Ministeriunerup ukiortaami oqalugiaataani sermeq aattoq

Ministeriuneq Mette Frederiksen Københavnip avannaani Marienborgimit 2026-mi ukiortaami oqalugiarnermini kalaallip eqqumiitsuliaanik maluginiarnartumik tunuliaqutaqarpoq.

Ministeriunerup oqalugiarnerani tunuatungaaniittoq qalipagaq “Sermeq aakkiartortoq” kalaallimit eqqumiitsuliortumit Aka Høeghimit suliarineqartoq nivingavoq.

Pinnersaataasussamik toqqaasarneq nalaatsornerinnakkut pigajunngilaq. Ministeriaqarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit ilusilersukkat, atuakkiat eqqumiitsuliallu – naalagaaffeqatigiit immikkoortuinit assigiinngitsuneersut – ukiortaami oqalugiaammut assitassatut toqqarneqartarput. ujaqqamit saffiugassamillu naqitaq kalaallimit eqqumiitsuliortumit pinngortitamik, oqaluttuatoqqaneersunillu suliaqartartumit suliarineqarsimasoq, ukioq manna toqqarneqarsimavoq. Taanna Aka Høeghip qalipagaanni Marienborgimiittuni kisiartaanngilaq – arlalinnimmi nivingasoqarpoq.

“Sermeq Aattoq” ujaqqamit saffiugassanillu naqitaavoq qalipaatigissaartumik ilusilersugaq. Assilialiami tungujortut taartut, qaqortut manissumiittut akerlerisaallu taartut, ataatsimut akuleruttut nunap qaava allanngoriartuaartoq pilersippaat. Ilusilersukkat imminnut akulerullutik, soorlu sermeq aakkiartortoq, aakkaangamilu allanngortartoq. Quppat ataatsikkut eqqissisimarpalullutillu eqqissiveqarpasinngillat, soorlu sermersuup qaavatigut arriitsumik ingerlasut tunniutiinnaqqajaallutik.

Assiliartaliunneqartut qulaanit isigalugit sermip qaavanut eqqaanartuupput, kangerluit ammarnerattut imaluunniit quppani itisuuni saqqummeriartortutut illutik. Nunap qaavatut piviusorsiortuunngilaq, tassaanerullunili pisut aalasullu iminngortinneqarnerat. Naqitap ilusilersornera erseqqissoq nillingajattumik pinngortitarsuarmik takorluuinerinnaanngilaq, kisianni misigissutsit ingerlaarnerillu katitigaanerat ersersinneqarlutik.

Assiliaq sivisunerusumik isigigaanni allanngoriartorpasinnerusarpoq. Manissut aallaqqaammut sermitut isikkoqartut aamma imertut, qaarsutut tarratullu takuneqarsinnaasarput. Assitaliunneqartoq ammasuuvoq, taamaalilluni isigisani ataqatigiissunik nutaanik takusaqartoqarsinnaasarluni.

Nunarsuup allanngoriartorneranut takussutissaq

Naqitaq qalipakkat sisamat ilaattut 2007-imi suliarineqarpoq. "Sermeq Aattoq“-mik qulequtaqarnera sammisamut qitiusumut tikkuussivoq, toqqaannartumik sammineqartumut taamanimiilli pingaaruteqarneruleraluttuinnartumut innersuussutaalluni: nunarsuup kiatsikkiartorneranut tamatumalu kingunerisaanik allanngoriartornernut.

Tamatuma peqatigisaanik eqqumiitsuliortup erseqqissarpaa, naqitat politikikkut piviusut ullutsinni Issittumut Nunatsinnullu tunngatinneqartartut sioqqullugit suliaammata.

- Naqitat 2007-imi qalipakkakka nunarsuup kiatsikkiartorneranut – nunarsuarmut allanngoriartortumut – takussutissiaraakka, Aka Høegh mailikkut taama nassuiaavoq, erseqqissarlugulu ministeriunerup ukiortaami oqalugiaataani ilaatinneqarnera tulluusimaarutigalugu. Imalu nangilluni:

- Ullutsinni politikikkut pissutsit, inuppassuit Issittumut Kalaallit Nunaannullu attuumassuteqartitaat, sioqquterujussuarlugit assilialiarineqarput.

Nassuiaatissat ammasut

Assiliartaliunneqartoq aalajangersimasumik oqariartuuteqanngimmat assigiinngitsunik nassuiarneqarsinnaavoq. Sermeq aakkiartortoq silap pissusiata allanngoriartorneranut assersuutaasinnaavoq, aammali annertunerusumik paasineqarsinnaalluni: ingerlaarnermut, nungutinneqarnermut paasisanullu nutaanut assersuutaasinnaalluni.

Sermeq aakkiartortillugu saqqummersoqartarpoq. Qaleriiaat siornatigut isertugaasimasut saqqummertarput. Immaqa tassaasinnaallutik nunap ilusaa, sananeqaatit imaluunniit takussutissat qanga nunap qaavata ataani toqqortaasimasut. Ujaqqamit saffiugassanillu naqitat aamma taamaalillutik allanngoriartornernut takussutissaasinnaapput – ilisimaneqareersut illuartinneqaraangata saqqummertartunut nutaanut.

Maanna pisunut saatsikkaanni assit taamaattut politikikkut nunarsuarmioqatigiillu oqallinnerannut attuumassuteqartinneqarsinnaapput. Ullutsinni Issittumi sermip aakkiartornera silap pissusianut sunniuteqaannarani aammali nunarsuarmiut Nunatsinnik – pisuussutaannik, periarfissatullu pingaaruteqarneranut nunarsuarmilu allanngoriartortumi inissisimaffianut – soqutiginninnerulersitsivoq. Taamatut paasinninneq assigiinngitsorpassuarnik paasineqarsinnaavoq, qalipakkallu arlalinnik paasineqarsinnaanini nukittoqutigaa.

“Sermeq aattoq” ministeriunerup ukiortaami oqalugiaataanut politikikkut oqariartuummut erseqqissumut assersuutaanngilaq, kisiannili takussaasumik tunuliaqutaanermigut paasinninnermik sakkortusaataalluni. Qalipakkat eqqissisimasumik, erseqqissumilli takussutissiinerat oqalugiartup oqaasiinit allaanerulluinnarpoq, nipaatsumilli sammisanik allanngoriartornernut, akisussaassuseqarnermut siunissamullu tikkuussilluni aalajangersimasumik akissutissaqanngikkaluamik.

Naqitap eqqissisimasumik inerneqanngitsumillu ingerlaarnera oqalugiaammut akerliusumik inissisimavoq sakkortunerulersitsillunili. Eqqumiitsuliaq nipituumik oqalunngitsoq, kisiannili najuuttuartoq — aamma oqalugiaatip kingorna.

Vejlemit atukkiunneqartoq

Qalipagaq ukiortaami oqalugiaammut pinnersaatitut atorneqarsimasoq Galleri Thordalsimit Vejlemiittumit Aka Høeghimut sinniisumit ministeriuneqarfimmut atukkiunneqarpoq taakkulu katersugaataannut ilaalluni.

Naqitaq ukiut 20-ngajaat matuma siornagut suliarineqarsimasoq pisumut nutaamut atatillugu atorneqarsinnaammat nutaamillu paasineqarsinnaanera, eqqumiitsuliornerup piffissamut attuumassuteqannginneranut takussutissaavoq. Isumaa allanngortinneqarpoq nutaanik qaleriiaartunik saqqummersitaqarluni ammasumillu nassuiarneqarsinnaalerluni — nunarsuaq naqitap avataaniittoq allanngoriartortuartuuvoq.