Avataarsuata ujaraa Appalilik Nunatsinnut utertinneqassasoq, politikikkut isumaqatigiissutaavoq. Tamanna Ilinniartitaanermut, Kulturimut, Timersornermut Ilagiinnullu naalakkersuisup Nivi Olsenip aamma Danmarkimi ilisimatusarnermut, ilinniartitaanermut digitalinngorsaanermullu ministerip Christina Egelundip septembarip aallartinnerani ataatsimeeqatigeereerneranni paasinarsivoq. Katersugaasiviit marluusut (Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aamma Statens Naturhistoriske Museum) akornanni suliatigut, inatsisitigut allaffissornikkullu suliassat aallartinneqareerput, maannalu utertitsinermi pissutsit pisariaqartut erseqqissarniarlugit sulineq ingerlateqqinneqartoq, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarumminni allapput. Naalakkersuisup Nivi Olsenip politikikkut tapersersorneqarneq nuannaarutigaa:
Naalakkersuisunut ilaasortap Nivi Olsenip politikikkut tapersersorneqarneq nuannaarutigaa:
"Agpalilik Nunatsinniittussaavoq. Taamaattumik avataarsuata ujaraata angerlaanneqarnissaa politikikkut isumaqatigiissutigineqarmat nuannaarutigaara. Tamanna Kalaallit Nunaannut kulturikkut oqaluttuarisaanikkullu pingaaruteqartorujussuuvoq, maannakkullu inatsisitigut allaffissornikkullu suliassat naammassineqarnissaat anguniarlugu suliaq ingerlateqqipparput."
Avataarsuata ujaraa Appalilik Nunatsinnut utertinneqassasoq, politikikkut isumaqatigiissutaavoq. Tamanna Ilinniartitaanermut, Kulturimut, Timersornermut Ilagiinnullu naalakkersuisup Nivi Olsenip aamma Danmarkimi ilisimatusarnermut, ilinniartitaanermut digitalinngorsaanermullu ministerip Christina Egelundip septembarip aallartinnerani ataatsimeeqatigeereerneranni paasinarsivoq. Katersugaasiviit marluusut (Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aamma Statens Naturhistoriske Museum) akornanni suliatigut, inatsisitigut allaffissornikkullu suliassat aallartinneqareerput, maannalu utertitsinermi pissutsit pisariaqartut erseqqissarniarlugit sulineq ingerlateqqinneqartoq, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarumminni allapput. Naalakkersuisup Nivi Olsenip politikikkut tapersersorneqarneq nuannaarutigaa:
Naalakkersuisunut ilaasortap Nivi Olsenip politikikkut tapersersorneqarneq nuannaarutigaa:
"Agpalilik Nunatsinniittussaavoq. Taamaattumik avataarsuata ujaraata angerlaanneqarnissaa politikikkut isumaqatigiissutigineqarmat nuannaarutigaara. Tamanna Kalaallit Nunaannut kulturikkut oqaluttuarisaanikkullu pingaaruteqartorujussuuvoq, maannakkullu inatsisitigut allaffissornikkullu suliassat naammassineqarnissaat anguniarlugu suliaq ingerlateqqipparput."
Avataarsuata ujarappassui
Agpalilik avataarsuata ujarappassuinut Cape Yorkimeersunut ilaavoq, taakku tassaallutik avataarsuata ujarai saviminissat, itsarsuaq Nunatta avannaata kitaanut nakkaasimasut. Avataarsuata ujarai anginerusut arfineq-pingasut katillugit 58 tonsinik oqimaassusillit ilisimaneqarput, sumiiffimmili tamaani amerlanerusinnaallutik.
Taakku annersaat, Ahnighito, 31 tonsinik oqimaassusilik, aamma mikinerusut marluk, Woman (Arnaq) 3 tonsinik oqimaassusilik aamma Dog (Qimmeq) 407 kiilunik oqimaassusilik, Issittumut ilisimasassarsiortartumit Robert Peary-mit 1897-imi New Yorkiliaanneqarput, taamalu katersugaasivissuarmut Museum of Natural History-mut 40.000 dollarinik akilersillugit tunineqarlutik.
Agpalilik 20 tonsinik oqimaassusilik Qallunaamit ilisimatusartumit Vagn F. Buchwald-imit 1963-imi nassaarineqarpoq, taassumalu avatarsuata ujaraa taanna qamutinut sisaasunut ikillugu 1969-imi Danmarkiliaappaa, sulilu Københavnimi Geologisk Museumip saavaniitinneqarluni.
Ilisimatuussutsikkut immikkoortitereriaatsit assortuussutigineqarnerat
Oqaluttuarisaanermi katersugaasivinni nunarsuaq immikkoortunut soorlu „pinngortitaq“-mut aamma „kulturi“-mut immikkoortinneqartarsimavoq. Taamali immikkoortitsisarneq ullutsinni assigiinngisitaanngippallaarpoq.
– Avataarsuata ujaraa katersugaasivimmi ujaqqatut nalunaarsorneqarsimasinnaavoq, immikkoortiterinerli tamanna paasiniarneqarnissaanut ilisimatusarnikkut periaatsit ilaannaraat. Pigisaq atserneqaruni, oqaluttuarisaanermut sumiiffinnullu ilaaleruni inunnullu attuumassuteqartinneqarluni kulturimullu tunngatillugu pingaaruteqarpat, pinngortitap oqaluttuarisaaneratigut misissugassatut taamaallaat isigineqarsinnaajunnaartarpoq, Rebecca Carland, Museums Victoria Research Institute-mi oqaluttuarisaanermut tunngasunik katersugaasiviup pisortaa Sermitsiamut oqarpoq.
Rebecca Carland piviusulersaarummi uissuumminartumi „Stuff the British Stole“-mi qanittukkut peqataavoq, tamannalu Australiami kulturikkut kingornussanik nunamullu pinngoqqaarfiannut utertitsisarneq pillugit oqallinnermik pilersitseqqilluni.
- Katersugaatit nunap sananeqaataanik, uumasuinik naasunillu ilisimasaqarnermik katersugaatitut isigineqartartunik aamma naapitsinernik, paarlaasseqatigiinnernik, nunasiaateqarnermik nunallu inoqqaavisa ilisimasaannik oqaluttuartuusinnaapput. Inuit ataqatigiinnerannik, nunap immikkoortuata sumiiffiullu ataqatigiinnerannut uppernarsaataapput. Pigisanik utertitsineq piginnittuunermut attaveqarfigisanut pilersitseqqissinnaasut, Rebecca Carland oqarpoq, taanna Victoria Museumimi katersugaatinut oqaluttuarisaanermut tunngasunut nakkutiginnittoq oqarpoq.
Katersuuffiusartoq illernartoq
Piviusulersaarummi ABC-meersumi oqaluttuarineqarpoq, avataarsuata ujaraa saviminissaq 3,5 tonsinik oqimaassusilik, Australiami illoqarfimmi Cranbourne-mi nassaarineqartoq. Taanna aamma 1800-kkut qiteqqunnerannili Tuluit Nunaata Australiamullu nuussimasut akornanni aaqqiagiinngissutaalerpoq, taanna kikkunnit katersugaasivimmi saqqummersinneqarsinnaanersoq aaqqiagiinngissutaalluni. Naak tamaani nunap inoqqaavinit kinguaariinni anersaarsiornikkut illernartumik katersuuffiusaraluartoq.
Naggueqatigiit Bunurong-it avataarsuata ujaraa taasarpaat "Kuunhdurt Laang". "Kuunh" tassaalluni inneq. "Durt" tassaallutik ullorissat aamma "Laang" tassaalluni ujarak. Avataarsuata ujaraa inissisimaffigisaalu illernartitaapput, immikkullu isigisaallutik. Oqaatigineqarporlu avataarsuata ujaraa 1865-imi peerneqarmat Londonimilu British Museumimut (maanna Natural History Museum) nassiunneqarmat, tamanna isumatsatsitsingaatsiarsimasoq nunallu ilaata tamatuma „toquneranik“ kinguneqartoq.
Naak avataarsuata ujaraa nunaatilimmit 1 pund-imik akilerlugu pisortatigoortumik pisiarineqarsimagaluartoq, British Museumimullu tunniunneqarsimagaluartoq, nunap inoqqaavi aperineqarsimanngillat aningaasanillu tunineqarsimanatik. Taamaattumik kinguaavisa — nunap ilaanik tamatuminnga qangaaniilli piginnittut — isumaqarput avataarsuata ujaraa tillinneqarsimasoq. Utertinneqarnissaalu maanna kissaatigaat, nunap ilaani tamaani oqimaaqatigiinneq pilerseqqinneqarniassammat.
Avataarsuata ujaraa Cranbournemeersoq maannamuugallartoq suli Tuluit Nunaanniippoq, kisianni Australiamiut Tuluit naalakkersuisuinut avataarsuata ujaraata 3,5 tonsinik oqimaassusillip utertinneqarnissaanik piumasaqarlutik tatisiartuinnarput.
- Katersugaatit nunap sananeqaataanik, uumasuinik naasunillu ilisimasaqarnermik katersugaatitut isigineqartartunik aamma naapitsinernik, paarlaasseqatigiinnernik, nunasiaateqarnermik nunallu inoqqaavisa ilisimasaannik oqaluttuartuusinnaapput. Inuit, nunap immikkoortuata sumiiffiullu ataqatigiinnerannut uppernarsaataapput. Inuit ataqatigiinnerannik, nunap immikkoortuata sumiiffiullu ataqatigiinnerannut uppernarsaataapput. Pigisanik utertitsineq piginnittuunermut attaveqarfigisanut pilersitseqqissinnaasut, Rebecca Carland oqarpoq, Victoria Museumimi katersugaatinut oqaluttuarisaanermut tunngasunut nakkutiginnittoq oqarpoq.
Assi: Museums Victoria/ Eugene Hyland
Nunani tamalaani atuuttoq
Avataarsuata ujaraanik Appalilimmeersumik Danmarkimit Nunatsinnut utertitsineq pillugu Rebecca Carland oqarpoq, tamanna attaveqaqatigiinnerup ajoquserneqarsimasullu iluarsineqarnerattut isigigini.
– Agpalilik avataarsuata ujararaa, aammali Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussaanut ilaalluni. Tamakku ilisimatuusarnikkut naleqassusianik minnerulersitsinngillat; itisiliisuupput. Tamanna nunarsuarmi tamarmi pinngortitap oqaluttuarisaaneranik katersugaasivinni ajornartorsiutaasutut naammattoornerusalissavarput. Katersugaatit ujarassiornermut, uumasunik ilisimatusarnermut naasunillu ilisimatusarnermut atugassatut isigineqartarsimasut aamma naapitsinernik, paarlaasseqatigiinnernik, nunasiaateqarnermik nunallu inoqqaavisa ilisimasaannik oqaluttuanik aamma imaqartarput.
- Taamaattumik utertitsineq ilisimatuussutsikkut katersukkanit ataatsimik annaasaqarnermik ingerlatsivimmullu allamut nuussinermik isumaqartinngilakka. Attaveqaqatigiinnermut piginnittuunerullu iluarsineqarneratut paasisariaqarpoq: Inuiaqatigiit oqaluttuanik ilisimasanillu katersugaasivimmiittunik piginnittuusut periarfissaqalerput taakku qanoq paasineqassanersut, paarineqarnissaat qanorlu misigineqarnissaat aalajangersinnaallugu, Rebecca Carland oqarpoq.
Avataarsuata ujaraa Agpalilik qaqugu utertinneqassanersoq suli piffissalerneqanngilaq.
