Timersornerup silarsuaani inuunermi ingerlaarfik

Claus Erik Nielsen Qaqortumi inunngorlunilu peroriartorpoq, sorlaqarfiilu Kalaallit Nunaannit Danmarkimut siaruarsimapput. 

Arnaa kalaaliuvoq angutaalu danskiulluni, naallu kulturit taakku tamaasa paasisimasaqarfigigaluarlugit, amerlasuutigut affarmik kalaaliuneq affarmillu qallunaajuneq tamatigut ataatsimoortinneqarsinnaanngitsutut misigisarpoq.

- Kalaaliullutilluunniit qallunaajuvutit, uangalu kalaaliuvunga, taanna erseqqissumik tulluusimaarluni oqarpoq.

Kalaallisut tulluusimaarnartumik kinaassuseqarnera Claus Nielsenip iliuusaani tamani atuuppoq. GIF-imummi siulittaasuuginnanngilaq, namminerlu piumassutsimik suliniartuuvoq, eqqartuusseqataasartuulluni, timersortartuulluni minnerunngitsumillu ataataalluni. Angut atuuffippassualik, nukissaqarfiali ataasiuvoq: Nunamut inunnullu pissarsiffigisimaqisaminut utertitsilluni tunniussinissaq.

Meeraanerminilli peqatigiiffilerisoq

Qaqortumi meeraanera sammisaqarnermik, ataatsimoornermik qanilaassusermillu atugaqarfiuvoq. Qatanngutigiinni arfinilinni nukarlersap tulliatut Claus Nielsenip qanilaartumik ataatsimoorneq sungiusimavaa, tassani ilaqutariittut inuuneq inuummarissoq, nukissaqarfiusorlu. Timersortarfik angerlarsimaffiata apparaa – tassani timersortarpoq, sungiusarluni ataatsimoornermullu ilaanerup nuannersortaa misigisarpaa.

- Timersortarfimmut nuuginnaruma assigiinnaraa anaana oqartarpoq, neriartuinnarlungami sinikkiartuinnarlungalu angerlartarpunga, Claus oqaluttuarpoq, eqqaamasaasalu qungujutsippaa.

Claus Kalaallit Nunaanni arsamik pissartanngorniunnerni 1978-mi peqataaqqaarami 14-iinnarnik ukioqarpoq. Pissartanngorniunnerit Sisimiuni ingerlanneqarput, puiugassaanngisaanillu eqqaamasassippaat. Unammersuarnermik annertuumik misigisaqarneq arsartartorpassuarnillu nunatsinni piffinnit tamaneersunit naapitsineq anguniagassiivoq.

- Taamanikkut Kalaallit Nunaanni illoqarfiit 18-it kommunini 18-iniittut tamaasa tikeraassallugit aalajangerpunga, Claus oqaluttuarpoq.

Kalaallit Nunaannik, timersornermik ataatsimoornermillu nuannarisaqarnermigut ukiualuit matuma siorna Tasiilaq illoqarfiit kingullersaattut tikimmagu tamanna tupaallaatissaanngilaq – sinnattualu taamaalilluni piviusunngorpoq. Ataatsimoornermik nuannarisaqarnera attaveqarnerullu pingaassusaanik itisuumik paasinninnera timersorneq qaangerlugu Clausip inuuneranut sunniuteqarput. Inuppalaassuseq Qaqortumi meeraanermini misigisaa inuunerani suliffeqarlunilu inuunerani tunngaviuvoq. Ataatsimoorneq nukittuunngortitsisarpoq upperiuarsimavaa – inooriaaseq kingusinnerusukkut Nuummut nuukkami nassarsimasaa, tassanilu peqatigiiffilerinermi ataatsimoornernilu inuunera suli sunniuteqarneruvoq.

Aqutsineq eqatigiiffinnillu anguniagaqarneq

Claus 18-iinnarnik ukioqarluni K-33-mi siulersuisunut ilannguppoq, taannalu inuuneranik ilusiliiginnarnani aamma Nunatsinni peqatigiiffilerinermi timersornermilu kinguaariinnut aggersunut aamma aqqutissiuusseqataavoq. Taamatut inisissimanera siuariartitsivoq. Siuttuunissamut matunik arlalinnik ammaassivoq, annertusaanissamillu inuunermini siunertaqarneranik ikitsisuulluni. Kalaallit Nunaanni Assammik Arsartartut Kattuffianni 1991-imi siulersuisunut erseqqissumik anguniagaqarluni ilannguppoq: tassalu Kalaallit Nunaata ukiut qulit ingerlaneranni nunarsuarmi pissartanngorniunnernut anngunnissaa. Ukiullu qulit qaangiummata, 2001-mi, Kalaallit Nunaat assammik arsarnermi nunarsuarmi pissartanngorniunnerni peqataarngaarpoq. Tamanna inuttut anguniagaannaanngilaq, oqaluttuarisaanermilu pingaaruteqartuuvoq. Taamatut angusaqarnermi Clausip suliniarnera pingaaruteqarpoq.

- Ukiut qulerluinnaat qaangiunneranni tamatuma pinera nalaatsornerinnaanersoq naluara, oqaluttuarisaanermili pisumut pilersitseqataaneq nuanneqaaq, taanna oqarpoq.

Clausip ajugaarusussuseq nammineq timimini aamma nalunngilluarpaa. Inuusuttuunermini timersuutinik arlalinnik ingerlatsivoq, timersortarnerminilu misigisaasa pingaarnersaasa ilaat tassaavoq K 1933-mi angutini inersimasuni arsaqataalluni 1991-mi Kalaallit Nunaanni pissartatut angerlamut apuunnera. Takorluugaalu Kalaallit Nunaanni nunarsuarmilu pissartanngorniunnerinnaanngillat. Clausi aamma nunatsinni ivigaasanik arsaattarfiliortiternerni suleqataasunut ilaavoq – siullerlu soorunami illoqarfimmi aggerfiani Qaqortumi sananeqarpoq. Periarfissanik pilersitsineq matumani pineqarpoq: arsaattarfinnik ukioq kaajallallugu atorneqarsinnaasunik pilersitsineq qanorluunniillu tunuliaqutaqaraluartunik amerlanernik aggersaaneq. Ukiorpassuarni aquttutut namminerlu piumassutsiminik sulisutut Clausip aquttuuneq taaguutigiinnanngikkaa takutippaa. Tamanna pisussaaffiuvoq, utimut tunniussinissamik sinnattoqarneq timersornerullu ataatsimoornerullu inuit piffiillu akunneranni ataatsimuulersitsinermik upperisaqarneq.

- Siulersuisuni peqatigiiffinnilu siusissukkut aallartikkaanni anguneqarsinnaasut annertunerusarput. Aqutsineq, suliassanik agguaassineq, siunnerfiliineq pilersaarusiornerlu ilikkarneqartarput – tamakku tamarmik inuiaqatigiinni suliniarnermik kinguneqarsinnaapput, Claus ullumikkut Kalaallit Nunaanni timersoqatigiit Kattuffianni (GIF) siulittaasuusoq, 2007-milli, generalsekretæritut siulersuisunilu ilaasortatut akuusoq nassuiaavoq.

Timersornermi ataatsimooqatigiiffinni timersortartutullu ukiorpassuarni siuttuusarnerminni, Clausip siulittaasutut inissisimanera tupaallannartuunngilaq. Timersornermik, ataatsimoornermik ineriartornermillu soqutiginninnera ukiorpassuarni peqatigiiffilerinermi akuuneranut nukiuvoq, siulersuisunilu ilaasortaaffippassuarminit misilittagai GIF-mi siuttuuneranik pissusissamisoortitsipput.

- Timersornermi ataatsimooqatigiinnermilu immikkut iliuuseqarsinnaaneq sakkortuumik upperiuarsimavara. Siunissami siuttussanik perorsaaqataaneq inuusuttunullu aqqutissiuussineq maannakkut annertuumik ingerlataraakka, Claus oqarpoq.

Ullumikkut Clausip nammineq isumassarsiaminik ingerlatsinissaq kisiat aallutinngilaa, timersornermili aqutsisussanik kinguaariinnik tullernik ilinniartitsillunilu isummersuinissaq aalluppaa. Inuusuttut ingerlatitseqqittussaanerat Kalaallillu Nunaanni timersornerup inissisimaneranik ineriartortitseqqittussaanerat nalunngilaa.

Timersornikkut nunarsuarmioqataasoq

Clausip timersornerup silarsuaani angalaarnera maluginiarnartuuvoq, nunarsuarmilu piffiit ungasissorsuarmiittut misigisarsimavai. Korea Avannarlermit Canadamut Kinamullu angalalluni timersortartunik timersornermillu aqutsisunik nunarsuarmit tamaneersunit naapitsisarpoq. Attaveqarfigisaa nunanit tamalaaneersut tupinnaannarput, timersornermillu uummateqarnerata piffippassuarnut inuppassuarnullu naapissallugit sinnattorinngisaannarsimasaanik naapissitsippaa. Misigisaanut pikkunarnerpaanut Ataqqinartorsuarmik Kunngi Frederimmik, 2009-mit 2021-mut Den Internationale Olympiske Komité (IOC) attaveqarnera. Timersornermi akuunerminni Clausip kunngip ilisarisimasai timersornermilu pingaartitanik siuarsaarusussusaa iluaqutigilluarpai.

- Kunngilu pakkuttarpugut. Timersornerup naapitsisarneranik ataatsimoornernillu pilersitsisarneranik nuannarisaqartorujussuuvugut, Clausi oqarpoq Olympiadertarnerullu naleqartitaanik nunarsuarmilu timersornerup ineriartorneranik ataatsimut akuunerit nunat tamat akornanni misilittagaanut pingaarutilittut ilaasoq ersarippoq.

Olympiadertarnernilu pisimasut misigisani Clausip eqqaamalluarnersaavai. 2010-mi Københavnimi Operami det Internationale Olympiske Seminarimut qaaqqusaavoq. Tassanilu timersortartut tusaamasarsuit nuimanerpaartaasa ilaat – nuannaartorisavissua Pelé – takuaa. Clausip inuit nuimasut amerlasuut ukiut ingerlanerini naapissimavai, nunarsuarmili arsaattartut pikkorinnerpaartarisimasaannik naapitsinerata suli qungujutsissinnaalluarpaa.

Clausi taassanngitsunik amerlassusilinnik immikkut ittunik, timersornerup inuillu qanoq ittuunerinik itisuumik paasisaqarfigisaminik misigisaqartarpoq. Misigisaq puigunaatsoq alla tassaavoq Indianerit timersoqatigiinnerannut qaaqqusaanera. Misigisaq tamanna Clausip Indianerit timersuutaannik, ullumikkut Arctic Sportsitut ingerlanneqartartunik, Kalaallit Nunatsinni eqqussineranut aallarniutaavoq. Anersaakkut attortinnartumik pisoq 2012-mi Canadami Whitehorsemi, Clausip høvdingimik naapitsinerani pivoq.

- Høvdingip tupianut iserpunga. Taassuma isigivaanga, naallu oqalunngikkaluarluta pisortaanera malugivaa. Taava ujamini peeriarlugit uannut tunniuppai. Kiliffaap kigutaa timmissap meqqutalik, Claus oqaluttuarpoq, ujaminilu amullugit.

Ullumikkut Clausip tunissutisiani allunaamiittut ujameerai. Taakku angalasarnermini ataqqinninnerujussuarmik misigisartagaanik attaveqarnernillu oqaatsit taaguutillu inugaannik misigisarnermik eqqaasitsisuupput.

Inuunerup sammivia nikikkaangat Claus inuunerminik allanngortitsisumik aliasuuteqarpoq. Nulia Hansine ukiorpassuarni inooqatigisani 2017-imi annaavaa, taanna aakkut kræftertoq 2015-imi paasineqarpoq, nuussivigineqarnini toqussutigalugu. Nakorsat aammik tunniussisumut assigulluinnannginneranik nassuiaanerat eqqaamalluarpaa.

- Aarlerinartoqarpoq, aarlerinaallu ajoraluartumik ajugaavoq, Claus nipaatsumik inuit anniaammik annertuumik nalaataqartut kisimik nalunngisaannik eqqissisimalluni oqarpoq.

Hansine qimagummat Clausi meeqqanilu marluk, Laila Qillarlu kiserngorupput. Inuusuttuupput aliasuutilli sakkortussutsini tamaat atorlugu eqqorpai.

- Meeqqat ingerlaqqinnissaannik ikiornerinut nukippassuit atorpakka. Imminut puigulaarsimagunarpunga. Pisulli akuerinissaannik aalajangerpugut – immitsinnullu ikioqatigiippugut. Sulilumi taamaappugut, taanna oqarpoq.

Annaasaqarnerup ilaqutariinnguit pingasuusut suli imminnut qaninnerulersippai. Naallu meerai tamarmik ullumikkut Danmarkimi najugaqaraluartut, taamaattoq akulikitsumik oqaloqatigiittarput, Clausillu periarfissat tamaasa atorlugit tikeraartarpai. Attaveqatigiinnerat nukittunerulerlunilu itinerulersimavoq – aatsaallu taama pingaaruteqartigilerluni.

- Misigisassarsiorlutillu angorusutaminik anguniagaqarnissaannik kaammattortuartarnikuuakka. Tulluusimaarutigeqaakkalu. Inuunerissuupput, ileqqorissaartuupput, taamaannerilu tulluusimaarutigeqaakka, Claus oqarpoq, nipaatalu asanninnera, annaasaqarnera nukerujussuarmillu ataatsimoortitsisumik peqarnera ersersippaa.

Inuuneq ilinniarfittut

Piumassutsimik siulersuisuni sulisarnerpassuarmi saniatigut Claus 2023-mili Namminersorlutik oqartussani Kalaallit Nunaanni Aalisarnermik Piniarnermillu Nakkutilliisoqarfimmi pisortaavoq. Siusinnerusukkut nammineq piniartartuuvoq, ullumikkulli aqutsisutut suliarpassuaqarnermini paasinaqisumik piffissaalatsivoq. Tassannga atorfeqarnerminut Clausip aqqutaa narluinnartuunngilaq – assigiinngitsorpassuarnik misilittagaqarpoq assigiinngitsunik sammivilinnik kiisalu inunnik inuuneranik ilusiliisunik naapitsisarneranik aamma. Taamatullu Clausip inuuneq isigaa: angalanertut misigisat tamarmik ilikkagaqarnermik siuariarnermillu periarfissiinerattut.

- Ilinniagaqarneq aallartinnissannut atuinnarpara, inuunerali tamarmi ilinniarfissuuvoq, Claus qungujulluni eqqarsarpasilluni misilittagaqarpalaarlunilu oqarpoq.

Claus ullumikkut Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfimmi pisortatut nutaanik sulisussanik atorfinitsitsiniaraangami pappiaqqat pingaarnerpaatinneq ajorpai. Inuk qinnuteqartoq inuunerminilu misilittakkat nassatai apeqqutaasarput.

- Pappiaqqanik isummertariaatsinillu peqarnerit imminermini ajunngilaq, suulli suliarisimaneritit suullu misigisimaneritigut soqutiginerusarpakka. Nassataammi tassaniipput, taanna nassuiaavoq.

Taamatut isummertariaaseqarneq suliarpassuillu ukiut ingerlaneranni sammisarsimasai inuunerani initupput. Piviusorsiortuuneq Clausimut pingaaruteqarpoq, misilittakkanik ilikkagaqarneq akisussaaffimmillu tigusineq – atorfianiittuinnaanngitsunik, inunnilu inuiaqatigiinnilu peqataaffigisaaniittunik.

- Nunaga tulluusimaarutigeqaara. Kulturikkut timersornikkullu. Misigisaqarsimaqaanga suliaqarnissannullu periarfissaqarsimaqalunga inuppassuarnillu naapitsisimallunga, Claus ukiorpassuarni misilittagaqarpalulluni ilumoorsaarluni oqarpoq.

Oqalukkaangami tunniussimanera suliassaannarinngikkaa inuttulli periuserigaa ersarippoq. Inuiaqatigiinnut peqataaffigisaminut oqaasiinnakkuunngitsoq sulinermigulli sunniuteqarnera malunnarpoq. Claus sumiikkaluaraangamiluunniit arlaannit ilassineqartarpoq – tamannalu inuunermini inuppassuarnut sunniuteqarneranut eqqaasitsisuuvoq. Aqutsisuuneq iluatsitsinerluunniit Clausimut kisimik pingaaruteqanngillat. Naammassisaqarnissaq, atassuteqaasiinissaq imminerminillu annertusumut ilaanissaq pingaartitaraa.