Aaja Chemnitz: Inissisimaffipput pitsaavoq, piffissarli suli ilungersunarallassalluni
Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip nunanut allanut tunngasunut ministeri Lars Løkke Rasmussen sisamanngornermi ullaakkut ataatsimeeqatigaa. Oqaluuserisatik suunersut oqaatigisinnaanngilai, paasisanili eqqissiallaatigisimallugit oqaatigaa. – Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip ullumi tusagassiortunik katersortitsinermini inuit toqqissisisassavai, oqarpoq.
– Sakkutuulersorluni tiguaaniarluni niuernikkullu sioorasaariunnaarnera ataatsimut isigalugu pitsaasuusoq oqaatigisinnaavara. Kalaallit Nunaannili amerlasuut misigissusaasa eqqumaffiginissaat suli pingaaruteqarpoq, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortap nunanut allanut tunngasunut ministeri Lars Løkke Rasmussen ullumi sisamanngornermi oqaloqatigereerlugu Sernutsiamut oqarpoq.
Foto: Thomas Traasdahl
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz Christiansborgimi ataatsimiinnerit tulleriiakalaaginnarpai. Ataatsimiinnerilli akornanni Sermitsiap oqaloqateqarnissaa piffissaqarfigaa. Nunanut allanut tunngasunut ministeri Lars Løkke Rasmussen Nato-p generalsekretæriata Mark Ruttep USA-llu præsidentiata Donald Trumpip Davosimi ataatsimeeqatigineqarneranniit nalunaarutit kingulliit pillugit oqaloqatigisimaneraa Sermitsiamiit aperaarput.
– Aap, nunanut allanut tunngasunut ministeri oqaloqatigeqqammerpara, sunali eqqartornerlutigu oqaatigisinnaanngilara. Ilisimasat ilaannikkut nanertuutaasinnaasarput aammali eqqissisitsisinnaallutik. Aalajangiisartuusugut tatineqartariaqarpugut, maannalu pissutsit ataatsimut isigisariaqarivut isumaqarpunga.
– Maannakkut pissutsit pisut eqqarsaatigisariaqarpavut, aammattaarli Kinamiut Kalaallit Nunaata imartaatigut siunissami angalasalerlutillu aninagasaliisinnaapput. Taamaattumik politikeriusugut maanna pisut kisiisa pinnagit siumut isigisarnissarput pingaaruteqarpoq, oqarpoq.
Sioorasaarinerit unitsinneqarput
Aaja Chemnitz Trumpip ippassaq Davosimi oqalugiaataa pillugu, Kalaallit Nunaannut sioorasaarinerit arlallit maanna unitsinneqarnerat pitsaasuusoq oqqarpoq.
– Sakkutuulersorluni tiguaaniarluni niuernikkullu sioorasaariunnaarnera ataatsimut isigalugu pitsaasuusoq oqaatigisinnaavara. Kalaallit Nunaannili amerlasuut misigissusaasa eqqumaffiginissaat suli pingaaruteqarpoq.
– Inuit toqqissisimanissamik pisariaqartitaat qanoq pilersissinnaavarput. Inuit piareersarluarnerat pitsaasuusoq isumaqarpunga. Inissisimaffipput pitsaavoq, piffissarli suli ilungersunarallassalluni.
– Kalaallit Nunaata peqataatinnissaa pingaaruteqarpoq
– Isumaqarpunga politikkikkut oqaloqatigiinneq maannakkut ingerlanneqartoq, aamma danskit Naalakkersuisui Naalakkersuisullu suliaminnik naammassinnilluarsimanerat pitsaasoq. "Pineqartilluta peqataatinneqartarnissaq" aalajangiusimavarput, Naalakkersuisullu suli aamma attappaat.
– Kalaallit Nunaannut pisunut tamanut, ilaatigut aatsitassanut tunngatillugu Naalakkersuisunit akisussaaffigineqartumut, Kalaallit Nunaata akuutinneqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Kalaallit Nunaata siunissaa uagutsinniit aalajangerneqartussaavoq.
– Issittumi illersornissaqarnerup pitsanngorsarneqarnissaa eqqarsaatigalugu – aamma NATO-p iluani – isumannaallisaanermut suliassaq annertunerusumik qaffanneqartariaqarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq, Naalakkersuisullu siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen ullumi nalunaaqutaq 14.00 tusagassiortunik katersortitsinermi inunnik toqqissisimatitsilerumaartoq ilanngullugu oqaatigaa.
