- Aluu – suli maaniippunga

Eqqartoraangamiuk suli malugisinnaavaa.

Anniarnerunngitsoq - puigugassaajunnaarluni nanertuutinngorsimasoq - utaqqineq. Avatangiisit ulluinnarminnik ingerlatsisut akornanni uninngasutullusooq misigineq.

Qasoqqasarneranik aallartippoq, kisianni qasoqqariaasaanik nalinginnaasumiunngitsoq. Oqimaatsutut misigineq, Justus Hansenip timaaniit peerumanngitsoq. Tasiilami tarrarsuisarfeqanngilaq; misissugassamik aaversittoqartarpoq tusarluarnissarlu iliuuseqarfigineqarsinnaasumik neiruutigineqartarluni. Kisitsisilli ajorusaaginnavipput. Aseruuttoornerata kisitsisai amerlavallaarput. Aamma aap qaqortortai. Siullermik pencillinatortinneqarpoq, taavalu misissugassanik tigusiffigineqaqqilluni – kisitsisilli suli isumakulutsitsipput.

- Timimi malugisat eqqunngitsutut ipput, aaversinninniillu kisitsisit ajornerat nipituumik oqaatigiumaneqanngitsutut ipput, Demokraatini ilaasortaq Tasiilamiu nipaatsumik oqarpoq.

Qujanartumik Justusip Nuummukarluni tarrarsortikkiartornissaa nakorsat isumaqatigiissutigaat. Aallarnissaa tikillugu qasoqqanera iluamik tiguneqarani oqaatigineqaannartarpoq. Maanna suussusersineqarpoq. Tinupasoq. Oqaatigineqarnera naassaanngitsutut misinnarpoq, allaanngilaq silaannaq allanngortoq.

- Oqaatsit tinupasoq kræftilu tusaannarlugit, Justus Hansen nipaatsumik oqarpoq, nangillunilu:

- Silarsuara isamippoq.

Tarrarsortinnerit misissortinnerillu tinupasua tinguaniittoq tartuanilu talerperlermiittoq 14 x 14 centimeterisut angitigineranik paasisaqarfiupput. Assit qalipaateqanngitsut takusinnaagaluarlugit paasiniarnera ajornakusoorpoq. Qaammatinilu tullerni ataatsimiinnerit, innersuussinerit naliliinerillu nutaat misigineqarput. Nakorsat sisamat. Siunnersuutit sisamat. Qaammatini pingasuni sumi tamaaniilluni neriuuteqarlunilu inuulluaqqusissanerluniluunniit nalorninartumiippoq - nalullugu arlaat toqqassanerlugu.

Piffissami tassani allatut utaqqineq nalaappaa. Nakorsaninngaanniiunngitsoq allaffissornermiilli. Nuummi napparsimasut inaanni ineqarani nammineq ineqarpoq, taamaammat nakorsianut pilersaarusiortoqartillugu pingaarnersiuisoqartillugulu arajutsineqartarpoq.

- Puigorpaannga. Taamatut misigaanga, oqarpoq.

Kamaatigalugu oqaatiginngilaa, pisimasulli oqaasinnguinnarlugit. Taamaammat orniguttalerpoq. Ullormut marloriarluni. Nalunaaqutaq qulinut. Nalunaaqutaq marlunut.

- Ornigutiinnarlunga oqarpunga: "Aluu - suli maaniippunga.”

Naggataatigut Rigshospitalimut innersuunneqarpoq, tassanilu ingerlaannaq suliarineqarluni. Akunnerni arfinillit arfineq-marlullu akornanni pilatsippoq. Pilattaasartup naavaniit ammut sinaanullu ammarpaat. Tinupasua peernerani alleqqissimavoq.

Pilattarneqarnera sakkortugaluartoq ullut tulliuttut puigugassaajunnaaqqapput. Timaa pissusissamisuunngilaq. Akunnerit sisamakkaarlugit tarrarsorneqartarpoq. Nalanerani qulliit qulaaniittut sarsuapput. Oqilivoq. Nalunaaquttat akunneri 24-t 48-llu akornanni perulunneranut uuttuutaapput.

- Misigissutsit aqunniapiloornarsinnaapput, oqarpoq.

Pilatsinnerali akornutaasullu sakkortunerpaanngillat. Kingornaliuna ilaqutariinni isumassuisut muminnerannit misigisaq ajornerpaasoq.

- Ernerma kaassuartakkanik angallattalermanga killissamik qaangiineruvoq.

Nipaatsumik oqaatigaa. Nappaateqalerneq timiminik ilinniutigiinnarnagu ungasissumiinneq aamma paasineqarpoq.

Tasiilami tarrarsuisarfeqanngilaq. Aaversittoqarsinnaasoq utaqqillunilu. Aallartinneqarnissani nammineerluni kimigiiserfigaa, Nuummukarluni suli sullinneqarnissani eqqaamaqqujartorlugu.

- Ornigussimanngitsuugumami...

- Qanoq sivisutigisumik utaqqisariaqarsimanissara naluara.

Justusip ukiorpassuarni sukataarutigiuarsimasami timitalerlugu misigaa: illoqarferujussuarmiuuneq eqqortumullu saaffiginninnissamut ilisimasaqarnissaq atugassarititanut apeqqutaasussaanngilaq. Kalaallit Nunaanni naligiinngitsoqarnera nalunaarusiami kisitsisaannaanngilaq. Nunamiippoq. Timimi malugineqarsinnaavoq.

Kangerluk ilinniarfittut

Justus Hansenip Tasiilami meeraanermini misigisami oqaluttuarinera tusaaneqarsinnaavoq. Nipaa qiimmaallappoq, oqalunnera sukkatsiallalluni soorlulusooq kangerlummiit suialaarneraniit eqqaamasai sarsuasut. Oqaasiisa akornanni pinngortitaq takorlooruminarpoq - imaani, angallatini, qaamanerani - meeraanermini kiffaanngissuseqarnerup akisussaassuseqarnerullu ataqatigiiffiani.

- Immitsinnut aliikkusersorsinnaavugut. Pisuttuanngikkaangatta angalaartarpugut, oqarpoq.

Meeraaneq skærmersorfiunngitsoq, suilaarnera ulussani tarajornilu assanni naamaneqarsinnaalluni - kiffaanngissuseqarnerlu ukiukilluni akisussaaffimmik ilikkarnermik nassataqartoq.

Aqqaneq-marlunnik ukioqarluni akkami umiatsiaanik kisimiilluni kangerlummut ingerlaarpoq. Saarulleqarpoq, aasarimmi illooqqanilu aalisarput, tisapput tuniniaanissaminnullu piareersarlutik. Aningaasarsiorput, tamatumali saniatigut allamik ilikkagaqarlutik – sulinermik, ulluinnarni inuunermik ataatsimoornermillu. Tamanna ilinniartitaanermik taaneqanngilaq, ullumikkulli taama taaneqassagunaraluarpoq.

Nunami sulinera ingerlaqqippoq. Angutaa sanasuuvoq qallunaaq, angerlarsimaffimmilu kaataq kikiaallu atuarfimmi atuakkat akornaniittuarnerat nalinginnaasuuvoq. Tasiilami namminneq illuliorput, Justusilu atortussanik assartuivoq illullu qaaniilluni qanoq ikkamik sanasarnersut ilinniarlugu.

- Meeraallungali aasaanerani atuanngiffeqarnermi suliuaannartuuvunga, oqarpoq.

Maannamut sanilliunnerani Tasiilami meeqqat allaanerulluinnartumik inuuneqarnerat poortornagu toqqaannaq oqaatigaa – internetteqarput, oqarasuaateqarput nunattalu avataa pillugu paasisaqarnissamik periarfissaqarnerullutik. Kiffaanngissuseq allaaneruvoq, aammali timimik atuiffiunnginnerulluni.

- Maanna ajornakusoorneruvoq, inuusuttut aasaanerani sulisinnaanerat pillugu oqarpoq.

- Ajornaatsuinnaanngilaq.

Taamaakkaluartoq oqarnera tulluusimaarpaluppoq. Isumalluutit kisiisa atorlugit peroriartortuunini ilisimaaraa - taamaammallu periarfissaarpianngitsuminngaanniit ineriartortitsisinnaaneq ilikkarnikuullugu.

Marloqiusaaneq nukissatut

Justus 1968-ernisaavoq. Danskimik ataataqarpoq. Kalaallimik anaanaqarpoq. Kinaassuseq oqaatigiinnarneqarnani allat tikkuaagaangata timimiilersartoq meeraallunili malugaa.

- Annertusisamik atuartitaasuniippunga, tassani atuartut amerlanerpaartai danskisut tunuliaqutaqarput, taanna nassuiaavoq.

Atuarfiup anitsiartarfiani nakkussisoqarlunilu qinngasaarisoqartarpoq, pisut sorujussuanngortikkumanngisai aammali nipangiutiinnarumanngisai.

- Tinnersaasoqartuaannarpoq. Akuerineqarnissara ilungersuullugu peroriartornikuuvunga.

Aammattaaq Tunup oqaluttuarisaanermi avataanit takkuttunut ammanerusariaqarsimanera naqissuserpaa. Ilinniartitsisut, nalunaarasuartaaserisut niuertullu ulluinnarsiutaapput, allaaneruneq toqqarneqarani naatsorsuutigineqareerpoq.

- Avataanit takkullutik inuiaqatitsinnik ikiuisut akuerisariaqarpagut.

Suut tamarmik ajunnginnikuunerannik isumaqanngilaq, marloqiusaanerli sumiiffinni allani misigineqartartutuulli ersaritsiginngilaq. Taamaakkaluartoq misilittagaqalernarpoq: kangiata kitaani aalajangerneqartunit isorliuneruneranik misigissuseq.

- Taakaniilluni immikkoortutut misigigaanni kitaanut tikkuarnissaq ajornanngitsuaraavoq, taanna oqarpoq.

Misigissuseq taanna – aalajangiisuniit ungasilluni kingunerinut qaninneq – siusissukkut maligalugulu kingorna politikkikkut maligassarilerpaa. Kamannani, Tunulli eqqartorneqaannarani aamma tusaaneqarnissaanut qulakkeerinninnissamut piumassusitut.

1982-imi –14-inik ukioqartoq apersorteqqammisorlu – ilaqutariit Danmarkimut nuupput. Aatsaat 1993-imi oktobarimi Tasiilamut uteqqippoq. Ukiuni taakkunani motoorilerisutut ilinniarlunilu assammik arsarnermik pimoorussivoq, tassani Sengeløsemi, Høje Taastrupimi Valbymilu målmandiusarpoq.

Ullut ilaanni taamanikkut nunanut allanut unammisartunut sungiusaasoq, Leif Mikkelsen, sinaani malinnaavoq. Justusip måliniitilluni aalariaasia malugisimallugu unammisartut qaffasinnerpaani inissisimasut ilaanni Ajaximi unammeqataasarusunnersoq aperaa.

- Tanngappunga. Pisinnaasakkami maluginiarneqarput, taanna oqarpoq.

Taamaakkaluartoq itigartippaa. Ataatsimoorneq angorusutaniit pingaarneruvoq. Periarfissaqartilluni iliuuseqarsimannginnini kingorna uggorisarpaa.

- Piginnaasakkami misilittarsimasinnaagaluarpakka.

Qineqqusaarusunnerluni Demokraatinit aperineqarami misilittakkani taanna eqqaamavaa. Tamatumuuna angerpoq.

- Periarfissaq atorluarneqassaaq. Tunuartoqartuaannarsinnaavoq, Demokraatit inatsisartunut ilaasortaatitaasa misilittagallit ilaat oqarpoq.

Ilisimasatsitut tunuanngilaq. 2008-mili politikeriuvoq – kommunalbestyrelseni Inatsisartuniluunniit.

Tunumiit nipi

Justus, ataatsimiinnermiit ataatsimiinnermut, ataatsimiititalianiit Inatsisartut ataatsimiinnerannut – ingerlaqqilertuaannarpasittutut oqaluppoq. Ulapinnerulli nalaani anguniagaa taannaajuarpoq: Tunup tusarneqarnissaa.

Najukkamini atugassarititaasut politikkimi suleqatiminut, taama atugaqarsimanngisaannartunut, nassuiarnissaat suliaasa annerpaartaasa ilagaat.

- Arlallit misiginikuunngilaat, taanna oqarpoq.

Kangiata-kitaata akerleriilernissaat pineqanngilaq, naqissusiivoq, assigiinngissutilli assigiissarnissaat pineqarpoq. Nunami aalajangikkat illoqarfinni annerni aalajangiiffigineqartartut kangiani ulluinnaat ilisimanagit isummersorfigineqartarsinnaavoq.

Oqaatsit assersuutitut taavai. Qitornai Sisimiuni GUX-imi ilinniarnertuunngorniaramik illoqarfimmi tassani tunumiusut oqaluttassanatik ilisimatinneqarput.

- Arraa, susoqartoruna, oqarpoq nangillunilu:

- Tunumiuunitsinni tassa tamakku ilungersuutigut.

Tunumittaaq atuartut kitaamiusut meeqqat atuarfianni ilinniartinneqartarput, illuatungianulli atuutinngilaq, kitaamiummi tunumiut oqaasiinut ilisaritinneqaannartarput.

- Imminermini ilungersunartuunngilaq, taanna oqarpoq, naleqqussaanerli sumut samminersoq ersersinneqarpoq.

Taannattaaq naapertorlugu isorliunerusuni immikkut killilersuisoqarpoq, ilaatigut imigassamik aalakoornartulimmik tuniniaaqqusiunnaarneq, taanna naapertorlugu ”imminut aqussinnaannginnerannik” isiginnittaaseqarnermeersuusoq. Ajornartorsiutit Nunatsinni sumi tamaani nassaassaapput, taanna erseqqissaavoq, taamatulli isummertarneq illoqarfinnut allanut sanilliullugu aalajangersimasunut tunngatinneqarnerusarpoq.

- 3913 (Tasiilaq, aaqq.) allaqqaniariartoq tusagassiiviit piareeqqasarput, taanna isumaqarpoq

- Takunnittaaseq aalajangersimasoq naapertorlugu takuneqartartugut ersersinneqarpoq.

Najuutinnginnermi pilliutit

Sumiiffik pissaanermi qitiusumit ungasissoq sinnerlugu sulinermi pilliuteqartoqartarpoq. Akunnerpassuarni angalanermik taamaallaat akilerneqarani najuutinnginnermik aamma akilerneqartarpoq.

Justusip angerlarsimanerusinnaaniassagami ataatsimiinnerit ataatsimoortinniarlugit, pitsaanerusumik pilersaarusiorniarluni ullormullu pisassat aalajangersaqqissaarniarlugit misilissimavaa. Taamaakkaluartoq pilliuteqangaatsiarpoq.

- Qaammatit arfinillit sinnerlugit Tasiilamiinneq ajorpunga, taanna oqarpoq.

Tamanna inuuissiortunut peqataasannginneranik isumaqarpoq. Nalliuttut ungasianiit malinnaaffigisarpai. Ulluinnarni ikiariissaaq assilineqarsimasoq assikkut takusinnaasarpaa, naamasinnaanngilaali.

- Facebookikkut FaceTimekkulluunniit malinnaasarneq … unammillernarpoq.

Nulianilu ukiut 27-it najorput, taanna oqaluttuarpoq, nulialu qineqqusaaqqilernerit tamaasa akuersinersoq aperineqartuaannarpoq.

- Politikki uummateqarfigigiga nuliama nalunngilaa.

Qitornaat pingasut ullumikkut Nuummi najugaqarput, nukarlerlu Danmarkimi efterskolerpoq. Politikkeritullu inuunermi pingaartitat maluginngisamik allanngorsinnaasut nassuerutigaa.

Tamakku tamaasa saniatigut nappaataa nipaatsumik eqqarsaataaniittuarpoq – misissortinnerit, angalanerit, eqqarsartaatsikkut eqqasunnerit, pilersaarutaanngitsumik takkussinnaasartut.

Takorluukkat maanna piviusunngortinneqassasut

Nappaateqarnermigut inuunerup naafferartumik killisiortarnera ilikkapiloortariaqarsimavaa. Qaammatit pingasut. Naalagaaffiup napparsimmaviani Københavnimiittumi qinnguartartinnissap tullia. Nuummi ataatsimiinnissat tullii. Nunat avannarliit ilaanni illoqarfimmut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinit ataatsimiiffiusumut timmisartoq tulleq. Ataatsimiinnerup tullia … inuulluaqqusinissallu tullia. Ilaalu ilanngullugit.

Taamaakkaluartorli muminganik inuulluni misilittarlugu oqarpoq: ullorsiutit ulikkaaqqanerat pissutigiinnarlugu takorluukkat kinguartissanagit.

- Piffissaq takorluukkannut akornutaassanngilaq. Periarfissaqaraangat atorluaasarpunga.

Immaqa taamaammat ikinngutini ilagalugu arsartartut illersortakkani Manchester United isiginnaariarlugit siorna Old Traffordiliarpoq. Nukappiaraallunili arsartartut aappaluttunik tujuuluarallit nuannarileqqaaramigilli ukiuni 50-ingajanni takorloorsimasaa.

Sullukkoorluni arsaattarfik ivigalik – unammisartutuunngitsoq isiginnaariartutulli – anillaffigigamiuk eqqaamavaa.

- Sullukkooriarlunga isiginnaartarfissuit takugakkit meeqqatut qiallunga nassuerutigisariaqarpara. Misigisaq immikkuullarippoq, Old Trafford Takorluukkanik Isiginnaartitsisarfittut aamma taaneqartartoq, tv-kkut arlalippassuariarluni takusareerlugu taanna oqarpoq.

Attaveqatigiittarfikkut Messenngerikkut oqaloqatigiinnerup naanerani nipaaruppoq, Justusillu nipaa tassanngaannaq tusaaqqilerpara:

- Haluu, oqarpoq nangillunilu:

- Suli maaniippunga.

Oqaaseqatigiit taakku politikkianut immaqa nassuiaataalluarsinnaanerupput. Tunngavissatuunngitsoq, Tunulli illoqarfiinnaannginneranik kimigiisernertut. Tusagassiutini oqaluttuaannartuunngitsoq – imaluunniit isorliunerusutuunngitsoq. Inuit ilaqutallit namminerlu oqaaseqartut najugaqarput.

Angullu aasit nassatassaminik poortuisoq – angerlarsimarusunnginnini pinnagu, angerlarsimaffiatali tusaaneqarsinnaaneranik suli upperinnittoq.