Avataarsuata ujaraa Naleqqap angerlaakkusukkaa

Avataarsuata ujaraa Agpalilik Kalaallit Nunaannut angerlaanneqartariaqaraluarpoq.

Ujarak 20 tonsinik oqimaassusilik Kalaallit Nunaanni pinngortitami kingornussassatut kulturikkullu kinaassutsimut ilaasoq Naleqqami Inatsisartuni ilaasortaq Mette Arqe-Hammeken isumaqarpoq.

Taassuma isumaa naapertorlugu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerata ilaa taama pingaaruteqartigisoq Københavnimi Statens Naturhistoriske Museumip saavani inissisimatinnagu Kalaallit Nunaannut utertillugu innuttaasunut takuniarneqarneqariaannaasariaqarpoq.

Taamaammat Inatsisartuni ataatsimiinnermi aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq, Naalakkersuisut avataarsuata ujaraata Agpaliliup angerlaanneqarsinnaanera pillugu teknikkikkut assartuinermilu misissueqqaarnissaq siunertaralugu danskit naalakkersuisuinut saaffiginneqqullugit. Siunnersuut Naalakkersuisunit taperserneqarpoq, taakkualu suliaq Danmarkimi naalakkersuisut oqaloqatiginerisigut ingerlateqqinneqassasoq allannguutissatut siunnersuummi siunnersuutigaat.

Agpalilik 1963-imi Avannaani nassaarineqarpoq, tamatumalu kingorna avataarsuaniit ukiut millionillit matuma siorna Kalaallit Nunaannut nakkarsimasutut ilisimaneqarnerpaanut ilaalluni.

- Kalaallit Nunaanni pinngortitamit kingornussassat ilaata taama pingaaruteqartigisup Kalaallit Nunaaniisinneqartariaqarnera tamaaniittuarnissaalu tunngavilersuutigisanni pingaarnertut pineqarpoq, Mette Arqe-Hammeken oqarpoq.

Utertinnerani ilisimatusarnermut, ilinniartitaanermut, siammarterinermut takornariaqarnermullu iluaqutaasinnaavoq, sunali pingaarnerpaajunersoq aperineqarnermini kulturimut tunngasut uteqqippai.

- Pinngortitamit kingornussatta Kalaallit Nunaanni innuttaasunit tikinneqariaannaanissaa pingaarnerpaavoq, oqarpoq.

Kulturi takuniaasut amerlassusiannit pingaaruteqarnerusoq

Avataarsuata ujarattaata Kalaallit Nunaannut angerlaanneqarnissaanut akerleriissummut tunngavilersuutigineqartut ilaat tassaavoq Københavnimi inunnit amerlasuunit takuniarneqariaannaanera.

Agpalilik Statens Naturhistoriske Museumip silataaniittoq 2025-mi 365.000-t missaani amerlatigisunit takuniarneqarsimavoq. Aammattaaq avataarsuata ujaraa katersugaasiviup pinngortitap oqaluttuarisaaneranik paasissutissiineranut ilaavoq, danskiniillu nunanilu tamalaanit ukiunilu qulikkaani ilisimatusarfigineqarsimalluni.

Mette Arqe-Hammekenili inuit qassit avataarsuata ujaraanik takuniaasinnaanerat apeqqutaanngitsoq isumaqarpoq.

- Inunnut amerlanerpaanut qanoq takuniarneqarsimanera pingaarnertut isiginiarneqartariaqanngikkaluarpoq, oqaluttuarisaanermili nunap immikkoortuini kulturikkullu qanoq inissisimanersoq pingaarnertut isiginiarneqartariaqaraluarpoq, oqarpoq.

Nunat amerlasuut ukiuni makkunani, kulturikkut pinngortitallu oqaluttuassartaata pileqqaarfianiit aallarunneqarsimasut, utertinneqarnissaat sulissutigineqartut aammattaaq erseqqissarpaa.

- Agpalilimmut tamaanna aamma atuuppoq, oqarpoq.

Mette Arqe-Hammeken naapertorlugu avataarsuata ujaraata Kalaallit Nunaannut utertinneqarnerani nunarsuarmiut soqutigineqarnerat allanngornavianngilaq.

Avataarsuata ujaraa suli ilisimatusarnermi atorneqartuarsinnaasoq, takornariartitsinerlu aqqutigalugu nutaarsiassanillu siammarterinikkut nunanit tamalaanit takuniarneqartuarsinnaasoq naliliivoq.

Akit assartorneqarnissaalu misissorneqassasut

Angerlaassineq qanoq akeqassanersoq, qanorlu ingerlanneqassanersoq paasisaqarfigissallugu pingaarutilinnut ilaavoq.

Taamaammat aalajangiiffigisassatut siunnersuutip siunertaa ingerlaannaq angerlaassinissamut attuumassuteqanngilaq, taamaattoq teknikkikkut assartuinermullu misissueqqaarnissamut attuumassuteqarpoq.

Assartuinermi aki eqqoqqissaartoq naatsorsorniarlugu annerusumik misissuisoqartariaqartoq siunnersuutip oqaaseqaataani allassimavoq. Avataarsuata ujaraata angerlaanneqarnissaanut, assartuinermilu toqqavissaata suliarineqarneranut aningaasartuutit annertusinnaaneri ilaatigut nalilerneqarput.

Aningaasartuutit Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni qanoq agguarneqassanersut erseqqissumik oqaatigineqanngilaq.

Taamatuttaaq Agpaliliup utertinneqarnissaanut qanoq aaneqarsinnaanera qanorlu assartorneqarnera akeqassanersoq suli misissorneqanngitsoq Statens Naturhistoriske Museum ilisimatitsivoq.

Avataarsuata ujaraa Kalaallit Nunaanni nassaarineqartoq, qamummik saviminiusumik aaneqarpoq, kingornalu Danmarkimut nassiunneqarluni.

Ilisimatusarnermi pingaaruteqarluinnartoq

Agpalilik Statens Naturhistoriske Museum naapertorlugu 1967-imi ilisimatusartup Vagn Buchwaldip Danmarkimut aasimasaa Geologisk Museumip katersugaasiviani katersat ilaannut ilanngunneqarpoq.

Avataarsuata ujaraa ukiuni qulikkuutaani qallunaat nunallu tamalaat akornanni ilisimatusarnermut pingaarutilimmik inissisimasoq sulilu soqutigineqarluartoq katersugaasiviup erseqqissarpaa

Agpaliliulli Kalaallit Nunaannut utertinneqarnissaanut assortuussutigineqartut aallaavigalugit Mette Arqe-Hammekenip isumaa allanngunngilaq.

Kalaallit Nunaanni pinngortitamit kingornussassat ilaat taama pingaaruteqartigisoq nunatsinniittariaqartoq, kalaallinullu takuneqariaannaasariaqartoq, taanna isumaqarpoq.

Naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisui suliamik ingerlatitseqqinniarlutik aalajangerpata alloriarneq tulliuttoq tassaassaaq avataarsuata ujaarata 20 tonsinik oqimaassuseqartup Kalaallit Nunaannut utertinneqarnissaanut suliassatigut aningaasaqarnikkullu periarfissaanik misissuinissaq.

Aatsaat suliaq ingerlaqqippat, Agpaliliup Kalaallit Nunaannut utertinneqarnissaa politikkikkut anguniagaajunnaarluni piviusunngortinneqarsinnaalissaaq.