Ikiaroornartumik hashimik atuisuunermiit ullut tamaasa arpattarnermut

Pilutaq Lundblad Nunatta isiginnaartitsisarfiani produceritut atorfeqarpoq, taassumalu saniatigut nunatsinni nipilersoqatigiit tusaamasaanersaasa ilaanni marlunni, Toornat Sauwestarilu, erinarsortuullunilu rappertuuvoq. 

Nipilersornerulli saniatigut unammillernartumik aallutaqalernikuuvoq: Ukioq naallugu ullut tamaasa arpattarnissaq – imminut piumaffigineq timaanut, eqqarsartariaasaanut inuunermullu isiginnittariaasaanut allannguisuusoq.

Nipilersornerup silarsuaniit ullormut kilometerimik arpannermut

Pilutaq Lundblad, Kalaallit Nunaanni rappertartunit erinarsortartunillu malunnaateqarnerpaat ilaat, ukiorpassuarni tusarnaartitsinermi nukissaqarluartuunini nipilersuusiornerminilu tusarnaartumi misigissusiinik sunniisinnaassuseqarnini ilisimaneqaatigai. Maannali allamik aallutaqalernikuuvoq — tassa nipilersorneq taalliornerlu pinnagit imminut piumaffigaluni, tunniutiinnarani inuttullu ineriartuutaasumik anguniagaqarpoq. Ukiup ataatsip ingerlanerani ullut tamaasa arpattarnissani siunniuppaa. Anguniagaq eqqissisimasumik aallartissorineqarsinnaavoq, qanittuaqqamullu arpannerit sivikitsuinnaasorinarsinnaallutik. Piviusorli allarluinnaavoq. Pilutaq aggustip qaammataani aalajangerneraniit angusaqarusulluinnarnermik taarserneqarpoq.

- Ikinngutima ernera uanga aamma qanigilluagara imminut toquppoq. Misigisimavunga iliuuseqartariaqarlunga. KangNu Running Race ullut qulit qaangiuppata pisussanngortoq takugakku peqataassallunga aalajangerpunga, Pilutaq Lundblad oqaluttuarpoq.

KangNu Running Race arpannermut nalinginnaasumut assersuunneqarsinnaanngilaq. 56 kilometerit missaanni isorartutigisumut arpanneruvoq. Peqataasut nunakkoorlutik, innaarsukkut qaqqakkoorlutillu sakkortuumik arpattarput. Pilutaq arpannissamut sungiusarluarsimanngilaq. Taamaakkaluartoq ikinngutini peqataaqatigerusullugu akuersitippaa: Qanorluunniit marluullutik arpanneq naammassissavaat. Arpanneq taakkununnga timigissarniutaannaanngilaq, unammilligassaavorli timitaleruminaatsumik uteriissuseqartariaqartumik tunngavilik.

- Arpanneq ajorluinnaraluartoq apuuppunga. Arpanninni singernikkut ulortoorpunga, ajortumik arpappunga qilusoorlungalu. Ingerlaarninni aamma takusuusilerpunga, nanoq saninni pangalittoq ingiaqatigisoralugu. Uniinnarusunngilanga. Apuuttariaqarpunga, Pilutaq qungujulalluni oqarpoq.

Saniportaalaarluni qasoqalunilu apuuffissaminut apuukkami imminut neriorsorpoq: Arpaqqittoqassanngilaq. Qanorsuarluunniit tuaviortigigaluaruni pisuinnartarniarpoq. Taamannalli aalajangernera sivikitsuinnaavoq.

Ukiup ataatsip ingerlanerani ullut tamaasa arpattarniartoq 

Pilutap arpannermi kingorna ilaquttaminut meeqqaminullu marlunnut angerlamut apuukkami timaa qasoqqavoq, eqqarsaataali uniffeqaratik. Nipaatsumi ingilluni kilometererpassuillu ingerlaarfigisani eqqarsaatigerujuulerpai. - Eqqarsarpunga: Wauw, misigisaq imaannaanngik. Ingasattajaartorsuarmik uannut unammillersimavunga. Timikkut ingammik eqqarsartaatsikkut pissanganarluinnarpoq, Pilutaq oqaluttuarpoq.

Arpannermik taamaatitsiinnarnani ilimaginngisaminik pisoqarpoq. Arpannermini misigisaa alapernaalersitsivoq. Angerlarsimaffimmini YouTubemi ujarlertalerpoq, sivitsunngitsorlu arpattartoq ullut tamaasa arpattartoq ullut 1000-it ataatiinnarlugit arpassimasoq nalaarpaa.

- Ingerlaannaq inissippara: Uanga aamma taamaaliorniarpunga. Qanorli sivisutiginissaa apeqqutaaginnarpoq. Ukiorlu ataaseq soorlu ajussanngitsoq, Pilutaq oqaluttuarpoq.

Pilersaarummi ajornanngilaq: ullormut 1,5 kilometerit arpanneqartassaaq. Sapaatit-akunneri ilaanni 12 kilometerit arpattarpai, ilaannilu 60 kilometerit angusarlugit. Piffissaq qanorlu misigisimaneq, arpaffiullu qanoq innera apeqqutaasarput. Ullumikkut ullut 79-issaraat, arpattarneratalu eqqarsartarnera allanngortilereerpaa.

Arpannerup pinngitsoorsinnaajunnaarnera

Pilutap arpanneq eqqarsaatiginneqqissaarnertut taavaa, soorlu arpannerit tamarmik eqqarsaatinik inissititeraluni, nutaaliorusussusermik pilersitsilluni eqqissinermillu misigilersarluni.

- Nipilersuutit, amerlanertigut taallartaqanngitsut, tusarnaartarpakka. Erinarsortoqaraangat ulikkaartoortarpunga. Eqqarsaatikka katersorniarlugit inissititernissaanut issarnerit pisariaqartippakka, taamaammat taallat pisariaqartinngilakka. Arpanneq kiffaanngissuseqarnerulersitsillunilu eqqissiallaataasarpoq, angerlaraangamalu nukissaqarnerusarpunga, Pilutaq eqqissilluni oqarpoq.

Arpannerit tamarmik qasuersaatinngorput, eqqarsaatikkut unikaallalaarneq, pinngitsuuisinnaajunnaarnerlu peqqinnarnerusoq atugarilerlugu.

Pilutaq hiphop-imik nipilersortartuuvoq avatangiisillu peqqarnissiinnaasut sungiusimallugit — silarsuarmut eqqissisimaffiusumut eqqarsaatiginneqqissaarfiusumullu maannakkut inuuffigisaminut sanilliullugu assersuukkuminaalluni.

- Hip hop-imi taalliarineqartartut amerlanertigut sakkortuujupput ikiaroornartumut, pinerlunnermut imigassamullu tunngallutik. Taamaattumik hiphop-ertartuugaluarluni peqqinnartumik aalajaatsumik inuusoqarsinnaasoq inuusuttunut takutissinnaanera uannut pingaaruteqarpoq, Pilutaq ilumoorussillunilu oqarpoq.

Pilutap nipilersorneq qanorlu ittumik saqqummertarneq kisiisa pinnagit inooriaatsimik allanngortitsisinnaaneq, inuuneq nammineq akisussaaffigineqarsinnaasoq oqimaaqatigiissaarinissamut aalajaannermullu aqqutissiuisoqarsinnaasoq takutikkusuppaa.

- Ukiorpassuarni uninnganikuuvunga, Pilutaq oqarpoq, oqaaseqaqqitsiganilu itisuumik anersaarluni.

- Ukiuni 20-ni hashimik pinngitsuuisinnaananga ullut tamaasa ikiaroortarnikuuvunga. Ulluinnarni suliassat suliarisartakkakka sungiusimavakka, qasussutigisarnikuullugilli. Taamatut maanna ingerlaannarlunga nukissanitsitsiartumut saappunga: Ullut tamaasa arpanneq. Ullut tamaasa ikiaroortarsinnaaguma ullut tamaasa arpassinnaassaanga. Ileqqutoqaq allamut saatsillugu nukissamik tunisisartumik taarserneqarsinnaanera takutikkusuppara, Pilutaq nassuiaavoq.

Hiphopimik nipilersortartoq sakkortuumik isiginnittaaseqarsimasoq peqqissuseq, oqimaaqatigiissaarineq tunniusimanerlu nuannarisamut atassuserneqarsinnaanerat pillugu saqqummernera paasinarpoq — aamma pinngitsuuisinnaajunnaarnerup ajunngitsumut saatsinneqarsinnaanera pillugu.

Nuannaartorinnitsit nutaat 

Pilutaq Lundbladip TikTokimi saqqummiuttagai nipilersukkanut, quiasaarutinut ulluinnarnilu nuannersunut tunngasut 5000-init amerlanerusunit malinnaavigineqarput. Maannali arpanneq pillugu saqqummiussisaleqqavoq. Ulluinnarni arpaffii, aqqutaani eqqarsaatai isiginnaartunullu kajumissaarinerit.

- Inuusuttut timersornissaannik, anillutik sammisaqarnissaannik kajumissaarnissaat uannut pingaaruteqarpoq, Pilutaq oqarpoq.

- Inuit timiminnik atuinngitsut amerlavallaarput, taakkulu timersorusulersissinnaanerlugit paaserusuppara, oqarpoq.

Taamaattumik malinnaasuni ”arpaqatigisalerusullugit” kajumissaarpai – isumaqartariaqanngilarli ingiaqatigeeqqissaarlutik arpaqatigiissasut. Tamarmik namminneq arpaffissaqarput, immikkullu sukkassuseqarlutik. Tullinnguuttoq tassaavoq ataatsimoorluni anguniagaqalerneq: Ullut 100-ssaanni Kalaallit Nunaanni sumiiffinni arlalinni ataatsikkut arpaqatigiinnissaq. Pisortatigoortunngitsumik ataatsimoorussamilli iliuuseqaqatigiilluni.

- Qisuariaatigineqartut pitsaaqaat, anguniakkamullu soqutiginnittut arpaqataarusullutik paasiniaaffigisarpaannga. Nuannaartaqaanga, oqarpoq.

Pilutaq unneqqarissuunissaminik pingaartitsisuuvoq, taamaattumik tunniutiinnarumanani qanoq iliortarnersoq aperineqaraangami toqqaannartumik akisarpoq:

- Tunniutiinnarnaveersaarneq pineqarsorinngilara. Ulloqartarpunga qasullunga eqiasullungalu. Imminut piumaffigisinnaanermiippoq, eqqorluartumillu eqqarsartaaseqarnissaq. Arpalluni aallaraanni amerlanertigut iluaallattoqartarpoq, Pilutaq nassuiaavoq. Kilometerit ingerlavii tamarmik ileqqutoqqanik allannguisinnaanermik takussutaapput, ileqqut nutaat nukissaqalersitsisartut ajunngitsumillu allannguutaasut — imminut iluaqutaaginnarani aammali malinnaasuinut. Kilometerit tamaasa naqissusiisarput, ileqqutoqqat nukinnik nutaanik pilersitsillutillu, nuannersumik allannguisitsinnaasut – tassungaannaanngitsoq, malinnaasuinullu tamanut.

Nammineq piumasaq aallaavigalugu 

Pilutaq KangNu Running Racemut aggustip qaammataani pisoq uterfigeqqippaa. 56 kilometerit arpareerlugit arpaqqinniannginnerarnini. Maanna nammineq isumani atorlugu arpattarpoq. Qaammatini arlalinni ullut tamaasa sungiusareerluni, imminut piumaffigaluni eqqarsaatiginneqqissaareerlunilu allaalluinnartumik eqqarsartaaseqarluni arpattalernikuuvoq. Kilometerit timikkut unammilligassaannaanatik eqqarsaatinik aqutsinissamut, ulluinnarni inuunermut naalakkersinnaanissamut ileqqutoqqanillu nukittunerulernissamut periarfissaapput. Pilutaq Lundbladip ingerlaarnera arpannermik siunertaqaannarani inuunerup qanoq aqunneqarsinnaaneranik, imminut unammillersinnaanermik qanorlu piviusunngortissinnaanermut maligassiuivoq – suliffimmi qanorluunniit inissisimaffeqartigigaluaraanni. Oqariartuutaa paatsuugassaanngilaq: Nutaanik misiliinissamut kingusinaartoqanngisaannarpoq, aamma ulluinnarni iliuutsit annikitsut allannguerujussuarnermik kinguneqarsinnaapput.