Raajanik, qaleralinnik , saarullinnik, suannik saattuanillu ukiorpassuarni tunisassiorsimapput. Maannali Polar Raajat Aasianni suliffissua matuneqarnissaminik aarlerinartorsiorpoq.
- Suliffissuaq matuneqarpat sulisut 115-it suliffitsik annaassavaat. Taamaammat politikikkut ataavartumik aaqqiissuteqartoqanngippat, tunisassiassat killeqarmata aningaasatigut ingerlatsilluarsinnaannginnatta, 2026-mi ukiakkut suliffissuaq ataavartumik matusariaqassavarput.
Raajanik, qaleralinnik , saarullinnik, suannik saattuanillu ukiorpassuarni tunisassiorsimapput. Maannali Polar Raajat Aasianni suliffissua matuneqarnissaminik aarlerinartorsiorpoq.
- Suliffissuaq matuneqarpat sulisut 115-it suliffitsik annaassavaat. Taamaammat politikikkut ataavartumik aaqqiissuteqartoqanngippat, tunisassiassat killeqarmata aningaasatigut ingerlatsilluarsinnaannginnatta, 2026-mi ukiakkut suliffissuaq ataavartumik matusariaqassavarput.
Polar Raajat siulersuisuini siulittaasoq Bent Salling, ataasinngornermi februaarip qulingiluaanni siulersuisut ataatsimiinnerisa kingorna taama oqarpoq. Siulersuisunut ilaasortat allat tassaapput Miki Brøns aamma Henrik Leth.
Aasianni suliffissuup matuneqarnissaanut pilersaarutit Sermitsiamut paasissutissiissutigineqarput.
Polar Raajani siulersuisut aamma ataasinngornermi ataatsimiinnerat, kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerata kingornatigut pivoq, Kommune Qeqertalimmi sapaatip akunnerani kingullermi. Ataatsimiinneq Aasianni ingerlanneqarpoq.
Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimut ilaasortat Polar Raajat nalunaarutaat oqaluuseraat. Nalunaarummi tassani aaqqiissutissamik nassaartoqanngippat, Aasianni suliffissuup matuneqarnissaa oqaatigineqarpoq.
Raajat 4.000 tonsit amigaatigineqartut Suliffissuarmut tunngatillugu, illoqarfimmi suliffeqarfiit annersaanni, pissutsit ilungersunarluinnarput. Tassami suliffissuaq ukioq kaajallallugu ingerlasinnaassaguni ikinnerpaamik raajat 10.000 tonsit pisariaqartippai. Tamannalu maanna periarfissaanngilaq.
Tassami raajartassiissutit ikilisinneqarnerisa kingunerisaanik raajat ukioq manna aappaagulu katillugit 4.000 tonsit missiliorlugit amigaatigissavai. Tamanna suliffissuup matuneqarneranik kinguneqarsinnaavoq.
- Suliffissuup pilersorneqarluarnissaa qulakkeerniarlugu oqartussaasut piaartumik aalajangersimasumillu iliuuseqartariaqarput. Taamaattumik politikikkut piaartumik iliuuseqartoqassasoq kaammattuutigaarput. Aasianni suliffissuaq taamaalilluni ingerlaannarsinnaaqqullugu najukkamilu suliffiit ataannarsinnaaqqullugit, Polar Raajani siulersuisut siulittaasuat Bent Salling oqarpoq.
Assi: Leiff Josefsen
- Tamatuma kingunerisaanik suliffissuaq ukiumut qaammatini pingasuni matoqqasariaqartassaaq, taamaalillunilu Aasianni suliffissuaq matuinnartariaqalersinnaalluni, Bent Salling oqarpoq.
Tatineqarneq Polar Raajat, ilaatigut Aasianni suliffissuarmik piginnittuusoq, kalaallit qallunaallu namminersortut aalisarnermik ingerlatsivissuannit, suliffeqarfissuarnit marlunnit Polar Seafood Greenland A/S-imit aamma Polar Seafood Denmark A/S-imit pigineqarpoq.
Bent Salling aamma Miki Brøns suliffeqarfinnik taakkuninnga piginneqataapput.
Taakku marluk Polar Seafood Greenlandimi, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni namminersortuni annersaasumi, pisortaanerupput. Henrik Leth Polar Seafood Denmarkimi pisortaaneruvoq.
- Politikikkut aaqqiissuteqarnissaq sulissutigaarput, Bent Salling oqarpoq.
Aasianni suliffissuaq matuneqassappat sulisunit 115-iusunit 87-it nunaqavissuupput sinnerilu nunanit allaneersuullutik.
Aalisarnermut inatsit suliffissuullu matuneqarnissaa Aasianni suliffissuup matuneqariaannaanera Bent Sallingip oqaatigisaatut raajaqassutsimik politikikkullu pissutsit ataatsimoorlutik suliffissuarmik ingerlatsinissamut ajornakusoornerulersitsinerat patsisaavoq.
- Aalisarnermut naalakkersuisumik Peter Borgimik aamma Royal Greenlandimik suleqateqarluni aaqqiissutissarsiornerit kinguneqarsimanngillat, Bent Salling oqarpoq.
Taassuma nassuiaatigaa, Polar Seafoodimit Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsi ataatsimeeqatigineqartarsimasoq, taakkualu Polar Seafooditulli aaqqiissutissamik aamma ujartuipput.
Suliffissuup matuneqarnera Aasianni suliffissat ikilerujussuarnerannik kinguneqassaaq, tassami suliffissuaq illoqarfimmi qitiulluinnarmat, Polar Raajat siulittaasuat isumaqarpoq.
- Qanoq raajaqartigissusia ukiorpassuarni nalornissutigisimavarput. Tamanna naapertorlugu iliuuseqarsinnaavugut, ajornartorsiutilli politikimik tunngaveqarluni pilersinneqartut iliuuseqarfigisinnaanngilavut, Bent Salling oqarpoq.
Siulittaasup oqaatigaa, Polar Seafoodip Naalakkersuisuni Inatsisartunilu ilaasortanut ajornartorsiut tamanna ilisimatitsissutigineqartartoq, tassa raajanik suliffissuaq aalisarnermut inatsit nutaaq naapertorlugu matuneqariaannaammat.
- Aalisarnermut inatsit suli akuerineqartinnagu politikerit tamatuminnga ilisimatippavut. Taamaattumik atorfilittat politikerillu nalunngilaat pissutsit taamaannerat, Bent Salling oqarpoq.
Taassuma oqaatigeqqippaa, suliffissuarmi maanna ilungersunartorsiornermut pissutaanerpaasoq tassaammat, aalisarnermut inatsit nutaaq, 2026-mi januaarip aallaqqaataanni atuutilersoq, tassungalu atatillugu politikikkut aalajangiinerit.
Inatsit ukiunit 20-nit amerlanerusuni suliarineqarsimavoq, ilaatigut siunertarineqarluni aalisakkanik piujuartitsinerusumik nutaaliaanerusumillu aqutsineq qulakkeerniarlugit.
Naalakkersuisut siorna maajip 16-ianni nalunaarutigaat, Kalaallit Nunaanni aalisarnermut inatsit nutaaq kiisami Inatsisartunit akuerineqartoq.
Politikikkut piffissamut sivisuumik atuuttussamik aaqqiissutissamik ujartuineq Ingammik aalisarnermut inatsimmi malittarisassat nutaat suliffissuup ingerlaqqinnissaanut toqqaannartumik ilungersunartumillu sunniuteqarput.
Pisassiissutinik pisinissamut tunisinissamullu killilersuinerit pissutigalugit Polar Seafoodip raajartassat allanngorarnerat niuernikkut naleqqussarfigisinnaanngilai, Bent Salling oqarpoq.
Polar Raajat Aasianni ingerlaannarsinnaanissaaannut ineriartornissaanullu politikikkut aaqqiissutissamik, Polar Seafood ujartuivoq.
Polar Seafood isumaqarpoq, piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiissutissap kingunerissagaa, Ilulissani Royal Greenlandip tunisassiorfiata Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartup raajanik tunitsivigineqarsinnaajunnaarnissaa.
- Aasianni suliffissuaatitta taamaallaat politikikkut aaqqiissuteqarnikkut ingerlaannarsinnaasoq isumaqarpugut.
- Oqartussaasut pineqartut piaartumik aalajangersimasumillu iliuuseqartariaqarput suliffissuaq pisariaqartumik tunisassiassanik pilersorniarlugu.
- Taamaattumik kaammattuutigaarput politikikkut iliuuseqapallattoqassasoq, Aasianni suliffissuaq ingerlaannarsinnaaqqullugu inuiaqatigiinnilu suliffiit ataannarsinnaaqqullugit.
- Aaqqiissuteqartoqanngippat kinguneri malunnartumik malunniutissapput – suliffeqarfimmut taamaallaat pinnatik, aammali Aasiannut tamarmut, Bent Salling oqarpoq.
