Erfalasorput Qalasersuarmi napparaa

Ole Jørgen Hammeken angalatuujusimavoq, ilisimasassarsiortarsimalluni, isiginnaartitsisartuusimalluni, atuakkiortuusimalluni allarpassuarnillu sammisaqartarsimalluni. Ole Jørgen Hammeken sumulluunniit angalagaluaraangami nunarsuarmilu kikkunnilluunniit naapitsigaangami, Nunatsinnut sinniisuulluartarsimavoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu angalasarsimavoq inuppassuillu naapittarlugit. Aamma naggueqatigiit Inuit, Kalaallit Nunaat, Issittoq nunallu inoqqaavi taakkualu nunarsuarmut pingaaruteqarnerat pillugit amerlasuunik oqalugiartarsimalluni.

Nunatsinni ilisimaneqarnerminit annerusumik, nunarsuarmi tamarmi ilisimaneqarnerugunarpoq.

Novembarip arfineq aappaanni kræftimik napparsimalluni toquvoq, Københavnimilu Holmens Kirkemi novembarip 18-ianni ilisaalluni. Iliveqarfimmi Vestre Kirkegårdimi kalaallinut immikkoortortami iliveqarpoq.

Naalakkersuisunut Inatsisartunullu siulittaasuusimasoq Lars-Emil Johansen nunami maani taassuminnga ilisarisimannilluarnerpaat ilagaat.

Uuli Joorup nunarsuarmi Nunarput pillugu takutitsilluartarsimanera pissutigalugu, taassuma aqqa nunap assingani allassimasariaqartoq taanna isumaqarpoq. Taamaattumik maanna suliniutigaa Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Peary Landimiittoq nunarsuarmi qaqqat avannarlersaat „Kigutit Pingasut“ taaguuserneqassasoq — taaguutigilerlugu Hammeken Point imaluunniit Hammeken Mountain.

Lars-Emilip Uuli Joorummik taasarpaa.

Inuunerani pisoqarfiungaartumi pisimasut ilaat, allaaserisami matumani sammissavavut.

Qalasersuaq aamma Explorers Club

Ilisimasassarsiortartut peqatigiiffiata The Explorers Club-ip, New Yorkimiittup malinnaaffigisimavaa. Nittartakkaminni oqaluttuaraat Uuli Joorut 2016-imi Qalasersuarmiissimasoq, aamma Erfalasorput Uuli Joorup Qalasersuarmi nappagaa, immikkorluinnaq ittuusoq.

- Erfalasorput taanna immikkorluinnaq ittuuvoq, tassami Qaanaamit Chukotkamut, Afrikamit Asiap qeqqanut, Siberiamit Monacomut maannalu Qalasersuarmut angallanneqarsimagami, Uuli Joorut taamani taama nassuiaavoq.

The Explorers Clubimut 2008-mi ilaasortanngorpoq, taamalu Fellow International-itut taaguuserneqarluni. Taanna tassaavoq nunani tamalaani ilisimasassarsiortartunut immikkut ittumik suliaqarsimasunut ataqqinaammik taaguutaasoq. Qaffasinnerpaamik ataqqinaammik ilaasortatut taaneqarsinnaasoq.

- The Explorers Club-imi siulittaasuusimasoq soraarneq Daniel Bennett, Uuli Joorummik ilisarisimannilluarsimasoq oqarpoq, Uuli Joorut nunarsuarmut pingaaruteqartunik takorluugaqartoq pingaartitaqartorlu.

Hammeken Point

Uuli Joorut Amerikamiut siuttoralugit Peary Landimi Cap Morris Jessupimut ilisimasassarsiortunut 1998-imi ilaavoq. Ilisimasassarsiornermi Issittumik ilisimatusartoq ilisimasassarsiortartorlu Dennis Schmitt siuttuuvoq.

Uuli Joorut ilisimatusarluni angalanermut peqataavoq, qeqertani immap sikuinik misissuisarluni qaqqanullu majuartarluni.

Qaqqaq Peary Landimi qaqqani uigulukuttuni Roosevelt-imiippoq, Qalasersuarmit 718,04 kilometerisut ungasitsigisumi.

Dennis Schmitt ateq taanna akuerineqaqqullugu qinnuteqarsimasoq nalunngilarput, Nunalli Aqqinik Aalajangiisartunit akuerineqarsimanani.

Taamaattumik Lars-Emil Johansenip tamanna sulissutigalugu aallartippaa.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut qinnuteqaat novembarip 27-anni ataatsimiinnermi ilanngunneqarmat Sermitsiamut uppernarsarpaat, naleqqalli ilisimatitsissutigineqartut nalornissutigineqarlutik.

Allaaserisaq manna suliap suliarineqarnera sioqqullugu allanneqarmat, qanoq inerneqarnersoq naluarput, aamma allaaserisap matuma atuarnerani qaqqap taaguutissaatut siunnersuutigineqartoq akuerineqarsimanersoq ilisimanngilarput.

Piniartut Uuli Joorummik isiginninnerat

Uuli Joorup Qaanaami piniartut piffissami sivisuumi najorpai, 2015-imilu National Geographic Pristine Seas-ip ilisimasassarsiornerani assiliisuunermini ikinngutigillualerlugit. Piniartut qimusseqatigisartakkani Peter Avike aamma Rasmus Avike sivisuumik ilagisarpai.

Rasmus Avikep Uuli Joorup qimussertarnera pillugu oqaatigaa, taanna „angalanermik misilittagaqarluartuuvoq pikkorissoq, tamatigut isumannaatsumik eqqissisimasumillu angalasartoq“.

Qatanngutigiit Avike-kkut Qaanaami piniartuni ullumikkut nukittunerpaat ataqqisaanerpaallu ilagaat.

Inoqatinik paasinnissinnaanera

Uuli Joorup nunarsuaq tamakkerlugu inuit assigiinngitsorpassuit naapissimavai — tusaamasat ilisimaneqanngitsullu. Soorlumi Lars-Emil Johansenip ima oqaatigigaa:

– Uuli Joorup inunnik allanik paasinnissinnaanera inuunerminilu soqutiginartumi kikkunnut tamanut pissusilersoriaasia alutorisarpara. Tusaamasat inuinnaalluunniit assigiissillugit, Uummannami imaluunniit Qaanaami piniartoq, Frankrigimi præsidentiusimasoq Jacques Chirac, angut pisooq USA-meersoq, Monacomi fyrst Albert, Andesimi indianeri imaluunniit Issittumi ilisimatusartoq ilisimaneqartoq professorilu Jean Malaurie Parisimeersoq. Tamaasa naligalugit oqaloqatigisarpai, taakkulu inuttut pissusia nuannarisarlugu, Lars-Emil oqarpoq nangillunilu:

- Nunarsuarmi sumiikkaluaruniluunniit sutigut tamatigut sungiussiniarsinnaaneq paasisimavaa.

- Uummannami ilagisinnaasarpara, taavanilu piniartut aalisartullu qanilluinnartarpai, nammineq qimussiminik ingaqatigisartakkani. Nuummeersuugaluarpoq Paamiuneersuullunilu Kitaamiutullu oqaluttarluni. Uummannamili Uuli Joorut Uummannarmiutut oqalulertartoq, arlaleriarlunga maluginiartarpara.

Monacop fyrstia

Prins Albert Monacomeersoq immikkut ittumik ikinngutigilerpaa.

Taassuma Uuli Joorut Uummannamit Uummannatsiamut „isertuussamik qimussimik ilisimasassarsioqatigaa”, illumi issumik ujaqqanillu qarmalimmi najugaqarlutik inuunermullu tunngasunik oqaloqatigiillutik.

Prins Albertip Jean Malaurie peqatigalugu Uummannaq 2009-mi tikeraarpaa, Uummannaq Polar Institutep atoqqaarfissiorneqarneranut peqataajartoramik.

Prins Albertip Uuli Joorut Monacomi Oceanografisk Museumimi immikkut ittumik 2016-imi nersornaaserpaa, Issittup misissuiffigineqarnerani angusarissaarnera Issittumilu nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik suliniuteqartarnera pissutigalugit.

Qalasersuaq umiatsiaaqqamik ammasumik kaajallakkaa

Ilisimasassarsiorluni angalanerit annerit ilagaat umiatsiaaqqamik Poca-mik ammasumik Qalasersuaq kaajallallugu angalaneq. Ilisimasassarsiorneq ukiunik qulinik, 2008-mit 2018-imut sivisussuseqarpoq. Uuli Joorut ukiuni arfineq-pingasuni, 2010-mit 2018-imut, angalaqataavoq.

Ilisimasassarsiortut Anders Bilgramimit siulersorneqarput, taassuma atuakkiaraa „Eventyrlig ishavsfærd – 26.000 kilometer i åben båd rundt om Nordpolen“ (Immami sikulimmi angalaneq nuannerluinnartoq — Qalasersuaq kaajallallugu umiatsiamik ammaannartumik 26.000 kilometerini ingerlaarneq).

Quppernermi atuakkap aqqata allassimaffiani Uuli Joorummut qujassuteqarluni ima allappoq: “Illit umiatsiamik angalanitsinni misigisassarsiorfiusumi Issittumi nanorsuartut qunusuitsigaatit, aamma kinaassutsit alutornartoq kiisalu kulturinut inunnullu naapitannut alapernaatsuunerit pissutigalugit ilisimasassarsiornitta immikkut illuinnarneranut sunniuteqaqataavutit.”

Nuannaartorilluinnakkamisut Knud Rasmussenitut Sikuiuitsoq avannarleq kaajallallugu angalasimavoq, ungasinnerusumulli ingerlaqqissimalluni — Beringstrædekkut Chukotkamut Sibiriamullu aamma Barentip Imartaanut kiisalu Hvidehavet, Ruslandip kimmut killinganiittoq tikissimallugit. 

New Yorkimi Explorers Club-imit sooq taama sivisutigisumik angalasimanersut apeqqutigineqarpoq,: „Sukkanerusumik angalasinnaasimannginnassi?“ Uuli Joorut akivoq: „Naamik, aqqutaanimi inunnik naapitsisaratta“.

- Ilisimasassarsiortarnermini sukkasuumik angalanissaq pingaarnerutinneq ajorpaa. Inuit naapitani pingaartittarpai — inuit ima avinngarusimatigisuni najugallit, nunap assingini ilanngutissallugit puigorneqarsimasut. Inoqarfinni tamani uninngaqqaartarpoq tusarnaarlunilu, inooqataa Galya Morrell oqaluttuarpoq.

Misigisarpassuaqartartoq

Inuunermini pisoqarfiungaartumi nalaassimasai arlallit, Galya Morrellip oqaluttuarai:

- Uuli Joorut Sibiriami orpippassualimmut Issittup kujatinnguaniittumut nunap immikkoortuanut Sakha-mut (Yakutiamut) 2013-imi qaammatini pingasuni ilisimasassarsiorpoq.

- Qanoq pisoqarsimanera uppernarsarusukkamiuk - pinngortitami pisut kisiisa pinnagit, inuilli pinngortitami inuunermut attuumassuteqartut ilanngullugit. Nunap inoqqaavi Sibiriami orpippassuit sanianni najugallit angalaqatigisarpai. Filmit kilometerialunnguit immiuppavut, oqaluttuat, erinarsuutit ulluinnarnilu pisartut immiullugit — inuillu pisarnerattut oqarluta: “Ilungersunartumik angalasinnaajunnaarutta, kingusinnerusukkut filmi naammassissavarput.

- Maanna naammassissavara – taanna pillugu, Galya Sermitsiamut oqarpoq.

Kuldepol-imut qaamanermik neriunnermillu tunniussineq

- Kuldepol-imut ilisimasassarsiornermut 2014-imi februaarimit juunip naaneranut pisumut siuttuuvoq. Kuldepol, Oymyakon-imiippoq Yakutien-imi inoqarfik mikisunnguaq, Nunarsuarmi inoqarfinni nillernerpaatut ilisimaneqartoq, tusaamanerlugaasup Knoglevej-ip ilaaniittoq.

- Yakutskimit Oymyakonimut toqqaannartumik 1500 kilometerit missaannik isorartutigivoq, Uuli Joorulli toqqaannartumik angalaneq ajorpoq. Inoqarfiit mikisut aqqusaartortarpai ullunilu arlalinni inuit angerlarsimaffiini unnuisarluni. Angalanera katillugit 4.000 kilometerit sinnerlugit isorartussuseqarpoq – tuttunik qimuttoqarluni, sisoraatinik, pisuinnarluni aamma ambulancemik pisoqqamik iluarsaassamik – nunaqavissut meeraat qulit, amerlanersaat inoqarfinnit avinngarusimasuneersut iliarsuit ilaasoralugit ingerlaartarluni.

- Ukiukkut 65 gradit ataallugit ississinnaasarpoq. Aatsaat 55 gradit ataallugit isikkaangat, atuarfiit matuneqartarput. Sumiiffinni taamaattuni inuit suli tunniutiinnanngitsut issinneranut uuttutit tunniutiinnartarput.

- Ilisimasassarsiortut siunertaraat, meeqqat ukiup affaani avammut attaveqanngingajallutik inuusartut, sikumit aakkiartortumit avinngarusimanermillu attaveqarfigineq ajornartartut, qaamaninnguamik – aamma neriunnermik – tunineqarnissaat, inooqataa oqaluttuarpoq.

Baikal aamma Amazonas

- Baikalip Tasersua qimusserluni sisoraatinillu 2015-imi ikaarpaa – aamma meeqqat nunaqavissut ilagalugit. Angalaneq killitsinnartoqaqqippoq: Meeqqat tatsimi sikusimasumi erinniortarput, nipilersuutitillu sermeq qisunnillu sanaat atortarlugit. Ilisimasassarsiorneq 2016-imut ingerlaqqippoq Mongoliallu killeqarfianut apuulluni, Galya oqaluttuarpoq nangillunilu: 

- Uuli Joorut 2022-mi 2023-milu qaammatini arfineq-marlunni Amazonip orpippassuiniippoq, tassani Koguit – inuiaat jaguarit - najugaqarfigalugit. Amazonasip Nunattalu akornanni kulturikkut attaveqaqatigiilernissaq takorluugarisimavaa. Koguit utoqqartaasa angakkortaasalu imminnut assingusumik pissuseqartutut takusinnaavaat, allaammi Selvap qeqqani illumik “kalaallit aallartitaqarfiannik” taasaminnik pilersitsiffissaanik tunillugu. 

Nammineq sapiitsuliortortavut

Uagut nammineq sapiitsuliortortatsinnik nersuiniarnissarput ajornakusoortittuaannarsimagipput, Lars-Emil Johansen isumaqarpoq.

– Uuli Joorut kalaaliuvoq sapiitsuliortoq tamannalu malunnartinniartariaqarparput. Nunatsinnut sinniisuulluarsimavoq. Naggueqatigiit Inuit Issittorlu pillugit nunarsuaq tamakkerlugu oqalugiartarsimavoq kulturitsinnullu tunngatillugu suliarpassuaqarluni, tamannalu nersortariaqarparput, Lars-Emil oqarpoq, taassuma nammineq inuit nunarsuarmit tamarmeersut Uuli Joorummik nersuiniartut naapittarsimavai.

- Angalasarnerpassui malinnaaffigisarpakka, aqqumminilu unammillernartunut nalaattakkaminut tamanut ilungersorsinnaasarnera ajasoorutigaara.

– Issittumi sumiiffinni assigiinngitsorpassuarniissimavoq, Knud Rasmussenimullu assersuussimagaluarlugu. Aammali oqarnikuullunga nammineq takutitsilluartareeqigami allanut naleqqersuuniartariaqanngitsoq — aamma Knud Rasmussenimut — illit Uuli Joorut Hammekeniuvutit, oqarfigisarpara.