Ataqqinnippalaanngitsumik nikaginnippalaartumillu pissusilersortoqarnera tamatsinnut sunniuteqarpoq

Jens-Frederik Nielsen (D) Naalakkersuisut siulittaasuattut sisamanngornermi unnukkut ukiortaami siullermeerluni oqalugiarpoq, oqalugiumminilu nalliuttut pingaaruteqassusai aallarniutigai.

Ullut qanilaarfiusuni ilisarisimasat qanigisallu qimagussimasut maqaasineqartarneri ilanngullugu oqaatigaa, Jens-Frederik Nielsenillu tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut siulittaasuusimasoq Hans Enoksen, 2025-mi toqusoq, eqqaavaa:

- Tamatsinnut annertuumik sunniuteqarsimanera tunnniusimallunilu sullissiuarsimanera immikkut eqqaarusuppara ilaqutaanullu Naalakkersuisuniit misiginneqataanerput apuukkusuppara, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Oqaluttuarisaanermi ilannguttoq 

Naalakkersuisooqatigiit Jens-Frederik Nielsenimit siuttuuffigineqartut USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaata USA-mit aqunneqarnissaanik pigineqarnissaanillu oqaaseqaataanut qisuariaataavoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini Donald Trump toqqaannartumik eqqaanngilaa, oqarporli 2025 oqaluttuarisaanermi eqqaamaneqarumaartoq:

- Ukioq 2025 aamma ukiuuvoq nunarsuarmioqatitta aammaarlutik uagutsinnut qiviarfiat. Nunatsinnut ataqqinnippalaanngitsumik nikaginnippalaartumillu pissusilersortoqarnera tamatsinnut sunniuteqarpoq.

- Inuup ataatsip aaqqissugaanik akerliussutsimik takutitsisut Nunatsinni siornatigut taama amerlatigitillugit takusimanngisaannakkagut ukioq manna takuagut. Oqariartuutigineqarpoq Nunarput tiguarneqarsinnaanngitsoq aammalu pisiarineqarsinnaanngitsoq. Ajuusaarnaraluartumik ulluni kingullerni pisut takutippaat oqariartuut tamanna uteqattaarneqartariaqartoq.

Nunanit allanit tapersersorneqarneq

Jens-Frederik Nielsen nangilluni oqarpoq ulluni kingullerni pisut pissutigalugit oqariartuutip uteqqinnissaa pisariaqarsimasoq. Pisut Jens-Frederik Nielsenip eqqartugai tassaapput Donald Trumpip Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitamik toqqaariataarnera.

USA-p immikkut aallartitaa Jeff Landry toqqarneqarnerminut atatillugu oqarpoq Kalaallit Nunaata USA-mut ilanngunnissaa sulissutigissallugu qilanaarisimallugu.

Jens-Frederik Nielsenip USA-mit nalunaarutigineqartut eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaata nunanit allanit tapersersorneqarnera maluginiarpaa:

- Nunatta avataaniit nunarpassuarniit soqutigineqarnera aammalu tapersersorneqarnera 2025-mi takuarput. Tamanna malugilluarpara Europa parlamentimi Europap inatsisartorpassuinut Naalakkersuisut sinnerlugit oqalugiarama. Tassani issiapput europamiut 400 millionit sinniisui, oqarpoq.

Oqaatiginissaa annernarpoq, nipangersimanerli annernarneruvoq

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini aamma isumaginninnikkut ajornartorsiutit ilungersunartut eqqaavai:

- Meeqqat toqqissisimasumik alliartortussaagaluarlutik, amerlavallaat toqqissisimanatik peroriartortarput. Angajoqqaat amerlavallaat ajornartorsiutit kisimiillutik nammattariaqartarpaat, inuup kisimiilluni kivissinnaanngisaannut allaat.

Jens-Frederik Nielsenip erseqqissarpaa meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut amerlavallaartut:

- Oqaatigissalluguluunniit annernarpoq, kisianni nipangiutiinnaqqagutsigit suli annernarnerussooq, ikioqquneq nukiuvoq. Nukerujussuuvoq. Angajoqqaatut akisussaaffimmik tigusineq, ajornartooqqanerpaaffimmiikkaluaraanniluunniit, inuttut iliuuserisinnaasat akornanni sapiitsuliornertut takutisineruvoq annerpaaq asanninnermillu takutitsineruvoq sumilluunniit qaangerneqarsinnaanngitsoq.

Jens-Frederik Nielsenip tamatumunnga atatillugu maligassaalluartut eqqaarusuppai:

- Taakkuupput inuit artornartunik aqqusaagaqartaraluarlutik, ilorraaap tungaanut saakkumallutik namminneq nutaamik aqqutissarsiortartut. Ullaakkut makikkaangamik imminnut ima oqarfigisartut: ”Aap, ullumikkut misileeqqissuunga.” Taakkuupput atukkatik qanoq annernartartigigaluarpataluunniit allannguiniarlutik siunniussimasaqartuusut. Inuit taamaattut nasaarfigalugit ataqqisariaqarpagut, tapersersortariaqarpagut, qiimmassarlugit peqatigalugillu. Taakkumi takutittuarpaat allannguinissaq inornartuunngitsoq.

- Akisussaaffik tigussagutsigu, nammineerluta iliuuseqartariaqarpugut

Jens-Frederik Nielsenip ukiortaami oqalugiaatini siulleq akisussaaffeqalernissamik iliuuseqarnissamillu oqariartuummik naggaserpaa:

- Ineriartornissaq kissaatigigutsigu, nammineerluta suliumassuseqarluta akuuffigisariaqarparput. Akisussaaffik tigussagutsigu, nammineerluta iliuuseqartariaqarpugut. Kisianni tamanna pissaaq peqatigiilluta. Inuiaat ataasiuvugut, avannaamiuugaluarutta, kujataamiuugaluarutta, kangiamiuugaluarutta kitaamiuugaluaruttaluunniit. Nukittunerpaajusussaavugullu ataatsimoorluta kivitseqatigiikkutta.