Amerikamiut tammaviutsarsiniarlutik piniariat immikkut ittumika arfininngormat ualikkut misigisaqarput.
Taakku Greenland Cruisesip takornariartaataani Aviajami Nuup kitaani 7 sømilinik ungasitsigisumiittut, Amerikamiut aqqartartuat atomitortoq USS Delaware sioraani puttuppoq — meterit 50-it missaannaani qanitsigalutik.
Amerikamiut tammaviutsarsiniarlutik piniariat immikkut ittumika arfininngormat ualikkut misigisaqarput.
Taakku Greenland Cruisesip takornariartaataani Aviajami Nuup kitaani 7 sømilinik ungasitsigisumiittut, Amerikamiut aqqartartuat atomitortoq USS Delaware sioraani puttuppoq — meterit 50-it missaannaani qanitsigalutik.
AMERIKAMIUT AQQARTARTUI
Amerikamiut aqqartartuat USS Delaware, Issittumi Sakkutooqarfimmit sakkutuup imarsiortup napparsimasup arfininngormat napparsimmaviliaannissaanut ikiorneqartup inuttaaffia, USA-p aqqartartuisa atomitortut amerlasuut ilaannaraat.
USS Delaware Virginia-klassit ilagaat 2000-imiilli sanaartorneqartalertoq 2020-mi atorneqalerpoq. Wikipedia naapertorlugu 2040-p tungaanut atomitortut aqqartartut katillugit 43-t sananeqassasut pilersaarutaavoq. Ataaseq 2019-imi akigititat malillugit 2,8 milliardit dollarinik - qallunaat aningaasanngorlugu 18 milliardit koruunit missaannik - akeqarpoq.
Aqqartartut Virginia-t angisoorsuupput 115 meterisut takitigillutik – soorlu qallunaat umiarsuaannut alapernaarsuiartortitanut Thetisitut atsigalutik. Qallunaat amiarsuaat 60-it missaannik inuttaqartartut, amerikamiut aqqartartui 135-nik inuttaqartarput.
Aqqartartut Virginia-klassiusut atomitortutut taaneqartaraluartut - imaanngitsoq sakkussianik atominik atuimmata, kisianni motoorii atomreaktorinik ingerlateqartuullutik.
Aqqartartut atomimik ikummatissallit – qaammatini arlalinni – immap iluaniissinnaapput, aqqartartulli dieselitortuullutillu innaallagiamik ingerlatillit silaannarmik piniarlutik puikulanerusarlutik. USA-p aqqartartua atomitortoq siulleq USS Nautilus puttallanngikkaluarluni Atlantikukkoorluni Europamukariarluni uteqqissinnaavoq.
USS Delawaremi arfininngormat puttallartumik atomimik sakkussiaqarnersoq paasinngisaannassagunarparput. USA ukiuni qulikkuutaani tamanna pillugu paasissutissiiumaneq ajorpoq.
Aqqartartut Virginia-klassit torpedoqarlutillu qaartartunut aallartittakkanut ruujoreqarput, imaanilu sorsuttoqalissagaluarpat atorneqarsinnaallutik.
USA-mi aqqartartut atomimik ikummatissallit Qalasersuup ataani sivisuumik angalasarsimapput. Siullermik 1958-imi taamaattoqarpoq, USS Nautilus nalunaaquttap akunnerini 96-ini angalareerluni Kalaallit Nunaani tunup avannaani puttallarnikuulluni. Jules Vernep aqqartartumik nunarsuaq kaajallallugu atuakkiaani aqqartartoq Nautilusimik aamma ateqarpoq.
Aqqartartoq USA-mi naalagaaffiup inuisa imminnut sorsuunnerisa kingorna atorneqalerpoq. Aqqartartoq H.L. Hunley februaarip 17-ianni 1864-imi aqqartartuni siullersaalluni akeqqap sakkutuuisa umiarsuaannik kivisitsinikuuvoq, tassami aqqartartup assaannarmik ingerlatap avannaani sakkutuut umiarsuaat USS Housatonic Charlestonip avataani South Carolinamiittoq saassunnikuullugu.
- Nuup eqqaani aqqartartorsuaq takullugu alutornarpoq, soorunami amerikamiut tammajuitsorsiniarlutik angalasut misigisassatut tiguaat, pisorli tamarmi eqqissisimasumik ingerlavoq, Ivik Knudsen-Ostermann oqarpoq. Taanna Greenland Cruisesimik taamatuttaarlu Aviaajamik piginnittuuvoq.
- Pisoq qaqutigoorpoq, pissanganarlunili. Taamaattumik assilisaarneqaqaaq, Ivik Knudsen-Ostermann nassuiaavoq.
Amerikamiut aqqartartuat inuttami ilaat perululermat ingerlaannarlu napparsimmaviliaanneqartariaqalermat puttallarpoq.
Nuummukaanneqartoq
USS Delawarep 2019-imi misiliilluni angalanera
Assi: Ashley Cowan/United States Navy/Huntington Ingalls Industries
Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuarmit alapernaarsuummit Vædderenimit qulimiguulimmik Seahawkimik napparsimasoq aatippaa, taannalu Nuummi Dronning Ingridip Napparsimavissualiaanneqarpoq.
Pisoq nunarsuarmi tusagassiuutitigut sammineqangaatsiarpoq — pingaartumik USA-p præsidentiata Trumpip umiarsuaq napparsimmaviutigisoq Kalaallit Nunaannukartinniarlugu sapaatip-unnuaani nalunaarmat.
Amerikamiut aqqartartuat atomitortoq Kalaallit Nunaata imartaani sulerineqarsoq ilisimaneqanngilaq.
- USA-lli ukiumut marloriarluni Manerassuarmiit Atlantikumut aqqartartumik Qalasersuup avannaani sikup ataatigoorluni utertitsisarnera nalunngilarput, illersornissamut tunngasunik ilisimatuutut misissuisarfimmi pisortaasimasoq Jacob Kaarsbo Sermitsiamut oqarpoq.
- Amerikamiut sakkutuuisa imarsiortut suleriuseriinnaraat, taamaammallu uissuuminartutut isiginngilara. USA-p aqqartartut Manerassuarmiit Atlantikumut ingerlaarsinnaanerannut sungiusartariaqarpai.
Nunat tamalaat imartaat
Aqqartartut Virginia-klassiusut napasuisa nuui ammalortuunertik ilisarnaatigaat.
Assi: Nammineq pigisaq.
- Sikuiuitsup imartaani angalaneq nunat tamalaat imartaanni pimmat malittarisassat malillugit pisoqarpoq. Amerikamiut sakkutuuisa imarsiortut ilaat napparsimmaviliaanneqarmat aamma taamaappoq. Inuunermik navianartorsiortoqartillugu imaatigut angallannermi ikioqatigiittoqartarnera nalinginnaavoq – qularutiginngilaralu USS Delaware Issittumi Sakkutooqarfik isumaqatigiissuteqarfigisimallugu Kalaallit Nunaata imartaanukarsimassasoq, Jacob Kaarsbo oqarpoq.
- Napparsimmaviliaassineq malittarisassat malillugit ingerlanneqartoq, Trumpimut nuanniilliutigigunavippaa. Taassumami Danmarki Kalaallit Nunaata illersornissaanut piginnaanera pillugu arlaleriarluni quiassuaatigisarpaa – tamannalu qularnanngitsumik umiarsuarmik napparsimmaviutigisumik Kalaallit Nunaannut aallartitsinissamik siunnersuutip eqqumiitsup tunngavigisimassavaa.
- Trumpip tusagassiuutinut sunniiniarneq pikkoriffigaa – ajoraluartumillu tusagassiorfiit pisaritittarput. Tusagassiorfiit qallunaat illersornissaqarfiata amerikamiut aqqartartuani inuttat ilaat annaanneqarnera, USA-llu sakkutuuminik annaassinissamut suleqatissani pisariaqartikkaa samminagu, Trumpip Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi unammilligassat pillugit oqariartuuteqarnera sammivaat, Jacob Kaarsbo nassuiaavoq.
Jacob Kaarsbop Ruslandip Kinallu Kalaallit Nunaata eqqaani aqqartartuinik peqarnissaa ilimanaateqanngitsoq nalilerpaa.
- Russit Issittup imartaanut sinerissap qanittuaniipput. Amerlanertigut Murmanskimiit Beringstrædemut Alaskamullu ingerlaartarput. Russit aqqartartui Atlantikukkuussatilutik Norgep Islandillu akornatigoortarput.
