EU-kommissæri: EU-mi ilaasortanngornissaq kalaallit aalajangissavaat

EU-Kommissionip siulittaasua Ursula von der Leyenip ataasinngornermi EU-p Kalaallit Nunaannut 200 million euronik aningaasaliinera saqqummiuppaa. Aningaasat danskit aningaasaannik 1,5 milliard koruuninik naleqarput. 

Taamaalilluni Bruxelles maanna Kalaallit Nunaannik, aamma USA-p præsidentianik Donald Trumpimit, Kinamillu aningaasaleerusussusilimmit pilerigineqartumik  suleqatiserinnippoq.

Ataasinngornermi Nuummut tikeraarnermi EU-p, Kalaallit Nunaata Danmarkillu nutaamik ataatsimik oqariartuummik atsiornerata kingorna Kalaallit Nunaata EU-mut ilaasortaasinnaanera pillugu nunat tamat akornanni suleqatigiinnermut EU-kommisæri Jozef Síkela ima oqaaseqarpoq:

- Tamanna kalaallit innuttaasut aalajangigassaraat.

- Kikkunnik suleqateqarusunnermik pitsaasumik aalajangernissamut tunngavissiinissaq uagut suliassaraarput, Jozef Síkela Ritzau-mut oqarpoq.

Ataatsimut oqariartuut von der Leyeynip tikeraarnerani atsiorneqartoq, EU-p Kalaallillu Nunaana immikkoortuni soorlu aatsitassani pingaarutilinni, digitalikkut attaveqaatini, nukissiornermi, inissiani takornariartitsinermillu aallassivoq.

Allatut oqaatigalugu Kalaallit Nunaata qanittumi EU-mi ilaasortanngornissaanut toqqaannartumik siunnerfeqanngilaq.

Kalaallit Nunaat taamanikkut EF-iusumi 1. februar 1985 tikillugu ilaasortaavoq. Tassani Kalaallit Nunaata nammineq imartaminik tamakkiisumik nakkutilliinerup attannissaa siunertaralugu, innuttaasullu Bruxellesimit politikikkut aqunneqarnissamik kissaateqanngimmata aninissaq qinerpaa.

Kalaallit Nunaata EU-mut ilanngunnissaq aalajangersinnaava, tamatumanili pisortatigoortumik qinnuteqaammik kingornalu EU-mi ilaasortanit tamanit akuersinissaq pisariaqarpoq.

Naak USA-p præsidentianit Donald Trumpimit uteqqiattumik siorasaarneqartaraluarluni, Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip manna tikillugu EU-mut ilaasortanngornissamut alloriarneq kingulleq tigujumanngilaa.

AAMMA ATUAKKAT

EU pillugu innuttaasut taasitinneqarnissaat immikkut ilisimasallip takorloorsinnaanngilaa

Inatsisartunut ilaasortaq Justus Hansen (D) 2025-mi ukiakkut ataatsimiinnermi EU-mut ilaasortanngoqqinnermi pitsaaqutit pitsaanngequtillu pillugit nassuiaasiortoqarnissaanik inatsisartunut siunnersuuteqarpoq. Tamanna nalunaarusiamik suliap ingerlaqqinnerani atorneqartussamik inerneqartussaavoq. 

Kalaallilli Nunaata EU-mut ilaasortanngoqqinnissaa qanoq isumassarsiatsialaatiginersoq isumaqatigiinngissutaavoq, partiilli amerlanerit EU-mik suleqatigiinnerup nukittorsarnissaa isumaqatigiissutigaat. Kingorna siunnersuut tunuartinneqarpoq. 

Sapaatiummat ataasinngormallu EU-mit tikeraartoqarnermi EU-mut ilaasortanngoqqissinnaaneq Jens-Frederik Nielsenip oqaaseqarfiginngilaa. 2025-mili oktogarimi ima oqarpoq:

- EU-mut ilaasortanngoqqajanngilagut. EU-milli annertunerusumik, immaqa nukittunerusumik qaninnerusumillu suleqatigiissuteqarpugut.

EU-mit isigalugu kalaallit Trumpimik Kinamilluunniit suleqateqarnatik minnerpaamik EU-mut qanillattornerunissamut killinneqassapput.

Tamanna EU-p Issittumiinnerminik nukittorsaanermik suliaqarnerata ilagaa.

Sulineq tamanna ukiaru Issittoq pillugu periusissiami nutaami sukumiisunngortinneqassaaq.

- Issittup Europa silap pissusaatigut, isumannaallisaanikkut aningaasaqarnikkullu toqqaannartumik sunnerpaa. Tamanna periusissiatsinni nutaami takuneqarsinnaassaaq.

- EU-p siusinnerusukkut Issittumut periusissiaa annertunertigut silap pissusaanut Issittumilu innuttaasunut tunngassuteqarpoq. Nunarsuarmili pissaaneqarniunnermi politikip isumannaallisaaneq aningaasaqarnikkullu ineriartorneq aallunnerissagipput takutippaa, Jozef Síkela oqarpoq.