Naatsiiat nanorlu nammattagarmioralugit

Inuit 22-t ullaaq nalunaaqutaq arfinernutNuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiit Kapisilinnut arpallutik aallarput. Isorartuumik arpannermut Nuuk-Kap-imut peqataapput, arpaffillu 110 kilometerinik isorartutigisoq uninnatik ingerlaarfigissallugu pilersaarutigaat.

Uninnani arpatsitsineq aatsaat taama peqataaffigineqartigaaq, aaqqissuisut Greenland Arctic Explorers nalunaarput.

Mara Krebs arpattartut ilagaat. Taanna Sermitsiaq.AG-mit arpannissaq aqaguttoq oqaloqatigineqarlunilu piareersarnerani malinnaaffigineqarpoq.

Naatsiiat puussiaaqqamut puukkat

Mara Krebsip kavaajaq saattoq, qungasequt, aaqqatit saattut, ajaappissat arpaatit, ikiueqqaarnermut atortut, ippernaaqqut, batteri immiissut alersissamaatillu nammattakkaminiitippai.

Kamaasiat arpaatit, tujuuloq arpaat talitalik, kavaajaq saattoq arpaat, teqqialik, seqinersiutit arpaatit oqarasuaatinilu angallattagaq atorpai. Ajornartuussagaluaraanni nalunaarasuartaatini aamma poortorsimagaluarpaa. Arpannissanili aqaguinnanngortoq atuisuuffia atorunnaarsimasoq paasivaa.

- Atortorissaarutit nakkutigisariaqartut nalunngilara, uangalu suut tamaasa nakkutigigaluarpakka. GPS-ima atorsinnaajunnaarnissaata tungaanut. Aasimmiaasit - arlaannik soqartuaannarpoq, taanna oqarpoq.

Taarsiullugu arpannermut paffimmioqarlunilu nunap assinganik nassataqarpoq. Aamma suleqatini, ajornartorsiortoqalissagaluarpat sumiinnerminnik nalunaarasuartaataasinnaasumik nassartartussaq, arpaqatigissamaarpaa.

Nerisassalli nammattagaani oqimaannerpaapput.

Mara Krebs arpannissaminut nukissaqarniarluni ermutsit marluk imermik immerlugillu tamulugassat soorlu aalisakkat, tuttut naatitallu panertut kiisalu mamakujuttut puussiaaqqanut poortorsimavai.

Puussiaararlu naatsiianik imalik.

- Isorartungaatsiartumut arpattartoq Instagramimi malinnaaffigaara, taannalu isorartuumut arpannermi nerisassanik nalinginnaasunik nassataqarnissamut siunnersuuteqarpoq. Taava naatsiiat taratsikkat qaalernarluarmata, nukissanitsitsilluartarmata puallarnarpianngimmatalu siunnersuutigai.

- Taakkulu nerisinnaalluarpakka.

Arpannissaq sapaatip-akunneranik sioqqullugu nalinginnaasumit nerinerullunilu allaanerulluinnartunik nerisaqartarpoq. Ullormi arpaffissamini issingiassanik imerpalasulerlugit unnuisitanik, boorlumik immussualimmik allamillu honningilimmik ullaakkorsiorpoq.

Nerisassat qaajanngunarpallaannginniassammata arpannissaq nalunaaquttap-akunneri marluk sioqqullugu nerivoq.

- Taamaammat pingasunut makissagunarpunga... aamma sinilluarsinnaanaviarunanngilanga, taanna oqarpoq. 

Nuannaarniutigalugu arpannerusoq isumaqarsimasoq

Mara Krebs Nuuk-Kapimut aatsaat peqataalinngilaq. Aqaguli Kapisilinnut apuukkuni arpannermini siullermeerluni apuutissaaq.

Siorna siullermeerluni peqataagami eqqarsaatigilluaqqaarnagu ulluni pingasuni arpannissaq pilersaarutigigaa, taanna oqaluttuarpoq.

Arpannermili immikkoortoq siulleq — qaqqakkut 25 kilometerit — nalunaaquttap-akunnerini arfineq-pingasuni ingerlagamiuk piviusut paasivai.

- Nuannaarniutigalugu arpannerusoq isumaqaraluarpunga. Taamaattoqanngilaq.

Arpaffiup immikkoortuata aappaata kingorna isorartuumut arpannini unitsippaa. Uteqqinniarlunili ingerlaannaq aalajangerpoq:

- Aappaagu piareersarluaqqissaarlunga siunertaqarluartumillu peqataaqqikkumaarpunga, taanna eqqarsarpoq.

Suleqatini arpaqatigisartakkanilu peqatigalugu Nanubørn-imut, nuna tamakkerlugu ilaqutariinnut meerartalinnut juullimut ikiorsiissutinik agguaasitsisartunut, katersuiniarpoq.

Taamaammat ajaappiaminut arpaatinut, seqinersiutiminut tamulugassaminullu ilanngullugu bamsimik nanuaqqamik nassassaaq.

- Qasuleraangatta qiviarutsigu taanna pillugu arpalluta oqartassaagut, oqarpoq nangillunilu:

- Taama angitigissasoq ilimaginngikkaluarpara. Initulaarlunilu oqimaalaassaaq. Kisianni nassarusuppara.

Takorluuineq siumukarnissamut iluaqutigisaraa

Mara Krebs, politiini paasiniaasartutut ulluinnarni sulisartoq, nukkassartarlunilu unammilluni timersortarpoq. Isorartuumut arpannissani ullormi ataatsimi naammassiniarlugu 10-30 kilometerit akornanni arpattarluni qaqqanilu pisuttuartarluni sungiusarsimavoq.

Arpaqatigisartakkanilu sungiusaqatigiissimanngillat.

- Imminut nalunngilanga, naqqannikkaangamalu qanoq ittarnerlunga nalunngilara. Ilungersoraangami qanoq ittarnersoq takussallugu pissanganarpoq, Mara Krebs oqarpoq.

Ullup ataatsip ingerlanerani apuutissallutik naatsorsuutigaa. Aammali imaannaanngitsuussasoq naatsorsuutigaa.

Ilaasa pinngortitaq eqqarsaatinik angisuunik eqqarsarfiusarmat nuannarisarpaat. Mara Krebsimulli killormoorpoq.

- Eqqarsarujoorneq ajorpunga. Tamannalu iluaqaaq, taanna oqarpoq.

Takorluuisarporli.

- Piviusorsiunngitsumik eqqarsarlunga akunnerit arlallit atortarpakka, soorlu aningaasanik millionilinnik eqquissagaluaruma sussanerlunga.

Immaqa eqqarsaatit taamaattut maannakkorpiaq eqqarsaatigai.

Eqqarsaatit taamaattut immaqa maannakkorpiaq eqqarsaatigai.

Nuukkap pillugu sapaatip-akunnerata tulliani atuaqqigit, tassani Mara Krebsip aqqutikkut 100 kilometerisut isorartutigisukkut ingerlaarnini qaqqakkoorninilu qanoq ingerlasimanersoq oqaluttuutissavaatigut.