DNA atorlugu ilisimatusarnerit takutippaat
qimmit ukiut 15.800 matuma siornaguulli pioreersimasut inunnut atalluinnarsimasut
sukkasuumillu isorartoorsuarmut siammarsimallutik.
Qimmeq amaqquneersuuvoq kingullermillu
sermersuaqarnerata naalerneraniilli inunnit nujuillisarneqarsimalluni. Tamannali
qanoq, sooq qanorpiarlu pisimanersoq ilisimatuut suli naluaat.
Ilisimasat suli amigaateqarput qimmimik
amaqqumut qasertumut Canis lupusimut qimmip sananeqaatimigut qaniginerpaasaanut
atassusiinissamut.
Ilisimatusaatini nutaani marlunni ilisimatuut qimmip pinngornera
pillugu apeqqutit akiniarneranni annertuumik qanillisimapput, taamaalilluta
qimmip oqaluttuassartaanik ilisimasaqarnerulerluta.
– Iliismatusarnerit marluk
uissuumminarluinnarlutillu annertupput, DNA-nik ilisimatooq Mikkel Sinding
Videnskab.dk-mut ilisimatusaatinik atuarsimasoq oqarpoq.
Tuluit Nunaata kimmut kujasissortaani Cough’s Cavemi Medeleine-kulturemeersunik inoqarsimasumi piniarneq katersinerlu qimmeqarnerlu atugaasimapput. Europami qimmit pisoqaanersaattut ilisimaneqartoq ukiut 14.300 matuma siornarnisaavoq.
Assi: Natural History Museum
Ilisimatusaatit aappaani qimminit
assigiinngitsunit 216-nit amaqqunillu Europap nunavittaanut siammarsimasunit
ukiut 14.000-iniit 8.000-ineersunit itarnisanit DNA misissorneqarput.
Paasissutissat atorneqartut ima annertutigipput Mikkel Sindingip eqqoriarlugu
»tamanna akisusimassaqisoq«.
Ilisimatusaatip aappaani ilisimatuut tutsuiginartumik
qimmit utoqqaanersaat nassaaraa, ilisimatuut ilisimasaattut. Qimmimit saarngit
ukiunik 15.800-nik pisoqaassusillit.
Siusinnerusukkut nunarsuarmi qimmitut
utoqqaanerpaatut ilisimaneqartumit ukiunik tusindilikkaannik pisoqaaneq. Sananeqaatimigut
ullumikkut Europami qimmerpassuarnut attuumavoq – ilaatigut qimmimut schæferimut.
– Tassani pingaarluinnartoq
nassaaraat. Ilisimatut ukiorpassuarni qimmit siullersaat ujarsimavaat, Mikkel Sinding
Københavnip ilisimatusarfiani adjunktitut lektoriusoq Pinngortitaleriffimmilu
ilisimatooq oqarpoq.
Tuluit Nunaanni Gough’s Cavemi qimmimit ukiunik 14.300-mit alleqqut.
Assi: Tom Anders & Longleat
Qimmit siullersaat atorlugu ilisimatuut
paasiniarsinnaavaat kingullermik sermersuaqarnerata nalaani susoqarsimanersoq
qimmeq inunnit nuannarineqalermalli inullu peqatigalugu nunarsuup sinneranut
siammarluni.
Kangiani
qiterlermi Europamilu »qimmeqalernera«
Ilisimatusaatit marluk tulluariipput, Mikkel
Sinding isumaqarpoq. Tyrkiami
qimmit pisoqaanersaat DNA-migut ilisimatusaatini allani qimminut allanut 200
sinneqartunut itsarnisanut attuumassuteqarput.
Taakku atorlugit paasivaa qimmeq
itsarsuarli siammarluareersimasoq. Assersuuteqarpoq tigussaasumik qimmit
utoqqaanersaat pillugu ilisimatusaammi. Matumani qimmeq Tuluit Nunaanneersoq
pineqarpoq ukiunik 14.300-nik pisoqaassusilik taamaalillunilu qimmit ilisimasatta
pisoqaanersaasa aappaat.
Naak isorartussutsit annertugaluartut – 3.000
kilometerit – qimmit marluk sananeqaatimikkut imminnut qaninnerupput
ilisimatusaataasartuni allani qimminiit.
– Naak
Europami tamarmi Tyrkiamilu inuit piffissami tassani kulturikkut
arlalinneerlutillu sananeqaatimikkut assigiinngikkaluartut ima isikkoqarpoq
qimmit inuiaqatigiinni taakkunani inuunermut ilaasimasutut isikkoqarput, Ian
Barnes, Natural History Museumimili allaaserisaqaqataallunilu
ilisimatusaqataasimasoq oqarpoq.
Qimmeq pisoqaanerpaatut ilisimasarput Tyrkiami Pınarbaşı-mi assanneqarpoq, ukiut 16.000-13.000 missaanni sermersuaqarfimmi kingullermi piniartut katersisartullu najugaqarfianeersoq.
Assi: Archaeological Institute of America
Ilisimatuut
isumaqarput ujaraannarnik sakkoqarfiup nalaani qimmit imminnut qaninnerusimasut
inunnit assigiinngisitaartuniit taamanernisaniit – kangiani qiterlermeersuniit
Europap avannaakitaaneersuniit.
Ima isikkoqarpoq qimmeq inuiaqatigiinni
piniarnermik katersinermillu inuussuteqartuni qitiusumik inissisimasimassasoq,
ilisimatuut isumaqarput.
Mikkel Sinding isumaqataalluinnarpoq.
Ilisimatuut uumasut saarngi itsarnitsat ima misissortarpaat
Ilisimatusaatini nutaani marlunni
ilisimatooqatigiiaat uumasumit qimmimut assingusumit saarngit misissorsimavaat.
DNA atorlugu misissuisimapput, saarngit amaqquneersutut ittarmata.
Ilisimatusaatip aappaani ilisimatuut Tyrkiami, Tuluit Nunaanni Balkanimilu
uppernarsineqarsinnaasumik qimmit genii misissorsimavaat. Matumani Tyrkiami Pınarbaşı-mi qimmeq ukiunik
15.800-inik pisoqaassusilik kiisalu ukiunik 14.300-nik pisoqaassusilik Tuluit
Nunaanni Gough’s Cavemeersoq misissorneqarput. Qimmit DNA-vi assersuunneqarput qimminik
amaqqunillu itsarnisanik assersuussilluni. Qimmit sananeqaataat
assersuunneqarput qimminit amaqqunillu qanganitsani ullumikkumeersunillu
paasissutissat atorlugit. Taamaaliornikkut takutissinnaavaat saarngit
sananeqaatimikkut qimmineersuusut amaqquniunngitsorlu. Ilisimatusaammi allami
atitunerusumik misissuisoqarpoq qimminit 216-init nassaanik, ingammik Europamit
mesolitiusumit. Matumani ilisimatuut periutsimik genom capturemik pilersitsipput,
taamaalillutik DNA-mit pitsaanngitsumik atasimasumit paasissutissanik
annertunerungaartunik aallarsinnaasimalluutik. Periuseq atorlugu misissukkanit
216-init 141-ni qimmit amaqqullu immikkoortissinnaasimavaat. Periuseq atorlugu
ilisimatuut ilaatigut qimmeq ukiunik 14.200-nik pisoqaassusilik Schweizimi
Kesslelochimeersoq suussusersisinnaasimavaat sananeqaatimigut qimmiusoq
uppernarsarlugu saniatigullu misissorlugu siusinnerusukkut Europami
qimmiusimasut qanoq ilillutik kingusinnerusukkut Europami nunarsuullu sinnerani
kingorna qimminut attuumassuteqarnersut. Ilisimatusarnerit ataatsimut isigalugu
sananeqaatikkut qimminut uppernarsaataasimasut siusinnerusumeersuunerat
uppernarsivaat, takutillugu sermersuaqarnerata naalerneraniilli qimmit
sananeqaatimikkut kingusinnerusukkut qimminut atasut.
Najoqqutaq: Videnskab.dk
- Piffissap sivikitsup ingerlanerani
qimmerpassuaqalersimavoq. Ima sukkatigisumik suli imminnut ilaqutariillutik.
Genominik
misissuinerup amaqqunut apeqqut paasiuminaannerulersippaa
Qimmeq tassaavoq amaroq nujuillisagaq.
Ilisimatuut tamanna qularinngilluinnarpaat. Qimmit amaqqullu assigiinnerat
aamma ersareqaaq.
Qimmilli amaqqullu DNA-mikkut annertuumik
assigiinngissuteqarput, Mikkel Sinding oqaluttuarpoq. Ima assigiinngitsigaat
takujuminaalluni qanga amaroq sananeqaatimigut qimmimut sangusimanersoq.
– Ullumikkulli misissukkavut
atorlugit qimmit ullutsinnilu amaqqut sananeqaatimikkut ukiut 30.000 matuma
siornagut avissaarput, taamaattumillu amaqqut nujuartat siuaassaat piffissap
taassuma iluani nassaassaavoq, Mikkel Sinding oqarpoq.
Imaanngilaq sumi arlaani ukiunik 30.000-inik
pisoqaassusseqartuni qimmit saarngi nassaarineqartariaqartut. Imaappoq qimmimut
siullermut sangunertut ittumik amaqqut
sananeqaatimikkut allamut sangusimasut, Mikkel Sinding oqaluttuarpoq.
Ilisimatusaatini nutaani taakkunani marlunni genominik
misissuinermi qimmit amaqqullu siusunnerusumiit ersarinnerusumik
immikkoortinneqarsinnaalersimapput.
Paasissutissallu taama annertutiginerisigut
ilisimatuunut allanut ajornannginnerulerpoq assinganik iliussallutik qimmit
amaqqullu geniisa imminnut atanerannik ujaasinerminni, Mikkel Sinding
oqaluttuarpoq.
– Siusinnerusukkut paasissutissanik
saqqummiunneqarsimasunik kisimiillutik tutsuiginartorsuunngitsunik iluarsaassisimapput.
Tupaallannarporli Tyrkiami itsarli qimmeq qanittumik
Europami qimmerpassuarnut qanittuunera amaqqunit ukiut 16.000 matuma
siornarniittuniit.
Itsaq amaqqup qimmit kingoqqiffiata nassaariniarnera uani
ilisimatusaammi qaninnerulinngilaq.
Taamaattumik Mikkel Sindingip eqqoriarpaa
tamanna immaqa amaqquni ilisimanngisatsinni nassaarineqarsinnaassasoq.
Amaqqumi
immikkoortumi sumiiffimmi mikinerusumiittumi amaqqunillu allanit ajattugaasumi,
kiisami paasisaqarfiusinnaagaluartumi.
Sooq
qimmeq sumi tamaaniippa?
Mikkel Sindingip inuit qimmeqalernerat
innermik pilersitsisinnaanermut assersuuppaa. Allanngorneq inuiaqatigiinni
piniartuni katerssartunilu annertusimassaqaaq.
Naak qimmeq pingaarutilimmik
inissisimagaluartoq suleqataasa suli paasiuminaatsippaat sooq qimmeq taama
nuannarineqartigilersimanersoq sukkasuumillu Europami siammarluni kingornalu
nunarsuup sinneranut.
Ilisimatusaatinit ilisimatuut ilaasa qimmeq
kalerrisaarisinnaanermut pingaarutilimmut attuumatippaat. Ingammik kingullermik
sermersuaqarfiup nalaani, uumasut kiisortut nujuartat angalaarneranni.
Nassuiaalli tamanna tutsuiginanngilaq, Mikkel Sinding naapertorlugu.
– Kingullermik sermersuaqarnerata
nalaani qimmimik sillimasoqarneq pitsaasimassaaq. Inuilli sivisoorsuarmik
taamatut sillimasariaqarsimapput, DNA-nik misissuisoq oqarpoq.
Uppernarpianngilaq kingullermik
sermersuaqarnerata nalaani kalerrisaarisoqarsinnaaneranik annertunermik
pisariaqartitsisoqarsimanissaa.
Mikkel Sinding naapertorlugu immaqa
akissutissaasinnaavoq kalerrisaarisinnaaneq, piniarneq inuiaqatigiinnilu
immikkuullarissumik inissisimaneq taputartuullugit nassuiaataasinnnaapput.
– Tyrkiami qimmeq
ilineqartarsimasutut isikkoqarpoq. Imaassimassaaq pingaarutilipilussuusimasoq,
oqarpoq.
Inuiaqatigiit piniartut katersisartullu qimmit
pillugit oqalualaaqarput.
Pingaaruteqarsimassajunnarsivorlu qimmeq –
amerlaqisugut ilisimasatsitut – ilaqutariinnit nuannarineqarsimanera
asanarneralu. Apeqqulli suli akineqanngilaq.
