Naalagaaffeqatigiinni politiitut atorfeqartut
kiisami naligiissinneqarsimasut sapaatip akunnerata matuma siuliani
saqqummerpoq.
Kalaallit Nunaanni politiit naalagaaffeqatigiinni tamanisut
sapaatip akunneranut akunnerit 37-it sulisalissapput, soorlu aamma
minnerunngitsumik naalagaaffeqatigiinni tamanisut assigiimmik
akissarsiaqartinneqalissallutik.
Naalagaaffeqatigiinni politiitut atorfeqartut
kiisami naligiissinneqarsimasut sapaatip akunnerata matuma siuliani
saqqummerpoq.
Kalaallit Nunaanni politiit naalagaaffeqatigiinni tamanisut
sapaatip akunneranut akunnerit 37-it sulisalissapput, soorlu aamma
minnerunngitsumik naalagaaffeqatigiinni tamanisut assigiimmik
akissarsiaqartinneqalissallutik.
Kalaallit Nunaanni politiit Danmarkimi
suleqataat assigalugit sulinermi atugaat akissarsiaallu
naligiissinneqannginnissaannut tunngavilersuutigineqarsimavoq Kalaallit
Nunaanni aningaasarsiat ineriartornerannik tamanna.
Danmarkimut sanilliullugu
Kalaallit Nunaanni akissaatit nalinginnaasumik appasinnerunerat ileqquuvoq,
soorlu aamma Kalaallit Nunaanni sapaatip akunneranut akunnerit suliffiusut
40-uusut, taamaammallu kalaallit qallunaallu politiit akornanni atukkat nikinganerat
ersarilluinnarsimalluni.
Eqqaamasinnaasara tamaat
assigiinngitsorpassuartigut naligiissitsisoqarnissaa Kalaallit Nunaanni
sorsuutigineqarsimavoq.
Meeraagallarama arnat pisinnaatitaaffiinut,
angerlarsimaffimmi suliassanut, meeqqanik perorsaanermut assigisaannullu
tunngassuteqarsimapput.
Sorsuuteqarnerli aamma ”Suliat assigiit, akissarsiat
assigiit”-nnut tunngassuteqarsimavoq.
Arnat angutillu akissaataasa akornanni
naligiissitsinissamut tunngasimavoq, kisiannili aamma Kalaallit Nunaanni
inunngorsimasut - nunaqavissut kiisalu tikisitat, pingaartumik qallunaajusut
Kalaallit Nunaannut suliartortut, akornanni naligiissitsinissamut
tunngassuteqarsimalluni.
Nunaqavissut tikisitallu akornanni akissaatit
nikingassutaat aningaasarsiat atorfeqarnermilu atukkat pillugit politikkimit
Kalaallit Nunaanni 1964-imi atuutilersinneqarsimasumit aallaaveqarpoq, aamma
taaneqartartoq sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq.
Danmarkimi
inunngorsimasut qaffasinnerusumik aningaasarsiaqarnissaannik tamanna
qulakkeerinnippoq, tamannalu innuttaasut taakku marluk akornanni
naligiinnginnerujussuarmik assigiinngitsunillu atugassaqartitsinermik
pilersitsivoq.
Oqaatigineqartutut siunertaavoq Kalaallit
Nunaanni inuiaqatigiit nutarsarneqarnissaannut avataanit piginnaasalinnik
sulisussarsiornissaq.
Ilutigitillugu nunaqavissut akissaataat
aningaasaqarnermut naapertuussorineqartumut appasinnerusumiitsinneqassapput.
Tamatuma malitsigisaanik nunaqavissut qallunaanit assinganik ilinniagalinnit
suliffilinniillu appasinnerusumik aningaasarsiaqartinneqarput.
Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu
akissaasersuineq assigiinngisitsinerarlugu innuttaasut isornartorsiorneqaqaaq
piffissallu ingerlanerani atorunnaarsikkiartorneqarsimalluni.
Sumi
inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuinermit sinneruttoq 1991-imi
isumaqatigiinniarnerni atorunnaarsinneqarpoq, tassa Namminersornerullutik
Oqartussaqarnerup atulersinneranit ukiut 13-it qaangiummata.
Taamani
nunaqavissut tikisitallu assigiimmik ilinniagallit suliassaqartullu
tamakkiisumik naligiissinneqarput.
Naligiissitsinermili politiit kalaallit,
aammali inissiisarfinni nakkutilliisut mininneqarput.
Taakkumi atorfeqarneranni
atukkat aningaasarsiaalli Kalaallit Nunaanni akissaatit atukkallu, Danmarkimi
suleqataasa aningaasarsiaannit atugaanniillu appasinnerusut, attatiinnarpaat.
Kalaallit Nunaanni inissiisarfinni
nakkutilliisut naalagaaffimmi atorfeqartinneqartut Danmarkimi suleqataannut
naligiissinneqarsimasut februaarimi nutaarsiassaavoq.
Kalaallit politiit
Danmarkimi suleqatiminut pisariaqartinneqartumik sapaatip akunnerata matuma
siuliani aamma naligiissinneqarput.
Nuannattoqaqaaq. Soorunamilu
nuannaarutissaavoq naalagaaffeqatigiinni kalaallit qallunaallu naalagaaffimmi
atorfeqartinneqartut naligiissinneqarsimannginnerat oqaluttuaannanngormat.
Oqarusunneruvungali:
Kiisami! Ukiuni taamannak suaartaatigineqarsimavoq.
Folketingimi
ilaasortaasarsimasut nikerartut ilungersuutigisimavaat pimoorunneqassanatik.
Aningaasarsianik
atorfeqarnermilu atugassarititaasunik naligiissitsinerup Kalaallit Nunaanni
aningaasarsiat ineriartornerannik sequmitsitsisinnaanera ikkakkaluamik
tunngavilersuutigineqartarluni.
Ikkattumimmi taaneqarsinnaavoq ullumikkut
ajornanngimmat. Qujanartumik, tassami soorunami taamaassaaq.
