nuannaraa, taamaanneralu ilarpassuatta maanna maqaasisarpaat, oqarpoq.

John Frederiksen Juliane Frederiksenilu Qeqertarsuatsiaanut 1981-imi nuupput, tassanilu John Frederiksen aalisartunngorluni.

- Kisianni saarulleeruppoq, nunamilu sulisartunngoqqittariaqaqqilerlunga, oqarpoq. Tamatuma kingorna kommunimi, nukissiorfimmi imeqarfimmilu ilaatigut sulivoq.

John Frederiksen teknikerit silarsuaannut 1988-imi uteqqippoq. Kalaallit Nunaanni attaveqaatit analogiusut digitalinngorsarneqartussanngorput, John Frederiksenilu Aasianni atorfeqalerluni attaveqaatinut pisoqaanerusunut paarsisunngorluni.

Taamanikkut fax-i atorneqalerpoq. Aallaqqaammut oqarasuaatit attaviinut akornutaasorujussuuvoq, fax-imi attaveqaatitut sukkanerujussuummaat oqarasuaatit attaveqaataat malinnaaniapiloorput. Atuisorpassuit attaviit kipisaqattaaarnerat pissutigalugu naammagittaalliorput.

John Frederiksenip ajornartorsiutip aaqqinnissaa siunniuppaa. Aamma qaangiuttoortaraluaruniluunniit.

Meeqqat unnukkut innareeraangata oqarasuaatinut attaveqaateqarfimmukarlunga fax-ip suna akornutigineraa misissoriartortarpara.

Naggataatigut paasivaa:

- Ledningi 15 centimeterisut takitigisoq ikkutiinnagassaasoruna, John Frederiksen oqarpoq.

- Eqqaamavara ingerlatsinermi pisortap misilittagakippallaarnera pissutigalugu qularutigigaanga. Taava aaqqippara, tamatumalu kingorna nunarsuarmi pissartatut isigilerpaanga, John Frederiksen oqarpoq.

John Frederiksenip sulinermini tassa taamaappoq. Ajornartorsiuteqaraangat aaqqikkusuttarpaa. Taamaattumillu sulinermini nioqquterpassuit nammineq oqarneratut, "ammartarpai". Softwaremi ajoqutai tamaasa aaqqittarlugit – iliuuseqarnerminullu ataasiakkaarluni ajunngitsorsitinneqartarluni.

- Teknikeriinnaavunga, suliarisartakkakkali ingeniørit suliaannut assingupajaarput, oqarpoq.

Ilaqutariit Aasianni ukiuni marlunni najugaqareeramik Nuummut uterput. Tassani digitalinngorsaanermik internetimullu attaveqaasersuinermik suliaqartussanngorluni.

- Arlaleriarlunga allanut ilinniartinneqartarpunga, oqarpoq. Aamma Kalaallit Nunaat tamakkingakallugu angalasarnikuuvoq.

- Nunaqarfiit tamangajaasa tikinnikuuakka, kujataani avannaani kitaani Tunumilu. Nuliama naammagittaalliutigilaartarnikuuaa, John Frederiksen oqarpoq.

Nuummi maanna sulineruvoq, qanittukkulli Kitsissuniippoq. Sulisut inaat allanngorsimanngitsoq John Frederiksen oqaluttuarpoq. Pequtit qisummik taartumik 1970-ikkunni sanaat suli atorput. Ataaserli allanngorsimavoq, taannalu John Frederiksenip eqqaamalluarsimavaa.

- Arnat assigi atuagassiami Rapportimeersut nivingasarnikuugaluarput.

Mette Frederiksen tikeraartussaammat pisortap taakku piiarsimavai.

Nunaqarfinni data-mut attaveqaat

John Frederiksenip inuunerani kapitali nutaaq aallartippoq - aapparisanilu Aviâja Rosing Jakobsenilu inuunerat. TAanna aamma uillarneruvoq, taakkulu marluullutik aliasunnerminni naapillutik pilluaqatigiilersinnaasimapput.

- Aviâja oqaloqatigilluarsinnaavara, piffissamilu artorsarfiusumi ikiornikooqaanga.

Taakku maanna Sermitsiap tungaanut isikkivilerlutik illoqarput, aneerasaartarfimmiillu timmiaaqqat ullaakkut anillaffigisarlugit.

- Inuunermi ingerlariaqqinnissaq pisariaqarpoq, John Frederiksen oqarpoq.

Marluullutik soraarninngorunik anginerusumik angallatitaarnissartik takorluugaraat.

- Arlaannut alianaalleruttornerani kisarsimaarujoorsinnaalerluta, John Frederiksen oqarpoq.

Naak decembarimi 70-iliissagaluarluni soraarninngornissani takorluunngikkallarpaa. Soraarninngornissani ajornakusoortoq nammineq oqaatigaa.

- Nunaqarfinni atortorissaarutit pisoqqat allaniit ilisimasaqarfigineqanngillat, oqarpoq.

- Pisiniarfiit, innaallagissiorfiit, atuarfiit, peqqinnissaqarfik kommunillu allaffii internetimik attaveqaateqartariaqarput. Pinngitsoorsinnaanngilaat, oqarpoq.

John Frederiksen nipilersoqatigiinni The Påhængsmotorsimi akustiskimik guitarertuuvoq, sunngiffimminilu tuttunniartarlunilu eqalunniartarpoq.

Panimmi ningaamilu suliffeqarfiutaanni Sumut Greenlandimi ukiut marluk matuma siorna imaatigut angallassisalerpoq.Takornarianik Nuup Kangerluani misigisassarsiortitsisarluni.

- Suliffinni issiavigisaq pitsaanerpaaq, John Frederiksen nuna sungiusimalluakkani takornariat isiginnittariaasaanniit takussallugu nuannarisani pillugu oqarpoq.

- Takornariat angallateriarlugit Nuup talittarfiani majuartarfinnut utertikkaangakkit nuannertaqaaq. Taakku misigisatik nuannaralugillu naammagisimaartarpaat.

Iluliarasaartumut angallassineq nuannarineqarnerpaavoq. John Frederiksenip iluliarasaartumut angallat unitseriarlugu qamippaa tikeraallu saallugit: Nipaassuseq tusaasinnaavisiuk?

- Amerlasuut malugileraangamikkut qissasertarput, oqarpoq.