Naalakkersuisoq uuliamik ujaasinissamut akuersissutit pillugit: Siornatigut akuersissutit tunniunneqarsimasut akuerisariarpavut

Tuluit ingerlatseqatigiiffiata 80 Mile-p Jameson Landimi uuliamik qillerinerit siulliit 2026-mi aallartinniarlugit pilersaarutigaa, missingersuinerit naapertorlugit tamaani uuliamik nappartanik 13 milliardinik uuliaqassangatinneqarpoq.

Uuliasiortitseqatigiiffiup pisortaa: Uuliap Kalaallit Nunaat kiffaanngissuseqalersissinnaavaa

Ingerlatseqatigiiffik Nunatsinni ingerlatseqatigiiffini Greenland Gas and Oil aqqutigalugu pingasunik akuersissutaateqarpoq, taakkualu ujaasinissamut akuersissutaaginnaratik aammali uuliamik qalluinissamut akuersissutaallutik, tassa niuerutigineqarsinnaasunik naammattumik nassaartoqaraluarpat. Aamma naak tamanna Naalakkersuisut kissaatiginngikkaluarpassulluunniit. Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiuutinut, Inatsisinut atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip (IA) tamanna uppernarsarpaa, tikkuarluguli Namminersorlutik Oqartussat akuersissutit utertissinnaammatigik ingerlatseqatigiiffiup akuersissutaatimini piumasaqaatit naammassinngippagit, ilaatigut tassaasut piffissaliussat aamma avatangiisinut isumannaallisaanermullu piumasaqaatit.

Piumasaqaatit atugassarititaasullu naammassissagai

- Ilumoorpa ingerlatseqatigiiffik uuliamik Nunatsinneersumik niuerutiginninnissamut pisinnaatitaasoq, aamma Naalakkersuisut politikiannut akerliugaluarpalluunniit?

– Uuliamik niuerutiginninnissamut pisinnaatitaanerannut tunngatillugu akissutaa ilaannakuusumik aappiuvoq. Ingerlatseqatigiiffik misissuinissamut qalluinissamullu akuersissummik pigisaqarmat Ilumoorpoq. Tamanna Aatsitassarsiornermut Inatsimmi § 16 naapertorlugu pivoq.

– Tamannali ingerlatseqatigiiffimmut killeqanngitsumik qalluinissamut pisinnaatitaaffiunngilaq. Naalakkersuisut qalluinissamut akuersissuteqartinnagit piumasaqaatit pingaarutillit naammassineqaqqaartariaqarput.

– Misissuinissamut piumasaqaatit tamarmik tunngaviusumik naammassineqareersimassapput. Assersuutigalugu misiliilluni qillerinerit sioqqullugit avatangiisinik, isumannaallisaanermik nunallu sannaanik naliliinerit pisussaapput. Tamatuma saniatigut piumasaqaatit nutaat ilanngunneqassapput. Ilaatigut qalluinissaq sioqqullugu VVM-imik aamma VSB-mik (avatangiisinut inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut sunniutissaannik nalilersuinerit) pisussaapput. Tamatuma saniatigut pilersaarutigineqartut aallartinnginneranni teknikikkut akuersissutinik annertuunik pissarsisoqartassaaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Taarsiisussanngortinneqarsinnaaneq 

- Uuliamik gassimillu ujaasinissat unitsinneqarnissaannut politikeqartoqaraluartoq, ingerlatseqatigiiffik ujaasinerminik ingerlatsiinnarsinnaanersoq apeqqutigineqarpat, akissut aappiuvoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq imalu itisiliilluni:

– Uuliamik gassimillu ujaasinerup unitsinneqarneranik politikikkut suli aalajangiisoqanngitsoq, ingerlatseqatigiiffiup akuersissummik pissarsisimaneranik tamanna pissuteqarpoq. Naalakkersuisut akuersissutigineqareersut tamaasa ilanngunniarlugit, taamanikkut aalajangiisimagaluarpata tamanna akuersissutaatillit arsaarneqarnerannik kinguneqarsimasinnaagaluarpoq taarsiisariaqalernissamullu aarlerinartorsiortitsisimassagaluarluni. Taamaattumik taamanikkut aalajangerneq taamaallaat nalunaaruteqarneq aallarnerfigalugu siunissamut atuuppoq.

Piffissami allami akuersissummik tunniussisoqartoq

Taamatut uuliasiortitseqatigiiffimmut 2014-imi akuersissuteqartoqarsimanera (misissuinissamut qalluisinnaanermullu) qanoq isumaqarfigaajuk?

- Uuliamik ujaasinerup uuliasiorluni qalluinikkut iluanaarutaasinnaanera 2014-imi allatut isigineqarami. Tamatumali kingorna aningaasaliisartut soqutiginninnerat nunarsuarmilu politikikkut pingaartitat allanngorput, nukissiuutit ataavartut piujuartitsinerlu pingaartinneqarnerulerlutik. 

Nukissiuutit mingutsitsinngitsut siunissami aqqutissaasut

Uuliasioqatigiiffiup suli Kalaallit Nunaanni uuliamik ujaasillunilu piiaasinnaanera qanoq isumaqarfigaajuk, Naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissummi ilaatigut allassimammat Nunatta nukissiuutit mingutsitsinngitsut avammut tuniniarnissaat tunngavigissagaa?

– Naalakkersuisut aalajangiusimavaat mingutsitsinngitsumik nukissiornermi avammut tuniniarneqarnissaanut periarfissaq sulissutigisariaqaripput, aatsitassarsiornermi, CO2-mik imerpalasumik imaarsaasarnermi CCS-imik taaneqartartumi aamma nukissiornermi.

 Taamaattumik uuliamik gassimillu ujaasinermik piiaanermillu unitsitsinissamik aalajangerneq isumaliutigeqqinniarsarinngilarput. Kisianni akuersissutit qanga tunniunneqarsimasut akuerineqartariaqarput – Jameson Landimilu suliamut tunngatillugu Nunatta karsianit taarsiissuteqarnissamut aarlerinaateqalersitsinngitsumik suliap unitsinnissaanut inatsisitigut periarfissaqanngilagut.

Uuliasiortitseqatigiiffik nakkutigeqqissaarniaraat

- Uuliasiortitseqatigiiffiup Jameson Landimi uuliamik ujaasinera unitsinneqarsinnaava, taamalu pisoqassappat aningaasatigut inatsisitigullu qanoq kinguneqarsinnaava?

– Akuersissutaateqartut akuersissutini piumasaqaatit, ilaatigut piffissaliussat, avatangiisinut isumannaallisaanermullu piumasaqaatit, eqqortinngippatigik Naalakkersuisunit akuersissummik arsaarneqarsinnaapput.

Uuliasiortitseqatigiiffiup suliai qanoq nakkutiginiarpisigik?

– Suliat qanoq isumagineqassanersut, akuersissutini assigiinngitsuni allassimavoq. Piumasaqaatit malinneqarnersut aatsitassanut oqartussaasunit nalunaarusiortoqartarneratigut nakkutilliinikkullu nakkutigissavaat. Piumasaqaatit malinneqanngippata peqqussuteqartoqarsinnaavoq, akiliisitsisoqarsinnaalluni imaluunniit suliniutit unitsinneqarsinnaallutik.

Jameson Landimi qanoq uuliaqartigineranut missingiutigineqartut

Uuliasiortitseqatigiiffimmit oqaatigineqartut naapertorlugit Jameson Land nappartanik 13 milliardinik uuliamik, nunarsuarmilu uuliasiorfinnit tamanit, Saudi Arabiami Ghawarimi uuliasiorfik kisiat pinnagu, tunisassiornermi aningaasartuutit appasinnerpaanissaat missiliuunneqarsimavoq. 80 Mile-imi pisortap Roderick McIllree-p Sermitsiamut oqaatigaa, ajornanngitsumik naatsorsuinikkut nappartap ataatsip akia 60 dollariuppat, tamanna 780 milliardit dollarinit amerlanerusunik naleqassasoq, Kalaallit Nunaatalu iluanaarutit 30 procentiisa missaanniittut pissarsiarisussaammagit, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni angutit, arnat meeqqallu tamarmik immikkut 4 millionit dollarit missaannik isertitaqartassallutik.

 Naatsorsuinerit taakku aamma suliffeqarfiup periarfissat takusinnaasai qanoq isumaqarfigaagit?

- McIllreep innersuussutigaa Amerikamiut ukioq manna misissuinerat, tassani oqaatigineqarmat uulia nappartat 9 milliardit pissarsiarineqarsinnaasut. Aammattaaq nalilersuinerit allat pingaarutillit pineqarput. 2008-mi U.S. Geological Survey-ip (USGS) annertuumik misissuinerani Tunumi Tunullu avannaani uulia atorsinnaasoq nappartat 31,4 milliardit pissarsiarineqarsinnaasut (pingaartumik immami) eqqaaneqarput, erseqqissumilli oqaatigineqarluni Jameson Landimi uuliamik atorsinnaasumik pissarsisinnaanermut periarfissat 10 procentiinnaasut.

- Amerikamiut uuliasiortitseqatigiiffiata nalunaarusiamik piginnittup oqaatigigaa maluginiarpara USGS-ip nalunaarusiaa pisoqaavallaarlunilu eqqoqqissaartuunngitsoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Nalorninartorujussuaq

– Naammalluinnartumik eqqoqqissaartumillu akissutissaqartinngilara. Paasitinneqarnera naapertorlugu Jameson Landimi itisuumut qillerisoqarsimanngilaq. Paasisakka naapertorlugit paasissutissat pioreersut annerusumik 1980-ikkunni katersorneqarsimapput, tassani nunamik sajuppillatsitsinikkut 2D-mik assiliartalinnik katersuisoqarluni, kingornalu suliareqqissaarneqarlutik pitsanngorsarneqarsimasunik. Sajuppillatsitsinikkut nipit maligaasaat atorlugit nunami qaleriissiternerit misissorneqarsinnaallutik, taamaalilluni nunap ilua soqarnersoq nalunaarsorneqarsinnaalluni, isumalluutillu soorlu uulia gassilu nanineqarsinnaallutik.

– Aatsitassarsiornermut oqartussat naliliipput ujarassiornikkut pissutsit sisamat uuliamik qalluinissamut tunngaviusut nalorninartorujussuusut. Paasisaqarnerujumalluta qaqqani itinerusut ilisimasaqarfiginerusariaqarpavut. Ujarassiornikkut pissutsini sisamani pineqartut tassaapput:

1) nunap iluani itisuumi qaqqat ujaraannik uuliamik pilersuisinnaasunik peqarnersoq,

2) nunap iluata allanngoriartornerani kiassuseq naqitsinerlu uumassuseqartuni ikiariissiternernik uuliamik pilersoqarnissaanut iluaqutaasiamanersoq,

3) qaarsumik sulluararpassualimmik katersuuffiusinnaasumik peqarnersoq, uuliamik imalinnik taakkulu tunisassiarineqarsinnaanersut, aamma

4) uuliap katersuuffigisimasaata silataagut qallerneqarsimanersoq, taamaalilluni piffissap ingerlanerani kuussinnaajunnaarsillugulu aalannguunnaveersimanersoq.

– Taamaattumik Jameson Landimi periarfissat ilimanaatillit eqqortut oqaaseqarfigerusunngilakka, uuliamik nassaartoqassagaluarpat uuliasiortitseqatigiit uuliamik tunisassiornerup akikitsumik ingerlanneqarsinnaaneranik oqarnerat ilisimasaqarfiginngilara. Qaqqani itinerusumiittut paasisaqarfigineroriarutsigik annerusumik oqaaseqarsinnaassaagut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, erseqqissarpaalu teknikimut ujarassiooqarnermullu tunngasunik ilisimasallit atorfilittani nassuiaanissamini paasissutissanik pissarsiaqarfigilluarsimallugit.