Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip maajimi 2025-mi silaannarsuarmi
missilinik illersuutinik, USA-p avataanit saassunneqarnerani illersuisussanik
pilersaarumminik saqqummiussivoq. Qanittumilu præsidentip sooq USA-p Kalaallit
Nunaannik pisariaqartitsineranut Golden Dome tunngavilersuutigaa.
Kalaallit Nunaata Canadallu pingaarutaat
Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip maajimi 2025-mi silaannarsuarmi
missilinik illersuutinik, USA-p avataanit saassunneqarnerani illersuisussanik
pilersaarumminik saqqummiussivoq. Qanittumilu præsidentip sooq USA-p Kalaallit
Nunaannik pisariaqartitsineranut Golden Dome tunngavilersuutigaa.
DTU Spacemi professorip John Leif Jørgenseip USA Golden Domemut atatillugu Kalaallit Nunaani missilinut illersuutinik ikkussuinissamik pilersaaruteqartoq naliliivoq. Immaqa Patriotinik taaneqartut, taakku missilinik suugaluartunilluunniit takunnillutillu nakkartitsisinnaapput nutaaliaanerpaat.
Foto: Liselotte Sabroe/Scanpix
Kalaallit Nunaata Canadallu pingaarutaat
Immikkoortumi pisortaq silaannarsualiartarnermullu immikkut ilisimasalik, professor John Leif Jørgensen, DTU Spacemeersoq malillugu, Kalaallit Nunaat Golden Domemut pingaaruteqarluinnarnera eqqortuuvoq, missilinilli illersuutip pilersinneqarnissaanut USA-p Kalaallit Nunaannik piginninnissaa aalajangiisumik pingaaruteqanngilaq.
– Kalaallit Nunaat Golden Domemi pingaaruteqarpoq. USA-lli Golden Domemik piviusunngortitsinissamini Kalaallit Nunaannik piginnittuunissaq pisariaqartikkaa oqassalluni asuli oqalunneruvoq. USA illersornissamik isumaqatigiissut 1951-meersoq malillugu sakkutooqarfeqarnissamik piginnaatitaanertik atorlugu Kalaallit Nunaanni missilinut illersuutinik inissiinissamut periarfissaqagissaartoq, John Leif Jørgensen oqarpoq, taasumalu Golden Dome silaannarsuarmi nunarsuatsinnilu atortorissaarutinik immikkuualuttoqartoq nassuiaatigaa.
– Golden Domep ilai silaannarsuarmiipput, allallu nunarsuarmiillutik. Silaannarsuarmi aaqqiissutip missilit amerlanerpaat pisarisinnaavai, aammali nunarsuatsinniittunik aarlerisaarigasuaatinik pisariaqartitsisoqarpoq, taakkulu ajornanngippat sapinngisamik USA-p nunataanit ungasissumi ikkussuukkusunneqarput, taamaalilluni qisuariarnissamut piffissaq sapinngisamik sivisunerpaasinnaaqqullugu. Tassanilu Kalaallit Nunaanni Canadamilu missilinik aarlerisaarinermut atortorissaarutit USA-mut pingaaruteqarluinnartussaapput.
Missilinut illersuutit Kalaallit Nunaanni
The Golden Dome Trumpip nammineq isumassarsiarinngilaa. Taanna præsidentiusimasup Ronald Reaganip 1980-kkunni “Star Wars”-imik suliniutaaneersumik ingerlatitseqqiineruvoq Israelimiut missilinut illersuutaannik Iron Domemik ilanngussaq, taannalu ilaatigut Gazamut sorsunnermi atorneqarpoq.
USA Golden Domemut atatillugu Kalaallit Nunaanni missilinut illersuutinik inissiinissamik pilersaaruteqartoq, John Leif Jørgensen naliivoq. Immaqa Patriotinik atortorissaarutinik, missilinik appasinnersumi timmisunik takunninnissamut nakkartitsinissamullu nutaaliaanerpaamik atortorissaarummik ineriartortitseqqinnikkut. Taakku silaannarsuarmit alapernaarsuiffinnut attavilerneqassapput, taakkulu ungasinnerusoq isigalugu immaqa aamma sakkulersugaassapput.
– US Space Force, Amerikamiut silaannarsuarmi soqutigisaannik isumannaarinninnissamik suliassaqartoq, Golden Domep ilaatut maanna alapernaarsuiffinnik taaneqartunik sanaartorluni aallarteruttorpoq. Ilai maanna avataarsuaniilereerput, maannakkulli silaannarsuarmi sakkoqartoqarnersoq ilisimaneqanngilaq, John Leif Jørgensen oqarpoq.
Satellitit alapernaarsuutitut
Amerikamiut SpaceX-p Starshieldia 100-nit amerlanerusunik satelliteqarpoq, taakkulu 2029 sioqqullugu avataarsuanukaanneqarnissaat ilimagineqarpoq. Satellitit taakku atorlugit Amerikamiut illersornissamut ministereqarfiat Issittumi nunarsuarmilu piffinni allani attaveqarlunilu ingerlatanik tamanik alapernaarsuisinnaalissaaq, taakkulu missilinut illersuutinut Alaskamit Canada ilanngullugu Kalaallit Nunaannut isorartussutilinnut attavilerneqarnerisigut, USA-p missilit suugaluartulluunniit USA-p tungaanut ingerlasut takusinnaallutillu nakkartissinnaalissavai.
– Kalaallit Nunaata qanorluunniit oqarlunilu ilioraluaruni, missilinik illersuutinik inissiisoqarnissaa nassuerutigineqartariaqarunarpoq. Sorsuttoqalissappallu missileqarfiit taakku akeqqanut periagassaassapput. Tassa Pituffik Space Base piffinnilu allani inissiivigineqartut saassunneqarsinnaassapput. Soorunami atortorissaarutit inuit najugaqarfiinut ikkussuunneqassanngillat, Kalaallillu Nunaat imminermini Amerikamiut missilinut illersuutaannik illersorneqannginnissaa ersarippoq, taamaammallu sorsuttoqarnerani eqqorneqarsinnaalluarluni, John Leif Jørgensen oqarpoq.
Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip siorna maajimi missilinut illersuummik silaannarsuarmik toqqammaveqartumik Golden Domemik, Amerikap avataanit saassunneqarnissaanut illersuummut siunnersuutini saqqummiuppaa. DTU Spacemi professori naapertorlugu Kalaallit Nunaat illersornissami pingaaruteqartumik inissisimavoq, taassumalu Kalaallit Nunaanni missilinut illersuutinik ikkussuisoqarnissaa ilimagaa.
Foto: Chris Kleponis - Pool via CNP
Silaannarsuarmi sakkut
Professori naapertorlugu silaannarsuaq
sakkussalersorneqassanersoq pillugu nunarsuarmi oqallittoqarnissaa suli
amigaataavoq. Alapernaarsuutinik silaannarsuarmut aallartitsisoqarsinnaavoq,
atomimilli sakkussiarsuarnik inissiineq allarluinnaavoq.
– Putin silaannarsuarmut sakkunik
aallartitsinissamik qunusaarinikuuvoq. Maannalu USA taamaaliorpoq. Tamannalu
tamatsinnut nutaarsiassatsialaanngilluinnarpoq. Sooq silaannarsuaq
sakkulersorneqassava? Isumaqatigiissuteqarpoq 1970-kkunnersumik, tassanilu nuna
sunaluunniit aalajangiisuusumik sakkussaqassanngilaq, nunammi taanna
taamaattoqarnerani siulliulluni saassussisinnaanngussaaq. Taamaammallu Golden
Dome tamakkiisumik piviusunngortinneqarpat, Trump sakkussaqalissaaq,
taamaalillunilu qunusaarinermik pilersitsineq nunat allat naapertuuttumik
illersuusiornissaannik pinngitsaalissavai, John Leif Jørgensen oqarpoq.
