Illersornissamut ministeri Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap ataatsimiinneranut ilimaginngisamik peqataasoq

Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap pingasunngornermi matoqqasumik ataatsimiinnerani, Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliameersut aamma Folketingimi illersornissamut, inuiaqatigiit isumannaallisaanermut upalungaarsimanermullu ataatsimiititaliami ilaasortat peqataaffigisaanni, inuppassuit peqataapput.

Ataatsimiinnerup ingerlanerani illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen aamma iserpoq ataatsimiinnermullu ilanngulluni.

Immikkut ilisimasalik illersornissaq pillugu ilisimatusarfimmeersoq

Illersornissaq pillugu ilisimatusarfimmeersut Peter Viggo Jakobsen aamma Anders Puck Nielsen isumaqatigiissutip ilaaniittumut tunngasoq, tassalu issittup sakkulersorfiunnginnissaanut, pillugu saqqummiipput. Aamma Sulisitsisuneersoq Christian Keldsen nittartakkatigut peqataavoq.

Ataatsimiinneq matoqqammat Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasoq Aaja Chemnitz (IA) ataatsimiinnerup kingorna oqaatigisinnaasai killeqarput. Sermitsiamulli Issittoq pillugu isumaqatigiissutit aamma isumaqatigiissutip immikkoortua 2 itinerusumik sammineqartut uppernarsarpaa.

– Isumaqatigiissutip immikkoortua 2 eqqartornissaa uannut pingaaruteqarsimavoq. Aamma sakkutooqarnerup periusissiornerani inuiaqatigiinnut qanoq sunniuteqarnissaa pillugu. Isumaqatigiissutip immikkoortuani 2-mi innuttaasut peqataatinneqarnerunissaat pingaartinneqartoq paasinarsinikuuvoq. Piffissami aggersumi ukkatarissavarput.

- Aamma upalungaarsimanerup samminerunissaa pisariaqartinneqarpoq, tamannalu amigaataasoq isumaqarpunga. Taamaattoq naalagaaffiup oqartussaanera eqqortumik isigineqartoq, aamma eqqissisimasumik attaveqatigiinneq pingaartinneqartoq isumaqarpunga, Aaja Chemnitz oqarpoq. Timmisartut sorsuutit assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni imaluunniit allamiissanersut aamma isummerfigineqartariaqartut ilanngullugu aamma oqaatigaa.

Illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip sooq ataatsimiinnermut peqataanini Sermitsiamut oqaatigiumanngilaa, ataatsimiinnermulli peqataasut arlallit naapertorlugit oqalugiarnerit apeqqutigineqartullu malinnaaffiginiarlugit peqataavoq.

Issittoq pillugu isumaqatigiissummi USA-p kissaatai ilanngunneqartut

Sungiusarnermi illersornissaqarfiup Issittumi pisut pillugit takunnissinnaassusiata tusaasinnaaneratalu annertusarnissaa siunertarineqartoq Illersornissaq pillugu ilisimatusarfimmi lektori Peter Viggo Jakobsen ataatsimeeqatigiinnerup kingorna Sermitsiamut oqarpoq. Taamaalillunilu Amerikamiut kissaataat Rusland Issittumi sakkutooqarnerulernissamut aarlerisilernagu naammassineqarluni.

– Naalagaaffeqatigiinnerup unammilligassaa tassaavoq naalagaaffiit pissaanillit imminnut kamaateqqilernerat. USA-p Rusland nakkutigaa, Ruslandillu USA nakkutigalugu. USA-llu Danmarki iliunerluttoq oqarfigaa, Kalaallit Nunaatalu silaannaa imartaalu aqulluarnerusariaqaraat.

- Issittumi piginnaanngorsaanermi isumaqatigiissutit 1-imi aamma 2-mi illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaata eqqaani pisut timmisartumiit, umiarsuarmiit radariniillu amerlanerusunik atortulernerisigut nakkutiginerusinnaalerlugulu tusaasinnaavai. Taamaalilluni USA-mut neriuuteqalersitsineq piviusunngortinneqassaaq, tassa Kalaallit Nunaanni eqqaanilu sakkutuulersornerusoqarsinnaajunnaarneranut isumallualersinneqarluni. USA sakkutuulersornerulissappat Ruslandip tamanna ernummatigilersinnaagaa aarleqqutigaarput, taamaalillutalu Kalaallit Nunaata eqqaa sakkulersorfiunngitsutut inissisimasinnaarsinnaalluni.

Peter Viggo Jakobsen naapertorlugu Norgep Barentsillu imartaata akornanni pissutsit maanna ilungersunarput, Kalaallit Nunaatali eqqaani pissutsit suli ilungersunarpallaaratik. USA-miimmi Pituffimmi kiassassusilinnik nalunaarsuiffik kisimi ikkussuunneqarpoq.

– USA-lli Kalaallit Nunaannut tunngatillugu sunik kissaateqarnera suli ilisimanngilarput, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.