Arnat Arktisip kolonialiusunik sunniinerinik katsorsaanermi siuttuusut

Sara Olsvig Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivini nunat tamalaat akornanni siulittaasutut 2022-mi qinerneqarami, arnat Issittormiut ataatsimeersuartinnissaat siunniuppaa – katersuuffissaqarniarlutik nunasiaataanermit innarligaanerit, nakuuserneq, naligiinnginneq katsorsarneqarnerlu pillugit misilittakkat ilisimasallu Inuit Issittormiut akornanni atorneqarsinnaaqqullugit.                                              Anguniagaq tamanna piviusunngorpoq.

ICC-mi ingerlatsisut, ilisimasanik ingerlatitseqqiisartut allanngornissamillu pilersitsisut Sisimiuni Inuit Women’s Summitimi Oktobarip 27-aniit 29-anut 2025-mi katersuupput. Kalaallit Nunaannit, Alaskamit Canadamiillu peqataasut misilittakkaminnik oqaluttuarput – naak nunap immikkoortui sumiinnersut apeqqutaatillugit assigiinngitsoqaraluartoq assigiinnik takussutissaqarpoq. Ataatsimeersuarnermi Chukotkamut tunngasut samminneqarmata arnat Chukotkamiut nittartakkatigut isiginnaarutikkut peqataapput.

- Nalunngilarput annertuumik oqaluuserisassaqarluta.

Sara Olsvig taama oqarpoq, Nuummi ICC-p qullersaqarfianut utersimalersoq, ataatsimeersuarnerlu 2022-mi ICC-p ataatsimeersuarneranit aallaaveqartoq kingumut qiviarlugu, Inuit arnartaasa pisinnaatitaaffii, nakuusernerup pitsaaliornissaa kiisalu kulturimik ataatsimoornermillu tunngaveqarluni ikiligaanerit mamisarniissaat siunertaralugu sulinissaq isummersorfigalugit.

- Inuit arnartai nunasiaatillit politikkiannit assigiinngitsutigut eqqugaasimapput, imminnulli assingupput. Naapilluni ammasumik oqaluuserinerat pingaartuuvoq. Inuit arnataat kingunipiluit sakkortunersaannit eqqugaasimapput, taamaakkaluartorli taakkuupput allannguinissamik ikillu mamisarnissaannik suliniuteqartut, Sara Olsvig oqarpoq.

Ataasiaannaanngitsumik pisimasut

Inuit arnartai nunap immikkoortui akimorlugit oqaluttuarisaanermi assigiinnik misilittagaqarput, nunasiaataasimanermit aaqqissuussamillu innarligaanikkut: spiralilersuisimaneq kinguaassiorsinnaanerullu innarligaaneranik ersarissumik akuersititseqqaarani, inatsisitigut ataataqannginnermik, pinngitsaaliilluni arsaarinninnernik kiisalu oqaatsinik ileqquusumillu katsorsaariaatsinik annaasaqarneq.

- Pisimasut ataasiaannanngitsumik pisimapput. Nunasiaateqarnermi ileqquusut Issittumi tamarmi sakkortuumik arnanik eqquisimapput, sulilu inuiaqatigiinni inuuffigisatsinni malunniusimallutik, Sara Olsvig oqarpoq, oqaluttuarlunilu ataatsimeersuarnermi peqataasut ilaat ataatsimeersuarnermi oqarsimalluni ”issiavinni tamani siuttoq”.

- Taamatoqqissaaq pisoqarpoq. Issiaviit tamarmik arnamit inuiaqatigiinnik akuuffigisaminnik kivitsillunilu inoqatiminik katsorsaasumik inuttaqarput, oqarpoq.

Arnat pisinnaatitaaffiisa qulakkeernissaat naalagaaffiit akisussaaffigaat

Ikiligaanerit mamisinniarneranni nunani tamalaani takussutissat pingaarutillit Sara Olsvig naapertorlugu tassaapput Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavisa arnartaannik isiginneriaasiat pineqarpoq. 

Tikkuarpaa ataatsimiititaliaq CEDAW (Naalagaaffinni Peqatigiinni arnat immikkoortinneqarnerisa atorunnaarsinnissaa) 2022-mi aalajangiimmat ilassuteqassasoq pingaarutilimmik innersuussisoqarluni naalagaaffiit akisussaaffigigaat immikkut ittumik nunat inoqqaavisa arnartaasa niviarsiaqqallu pisinnaatitaaffiisa illersorneqarlutillu qulakkeerneqarnissaat.

- 2022-mit innersuussinerit nukittuunik sakkussaqalersippaatigut. Arnat niviarsiaqqallu ataasiakkaarlutik pisinnaatitaaffii qanoq inuiaqatigiit pisinnaatitaaffiinut atanersut erseqqissarpaat, naalagaaffiillu pisussaaffeqartut taakku tunngavigalugit iliuuseqarnissaminnut, Sara Olsvig oqarpoq.

Erseqqissarpaa nunat inoqqaavisa arnartaannut innarliinerit tassaaginnanngitsut inuit ataasiakkaat misigisaat, tassaallutilli inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffinnik innarliinerit sukumiisumik aaqqinniarneqartariaqartut.

 - Ikiligaanerit mamisinnissaat katsorsarnissaallu pineqarpoq – inuillu ilaannut aamma ilumoortoq saammaateqatigiinnerlu qulakkeerniarlugu qulaajaanermi pissutsit piviusut saqqummiunneqarnissaat inuit nunasiaataasimasut isaannit isigalugit ingerlariaqqinnissamut aqqutissamik nassaarluni, oqarpoq.

Mamisaaneq – naggueqatigiit Inuit paasinninnerat naapertorlugu

Sisimiuni qitiusumik sammineqartoq tassaavoq mamisaaneq – Inuit paasinninnerat naapertorlugu.

- Kimittuunik periuseqarpugut ilinniagassani pissarsiarineqarsinnaasuni ilikkakkavut, tamannalu pitsaasuuvoq, Sara Olsvig Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq ingerlatsinerlu pillugit oqarpoq.

- Katsorsaariaatsimili nammineq kulturikkut naleqartitatta ilaatinnissaat amigaatigaarput – oqaatsivut, kulturerput, attavigisavut ataatsimoornerlu – tamarmik qangaaniilli pigisavut, nassuiaavoq.

Alaskamit Canadamiillu misilittakkat takutippaat mamisaanermi periutsit kulturimit aallaaveqartut inuiaqatigiinni suinitsinni katsorsaanitsinnilu pingaaruteqartut.

Imminut assortuuttut ilaat tassaavoq ernineq, ullumikkut arnarpassuit angerlarsimaffimminniit ilaquttaminniillu ungasissumut aallartariaqartarlutik.

- Erninermi ataatsimoornermillu paasinninnitsinnut tamanna ilungersunarpoq. Kulturikkut naleqartitavut qanoq attatissavavut toqusinnaaneq pinngitsoortinniarlugu peqqinnissarlu qulakkeerniarlugu peqqinnissaqarfiup malittarisassai malillugit ungasissumut aallartariaqarutta? Qanoq oqimaaqatigiinneq nassaarissavarput, Sara Olsvig oqarpoq tikkuarlugulu taamatut imminut assortuuttoq Issittumi tamarmi atugaajuartoq.

ICC-mi nunat tamalaat akornanni siulittaasuuneq

ICC-mi nunat tamat akornanni siulittaasuunerup nalaani 2022-miilli Kalaallit Nunaata isumagisaani suliniaqatigiiffik annertusisimaqaaq. Ullumikkut ICC-mi inuit qulit sulipput, suliniutini Inatsisartunit, Folketingimit aningaasaateqarfinnillu arlalinnit aningaasalersorneqartuni.

Suliniutaapput ICC-p ataatsimeersuarnerani siunniussanik aallaaveqartut, imartap aqunneqarnera, piniarneq isumannaallisaanerlu inuussutissanik imminut pilersorneq, oqaatsit atugarissaarnerlu, peqqissuseq, attaveqaasersuutinik amigaateqarneq inuusuttullu pisinnaatitaaffiit sulinermi qitiullutik.

- Suliniaqatigiiffipput 2022-miit nukittunerusumik inissisimavoq, anguniagaraaralu suliat patajaatsumik ingerlaqqissasut aamma 2026-mi siulittaasuutitaqarneq naappat, Sara Olsvig oqarpoq.

Folketingip Inatsisartullu qanittukkut aningaasaliinernik sivitsuineri aningaasaateqarfiillu 2030-mut ingerlaannarnissaannik oqariartuuteqarnerisigut suliniutit ingerlaannarsinnaassapput. Suliallu tassunga killilerneqassanngillat. 

Apersuinerup kingunitsiaa Sara Olsvig silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnissamut ingerlaqqilereerpoq, tassani ICC sinnerlugu kingumut peqataassalluni qulakkeerniarlugu nunarsuarmi silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutini Inuit pisinnaatitaaffiisa qulakkeernissaat.

Innuttaasunik ataatsimiisitsineq ICC-llu killiffia naalakkersuisunut – naalagaaffiit pisinnaatitaaffiit naqissuseqqissavaat

Novembarip 4-ani 2025-mi Naalakkersuisut Katuami innuttaasunik ataatsimiisitsipput naalagaaffeqatigiinni 2026-mi Universal Periodic Review-imi (UPR) Kunngeqarfiup Naalagaaffinni Peqatigiinni soraarummeernissaanut piareersaataasut ilaattut. Ataatsimeersuarnerup kingunitsiaa ICC Kalaallit Nunaata nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit killiffik tunniuppaa suliami ilanngussatut.

Killiffimmik nalunaarusiaq Sara Olsvigimut pineqartoq Issittumit tamarmit arnat oqaluttuaannut tunngavoq – aammali naalagaaffiit akisussaanerat pillugu.

- Naalagaaffiit peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii tassaasut pioreersunik erseqqissaaneq inuillu piginnaatitaaffii pituttuutaareersut pillugit erseqqissarsimavaat, oqarpoq.

- Taamaattumik apeqqusiisoqarsinnaanngilaq. Naalagaaffiit pisinnaatitaaffitsik eqquutsissavaat. Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiillu takutissavaat pisinnaatitaaffiit pimoorukkivut – aamma arnat pineqartillugit, Sara Olsvig naggasiivoq.