Inatsisartut aammaarlutik nalunaaquttap allanngortinnissaa oqaluuserissagaat
Naleqqap Siumullu nalunaaqutaq nalunaaquttap akunneranik ataatsimik uterteqqinneqarnissaa kissaatigaat. Immikkoortoq siorna oqaluuserineqarpoq, maannalu inersuarmi oqaluuserineqaqqissaaq.
Nalunaaqutaq oktobarimi 2023-mi allanngortinneqarpoq. Maannalu nalunaaqutaq politikikkut oqallisigineqaqqittussanngorpoq.
Foto: Leiff Josefsen
Kalaallit Nunaanni nalunaaqutaq allanngortinneqaqqissava? Tamanna Inatsisartuni politikerit marlunngorpat oqaluuserissavaat.
Siumup Naleqqallu Kalaallit Nunaanni nalunaaquttap inissisimanera UTC -3-mut utertinneqarnissaa, aasaaneranilu nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaa siunnersuutigaat.
KALAALLIT NUNAANNI NALUNAAQUTTAP INISSISIMANERA
Kalaallit Nunaat piffissanut pingasunut agguagaavoq.
Nalunaaqutaq nalinginnaasoq, nunap annertunersaani atorneqartoq UTC -2-mut inissinneqaqqavoq.
Pituffik Space Base Amerikap kangiani nalunaaquttamut UTC -4-mut inissisimavoq.
Silasiorfik Danmarkshavn nunatta kangiani nunami eqqissisimatitamiittoq UTC +0-mut inissisimavoq.
Oktobarimi 2023-mi Kitaani Kangianilu piffiit amerlanerit UTC -3-mit UTC -2-mjt nuupput.
Marsimi 2024-mi Ittoqqortoormiit aamma UTC -2-mit UTC -1-mut nuuppoq.
Danmarkshavn Pituffik Space Baselu kisimik pinnatik nunap sinnerata aasaanerani ukiuuneranilu nalunaaqutaq atorpaat.
Immikkoortoq 2025-mi ukiakkut ataatsimiinnermi naammassillugu suliarineqartussaagaluarpoq, aappassaaneerluguli oqaluuserineqarnissaa ukiuunerani ataatsimiinnermut – USA-mik pissutsit passunneqarneranni ulapinneq pissutigalugu kinguartinneqartumut - kinguartinneqarpoq.
Taamaammallu siunnersuut maanna upernaakkut ataatsimiinnermi, marlunngorpat 14. april aallartittussamut, oqaluuserisassanut ilannguppoq. Aallaqqaammut Siumup siunnersuutaa oqaluuserineqassaaq, tassanilu Kalaallit Nunaanni nalunaaquttap nalinginnaasumut UTC -3-mut utertinnissaa aasaaneranilu nalunaaquttap atorunnaarsinnissaa oqaluuserineqassaaq.
Pingasunngorpallu Inatsisartut Naleqqap siunnersuutaa suliarissavaat, taanna Siumup allannguutissaanut assingusumik siunnerfeqarpoq.
Ukiut pingasut matuma siorna nalunaaqutaq Kalaallit Nunaani piffinni amerlanerpaani nalunaaquttap akunneranik siuartinneqarpoq, taamaalilluni UTC -3-mit UTC -2-mut ikaarsaartoqarluni.
Inatsisartut isumaqatigiittut isummaminnik allannguisut
Inatsisartut 2025-mi oktobarimi siunnersuutinik oqaluuserinninnerani partiinit tamanit taperserneqarlutik Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut suliarineqartussanngorlugit ingerlateqqinneqarput.
Naak Naalakkersuisut aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinnissaanut EU-p atorunnaarsitsinissaanut utaqqerusukkaluartut. Tamanna 2019-mili aalajangerneqareerpoq.
Nalunaaquttap allanngortinnissaa 2022-mi aalajangerneqarmat, taamanikkut Inatsisartut isumaqatigiittut akuersigaluarput, tamannalu Naalakkersuisut Siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D) aamma oktobarimi 2025-mi oqallinnermi tikkuarpaa:
- Inatsisartut isumaqatigiittut nalunaaquttap allanngortinnissaa aalajangerpaat, naallu taamanikkut isumaqatigiikkaluarluta, maanna nalunaaquttap aalajangersaaviginissaanut isummat assigiinngillat, tamannalu aamma siunnersuutitigut saqqummiunneqartutigut marlutigut oqaatigineqarpoq. Innutaasut, inuussutissarsiornermik ingerlatsisut assigiinngitsunik pisariaqartitsillutillu pingaarnersiugaqarput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Siunnersuutinut tusarniaanerni tusarniaanermut akissutit arlaqarput. Ilaatigut Air Greenlandip maanna nalunaaquttap inissisimanera nuannaaraa, tamannami periarfissarpassuarnik ammaammat.
Akerlianilli immikkut ilisimasallip Islandimeersup seqernup nuinera ilutigalugu makittarneq timimut peqqinnarnerpaasoq Sermitsiamut tunngavilersuivoq.
