2026 ukiuuvoq § 21-mut
isumalioqatigiissitap suliffigisassaa, tassanilu naalagaaffiit innuttanut
pisussaaffiinut immikkut ilisimasalik Ole Spiermannip Danmarkimeersup,
Gudmundur Alfredssonillu Islandimeersup Namminersorneq pillugu Inatsimmi
kapitali 8 pingaaruteqarluinnartumik »Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut
periarfissai« qulequtaqartumi alloriarfissat ataasiakkaarlugit
qulaajaavigissavaat.
Taama Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen ukiortaami
oqaaseqarnermini oqarpoq.
Inatsimmut tunngaviusussamut missingiut misilitsittoq
Naalakkersuisut
siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip ulloq 1. januar ukiortaami
oqalugiarnermini Inatsimmik Tunngaviusumik isumalioqatigiissitaq oqaatsimik
ataasiinnarmilluunniit taanngilaa.
Taamaattorli.
Jens-Frederik Nielsenip § 21-mik isumalioqatigiissitap Namminersorneq pillugu
inatsimmi 21. juni 2009-meersumi aalajangersakkamik qitiulluinnartumik,
Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut periarfissaanik imaqartumik
qulaajaanermik ingerlatsilereernera taavaa.
Peqatigisaanik Naalakkersuisut isumalioqatigiissitaq tunngaviusumik
inatsisissatut siunnersuummik 28. april
2023-meersumik inatsisilerinikkut naliliinissaanik qinnuigaat.
Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut naalagaaffimmi tamat
oqartussaanerannik toqqammaveqartumi muteerniusumi tunngaviusumik inatsisinut
naammassinninnersoq, § 21-mik isumalioqatigiissitap nalilissavaa.
Peqatigisaanik tunngaviusumik inatsisissaq nunamik allamik »free
association«-eqarsinnaanermik tunngavissiisinnaanersoq nalilerneqassaaq.
Tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitap kalaallit oqaasiinik
eqqortunik nassaarniarnissaq ilungersuutigaa, § 21-millu isumalioqatigiissitap
siunnersuummi oqaatsit atorneqartut inatsisilerinermi oqaatsinik
nalinginnaasunik atukkanut naapertuunnersoq nalilissavaa.
Tunngaviusumik
inatsimmik suliaqarnermi innuttaasut ammasumik akuutinneqarnissaat Siumup
siulittaasuata Aleqa Hammondip kissaatigaa
– Naalakkersuisullu immikkut
ilisimasalinnik marluinnarnik avataaneersunik isumalioqatigiissitaqarnikkut,
tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuutip matoqqasumik suliarineqarnissaa
toqqarpaat.
§ 21-mik isumalioqatigiissitap ukiup ataatsip qaangiunnerani suliaminik
naammassinerani, namminiilivinnissamut pilersaarummik suleriaqqinnissamut
Inatsisartuni partiit tamarmik akuutinneqarnissaat neriorsuutigaat.
kurt@sermitsiaq.gl
2026 ukiuuvoq § 21-mut
isumalioqatigiissitap suliffigisassaa, tassanilu naalagaaffiit innuttanut
pisussaaffiinut immikkut ilisimasalik Ole Spiermannip Danmarkimeersup,
Gudmundur Alfredssonillu Islandimeersup Namminersorneq pillugu Inatsimmi
kapitali 8 pingaaruteqarluinnartumik »Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut
periarfissai« qulequtaqartumi alloriarfissat ataasiakkaarlugit
qulaajaavigissavaat.
Taama Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen ukiortaami
oqaaseqarnermini oqarpoq.
– Qaqugukkulluunniit Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut piareersarnerit
aalluttarnissaat pingaaruteqartoq isumaqarpunga, Siumup siulittaasua Aleqa
Hammond Sermitsiamut nipaatsumik oqarpoq. Inatsisartut 2024-mi upernaakkut ataatsimiinnerminni § 21-mik
isumalioqatigiissitaq aalajangiiffigaat, naalakkersuisullu partiinik sisamanik
peqataaffigineqartut marsimi 2025-mi isumalioqatigiissitap suliaminik
naammassinninnissaa neriorsuutigaat, Aleqa Hammondili aatsaat juunimi 2025-mi
politikimik ingerlatsinermut uissuummisitsilluni uteqqippoq.
Aleqa Hammond 2014-illi kingorna Naalakkersuisunut Inatsisartunulluunniit
ilaasortaanngilaq, § 21-millu isumalioqatigiissitap pilersinneqarneranut
ilaananiluunniit peqataanngilaq. Partiilli siulittaasuatut Tunngaviusumik
inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamik § 21-mik isumalioqatigiissitamit
pingaarnerutitsisumik nammineq pingaarnersiugaqarpoq.
2025-mi ingerlariaqqissinnaajunnaarneq
Ukiut arfinillit suliaqareerlutik 30 million koruunillu atoreerlugit
Tunngaviusumik Inatsisissamik isumalioqatigiissitap tunngaviusumik
inatsisissatut siunnersuut apriilimi 2023-mi tunniuppaa. Siumup taamanikkut
naalagaaffinngornissamut naalakkersuisuutitaa Vivian Motzfeldt 2024-mi ukiakkut
kitaani illoqarfinni nunaqarfinnilu tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut
pillugu innuttaasunik ataatsimiititsinernik ingerlatsivoq. 11. marts 2025-mi qinersinerup kingorna naalagaaffinngornissamut
tunngasut
Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip tiguai,
tunngaviusumillu inatsisissatut siunnersuut Demokraatit, Inuit Ataqatigiit,
Siumut Atassutillu naalakkersuisooqatigiinnissamik ulloq 28. marts 2025-mi
isumaqatigiissutaani oqaatsimik ataatsimilluunniit taaneqanngilaq.
Alloriarneq tulleq tigussaneripput tigussannginnerippulluunniit innuttaasut aalajangigassaraat
Aleqa Hammond
Aleqa Hammondillu tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut kivisoortoq
puttallarteqqinniarpaa.
– Namminiilivinnissamut aqqut pingaarnerpaaq tassaasoq politikerit
tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuummik nassarlutik nunarput tamakkerlugu
angalaarnerat, Aleqa Hammond isumaqarpoq.
Sooq taama tulleriinnilersuisoqassava, tunngaviusumimmi inatsit Kalaallit
Nunaat naalagaaffinngorpat aatsaat atuutilissaaq, § 21-millu
isumalioqatigiissitaq aqqutissiuussisussaavoq?
– Alloriarneq tulleq tigussaneripput tigussannginnerippulluunniit innuttaasut
aalajangigassaraat. Taamaammat tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuummik
oqallisiginninnerput oqaaseqarfiginninnerpullu pingaaruteqarpoq, tassanilu
immikkuualuttut tamaasa aamma innuttaasut akornanni oqallisigitissavagut.
Aalajangerneq paasissutissinneqarneq tunngavigalugu innuttaasullu akuutillugit
pissaaq, suliassarlu taama annertutigisoq politikikkut sulinermi
pingaarnerpaatinneqassaaq.
2008-mili angereerpugut
Aallaqqaammullu § 21-mi »Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanik aalajangerneq
inuiaat kalaallit aalajangernerannik tunngaveqassaaq« erseqqissumik
aalajangersarneqarpoq, oqaaserli »aalajangerneqassaaq« assigiinngitsumik
paasinnissinnaanermik ammaassivoq: Inatsisartut Naalakkersuisullu
nammineerlutik § 21-p toortagaa toorsinnaavaat, imaluunniit innuttaasut
taasitinneqarnerisigut namminiilivinnissamik Danmarkimik
isumaqatiginninniarnerit aallarnerneqassapput.
70-kkunni Landsrådi 00-kkunnilu Inatsisartut danskit naalakkersuisuinut
toqqaannartumik saaffiginnipput, kingornalu aatsaat namminersornerulernissamik
isumaqatiginninniarnerit inernerat 2009-milu namminiilivinnissamik
isumaqatiginninniarnerit inernerat innuttaasut taasissutigigaat.
Isumaqatiginninniarnerit aallartinnissaat pillugu
piareersaataasumik innuttaasut taasitissavagut, imaluunniit
isumaqatiginninniarnerit inernerat pillugu innuttaasut taasitissavagut?
– § 21-mik atulersitsinissamik piginnaatitsissut
namminersorneq pillugu innuttaasut ulloq 28. november 2008-mi
taasitinneqarneranut atatillugu innuttaasunit Inatsisartunut
tunniunneqareerpoq, Aleqa Hammond akivoq. Ukiut 17-t matuma siorna innuttaasut taasitinneqarnissaat sioqqullugu
paasititsiniaaneq annertoorujussuaq ingerlanneqarpoq, namminersornerlu pillugu
inatsit § 21-talik allagartarsuarnut angisuunut nillataartitsiviit matuannut
allagarsiivinnullu nivinngartorneqarpoq.
Qinersisartut taasivinni apeqqummut uunga: Kalaallit Nunaanni
kalaallit-danskit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaata namminersorneq
pillugu inatsisissatut siunnersuutaanni takutinneqartup imarisaata
atugassarititaatalu Kalaallit Nunaanni eqqunneqarnissaa kissaatigaajuk?
»Aap« imaluunniit »Naamik« akisussanngortinneqarput.
Taamaalilluni namminersornermut angernerup aamma Kalaallit Nunaata
namminiilivinnissaanut periarfissiinera qinersisartut
qularutigisinnaanngilluinnarpaat. Qinersisartut 75,5 procentii angerlutik
taasipput, Aleqa Hammondilu qinersisartut 2008-mi piginnaatitsissutaat
innersuussutigalugu, namminiilivinnissaq pillugu innuttaasunik taasititsineq
isumaqatiginninniarnerit inernerannik innuttaasunik taatitsinerussasoq
isumaqarpoq.
Namminiilivinnissamik piginnittuuneq
§ 21-mi alloriarneq tulleq tassaavoq Naalakkersuisut danskillu
naalakkersuisuisa akornanni namminiilivinnerup piviusunngortinnissaa pillugu
isumaqatiginninniarneq.
Isumaga malillugu Danmarkimik isumaqatiginninniarneq suliassani ajornaannerpaasussaavoq
Aleqa Hammond
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni isumaqatiginninniarneq
illuatungeriit imminnut naaperiarnissamik ilungersuuteqarlutik
siunnerfeqarluartumik ingerlanneqarnissaat, danskit/kalaallit namminersornermik
isumalioqatigiissitaata 2008-mi isumaliutissiissummini tunngavissaatippaa.
– Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut aqqutaa pillugu Danmarkimik
isumaqatiginninniarnerit suliassani oqinnerpaassasut isumaqarpunga, Aleqa
Hammond naliliivoq.
Isumaqatiginninniarnerit naalagaaffiup sanaartugaataanik illutaanillu
piginnittuunermut attuumasussaapput, ilaatigut Nuummi parnaarussivik nutaaq
milliardit affaanik akilik.
Tamanna aamma danskit Kalaallit Nunaannittut
kalaallillu Danmarkimiittut naalagaaffimmi innuttaassuseqarnissaannut
tunngassaaq; tamanna tjenestemandinut soraarnerussutisiaqalernissamullu
pisussaaffinnut tunngassaaq; tamannalu aamma Naalakkersuisut danskillu
naalakkersuisuisa akornanni siusinnerusukkut isumaqatigiissutaareersunut tunngassaaq.
Naggataatigullu Danmarkip Kalaallillu Nunaata namminersortup aningasatigut
atassuteqaqatigiinnerat pillugu isumaqatigiissut atuutissaaq.
Ministeriunerup Anker Jørgensenip »immeraassutissaqanngilaq«-mik oqarneranit
ukiut 50-erpiaat qaangiupput.
Ullumikkut Mette Frederiksen allarluinnarmik
oqaluppoq, naak taanna Christiansborgimit Amalienborgimukarluni Frederik
qulingannut taassuma kunngeqarfimmi 98 procentianik annaasaqarneranik
ministeriunertut oqariartortuunissamik pinaveersimatitsiniarluni
ilungersorumassuseqaraluartoq. Kingullermik Mette Frederiksen Jens-Frederik
Nielsenilu Danmarkimi peqqinnissaqarfimmik sullissinernut Kalaallillu Nunaanni
itisuumi umiarsualivimmut nunallu immikkoortuini mittarfinnik 1,6 milliardinik
nalilimmik isumaqatigiissuteqarput.
Taanna Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni
isumaqatigiissutaavoq, taamaalillunilu tunngaviusumik inatsimmut § 21
naapertorlugu inaarutaasumik Kalaallit Nunaanni innuttaasut
taasitinneqarnerannut tunnganani. Isumaqatigiissutikkut namminersornerup qanoq
aningaasatigut naleqarneranik kikkut tamarmik qulakkeerinnissinnaapput.
– Nunatsinni kikkut tamarmik suliniaqatigiiffimmut peqataatinnissaannik
suliaqarnissaq ajornarnerpaavoq, taamaalilluni kikkut tamarmik suliamut
peqataasutut misigitillugit. Tamanna politikikkut ataatsimoornissamik
attuumassuteqanngitsumillu Kalaallit Nunaata namminiilivinneranik
oqallinnissamik pisariaqartitsiviuvoq, Aleqa Hammond ujartuivoq.
.
