Innuttaasut taasitinneqarnerisigut Kalaallit Nunaat allanngorpoq – pissaanerli annerusumik nikisinneqarani

Innuttaasut taasitinneqartarnerat Kalaallit Nunaata ukiuni 50-ini kingullerni oqartussaassuseqarnerata annertusiartorneranut pissutaavoq.

Lektori Rasmus Leander Nielsen, Ilisimatusarfimmi Nasiffimmi pisortaq, aamma Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) ilisimatusartuuneq Ulrik Pram Gad taamatut inerniliipput. Allaaserisaq Referendums and postcoloniality in Greenland atuagassiaaqqami Small States & Territories-imi saqqummersinneqarpoq.

Ilisimatusartut naapertorlugit Kalaallit Nunaata 1972-imi EF-imut naaggaarnera, namminersornerulluni oqartussaassuseqalerusunnermik aallarniutaavoq. Namminersorluni Oqartussaqalernissamut aqqutissiuisoq, Kalaallit Nunaatalu kingusinnerusukkut EF-imit anineranik kinguneqartoq, Kalaallit Nunaatalu siunissaa pillugu oqallinnerup ingerlaqqinneranik sunniuteqartoq.

Kalaallit Nunaat oqartussaassuseqaleriartuaarsimanera pillugu misissuinerup takutippaa. Inatsisit tunngaviusumillu inatsisip tungaaniit isigalugu, innuttaasut taasitinneqartarnerat Kalaallit Nunaata oqartussaassuseqarneranik sunniuteqarsinnaanerulerneranullu aqqutaasoq.

Ineriartorneq Kalaallit Nunaata politikikkut nammineq aalajangiisinnaalersimaneranik pitsanngorsaataasimanersoq apeqqutaalerpoq. Tamanna uani ataqatigiissarneqarpoq.

Kalaallit Nunaata EF-imit aninini ilutigalugu nunami oqartussaassuseqarnerulerpoq, taamaattorli EF-imi aalajangiinernut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaajunnaarpoq, Danmarkimi EF-mut maanna EU-mik taaneqartartumut ilaasortaaginnarluni 

Tamanna apeqqutinik annertunerusunik pilersitsivoq: Nuna inatsisitigut annerusumik oqartussaassuseqarnerulernissaminut ingerlasinnaalerpoq, tamatumalu saniatigut politikikkut iliuuseqarnissamut kiffaanngissuseqarneruneq allamut saqitinneqarsinnaava?

Apeqqut tamanna Danmarkip Kalaallit Nunaanni timmisartuussinermut, illersornissamut peqqinnissaqarnermullu tunngasunik annerusumik akulerusimalernera pissutigalugu pingaaruteqarnerulerpoq.

Naalagaaffeqatigiinnerup nukittunerulerneranut, Kalaallit Nunaata ineriartornissaanut tapersersuisumut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu – imaluunniit Kalaallit Nunaata Danmarkimik isumalluuteqarnerulerneranik – tamanna ersiutaanerapa?

Tamanna AG-mit Rasmus Leander Nielsenimut apeqqutigineqarpoq.

Naaggaarneq Namminersornerullutik Oqartussat pilersinneqarneranik kinguneqarpoq

Kalaallit Nunaanni politikikkut nutaaliaasumik ineriartornerup aallartinneranut pisimasoq ataaseq naqissusiisoq, Rasmus Leander Nielsenip oqaluttuaraa.

Danskit Det Europæiske Fællesskabimut (EF) ilaasortanngornissaat pillugu 2. oktober 1972-imi taasititsisoqarnerani, kalaallit qinersisartut 70 procentiisa missaat naaggaarput. Danmarkimili akerlerluinnaanik pisoqarpoq. Taqqavani amerlanerussuteqartut EF-imut ilaasortanngorumallutik akuersipput, taamanilu Kalaallit Nunaat inatsisitigut kunngeqarfimmi Danmarkimi amtitut inissisimanera pissutigalugu nuna EF-imut toqqaannartumik ilaasortanngortinneqarpoq.

Kalaallit Nunaannut apeqqutit pingaaruteqartut aalajangiiffiginissaannut amerlanerussuteqarluni nunami taasinermi naammanngitsut, kalaallinit eqiiallassutigineqarpoq. Aalajangiineq qallunaat amerlanerussuteqarluartut tamarmik aalajangerpaat, tamannalu Kalaallit Nunaanni nammineq suliassaminut tunngatillugu aaliagiisinnaassuseqalernissaa, politikkikkut sunniuteqarlualernerusinnaanissamik namminerisamillu oqartussaassuseqarnerulernissamik kissaateqarnermik nutaanik nukissaqalersitsisuuvoq,.

Tamanna pissutigalugu taasineq oqaluttuarisaanermi allannguisoq, Rasmus Leander Nielsen isumaqarpoq.

- Isumaqarpunga Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani nutaanerusumi oktobarip aappaat 1972 ulloq pingaaruteqarluinnartuusoq.

Namminersornerunissamik kissaateqarneq 1960-ikkut naalerneranni kalaallinit ilinniartunit, politikkerinit, ilisimatuullu akornanni pioreersoq taassuma erseqqissarpaa. EF-imut taasisoqarnera taama kissaateqarnermik pilersitsinngilaq. Innuttaasunulli amerlanerusunit tamanna takuneqarsinnaalerpoq, oqallinnerlu politikkimulu oqallinneq taamaasinerani mumisinneqarpoq.

- Taamaattorli namminersornerulernissaq piviusunngoraluttuarpoq. EF-imulli taasisoqarnera pissutaalluni nukiit nutaat ikinneqarput. Aalajagiinerni nunap allap, Kalaallit Nunaanni amerlanerussuteqarluartut aalajangersimasumik kissaateqarnerat tassanngaannaq takussutissaqalerpoq.

Taamaasilluni taasititsineq ineriartornermut, Rasmus Leander Nielsen naapertorlugu EF-imut ilaasortaanerup taasissutigineqarnera qaangerlugu sunniuteqartussamut, aallarniutaavoq.

Taamatut taasisoqarnera namminersorneq pillugu oqallinnermik kinguneqaannarani aammali politikkikkut suliniutinik arlalissuarnik aallartitsivoq, taakkualu Kalaallit Nunaata ingerlatsiviinik, oqartussaaneranik nunanilu tamalaani inissisimaffianik allanngortitseqqajaasarput. Namminersornerulernerup 1979-mi eqqunneqarnerata kingorna Kalaallit Nunaat EF-imut ilaasortaaginnassanerluni nammineq aalajangersinnaalerpaa.

Tamatuma kingunerisaanik 1982-imi EF-mut ilaasortaajunnaarnissaq pillugu innuttaasut taasitinneqarput, malitsigisaanillu nunat tamalaat akornanni isumaqatiginninniarnerni, aallartitaqarnermi namminerlu allaffissornerup aaqqissuunneqarnerani misilittagaqarneq inerisarneqalerpoq. Misilittakkat tamakkua kingusinnerusukkut Namminersornerulluni oqartussanut, nunanullu allanut tunngasunut polikittikimi inissisimaffeqarneq Kalaallit Nunaanni tunngavilerneqarput.

- Taasititsinerit 1972-imi, 1979-imi 1982-imilu ataqatigiilluinnarput. Nunap ineriartortinneqarnera 1972-imi aallartippoq ukiunilu qulikkuutaani tulliuttuni ingerlanneqartuarluni.

Kalaallit Nunaanni oqartussaassuseqarnerulerneq kisiat pinnagu, aammali innuttaasunik taasititsinerit tamaasa ilutigisaanik suliassanik nutaanik tigusinissamut pisariaqartunik ingerlatsivinnik, ilisimasanik piginnaanernillu ineriartortitsinissaq, Rasmus Leander Nielsenip oqaaseq ´nunap ineriartornera´ atornerani tamanna aallaavigaa.

Nasiffimmi aqutsisoq naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat atuutilernerani pisortani allaffissornermik annertunerusumik pilersitsisoqartariaqarpoq, atorfilittanillu amerlanerusunik atorfinitsitsisoqartarluni. Taakku suliassanik Danmarkip siornatigut akisussaaffigisimasaanik tigusinissamut, inatsisinik piareersaasussanngorput. Kalaallit Nunaata EF-imit aninera aamma allamik suliassaqalersitsivoq. Kalaallit Nunaat siullermeerluni nunat tamalaat akornanni isumaqatigiinniarnernik ingerlatsisussanngorpoq, Europami inatsisinik ilisimasaqarluarnerulertariaqarluni nunanillu allanik suleqateqarnissamut piginnaasaqarnissaminik ineriartortitsisariaqalerpoq.

Ineriartorneq tamanna ingerlajuarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat kingornalu Namminersorlutik Oqartussat aqqutigalugit Kalaallit Nunaat nammineerluni naalakkersuisoqarfinnik, immikkut aaqqissuussanik qitiusunik allattoqarfinnik, nunanut allanut sinniisoqarfinnik atorfilittaanillu nunani tamalaani isumaqatigiinniarnernik misilittagalinnik amerliartuinnartunik ineriartortitsivoq. Tamatuma saniatigut politikkikkut aaqqissuussinerit Københavnimiit aqunneqartarsimasunut tunngatillugu namminerisamik pingaarnersiuisarneq, isumaqatiginninniartarneq aalajangiisarnerlu sungiunneqaraluttuarput.

- Innuttaasut taasitinneqaraangata apeqqut taasititsivimmi allassimasoq kisiat pineq ajorpoq. Assigiinngitsunilli malitseqartinneqartarpoq. Kalaallit Nunaat oqartussaaffinnik nutaanik tigusippat, taakkuninnga suliaqarnissamut pisariaqartunik aamma ingerlatsivinnik, allaffissornermik diplomatiimillu piginnaasalinnik pilersitsisoqartariaqarpoq. Tamannalu ineriartornermi alloriarnernut tulliuttunut tunngaviliisarpoq.

Pissaanerli kikkunniippa?

Inatsisitigut ineriartorneq isigissagaanni, oqaluttuarineqartoq ersarississaaq. Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit EF-imit anineq, malitsigisaanillu Namminersorlutik Oqartussat aqqutigalugit Kalaallit Nunaat annerusumik oqartussaassuseqalerpoq, iliuuserineqartussallu tamarmik inatsisitigut akuerisaalernissaannut innuttaasunik taasisitsinerit iluaqutaasimapput.

Inatsisinilli atuutsitsinermi oqartussaassuseqarnerulerneq, politikkimut tunngatillugu kiffaanngissuseqarnerulernermik kinguneqassava?

Taamaattariaqanngilaq, Ilisimatusarfimmi nunanut allanut tunngasunik ilisimatusartoq taama isumaqarpoq.

Kalaallit Nunaata nammineerluni EF-imit aninera assersuutitut tikkuarpaa, taakku marluk ineriartornerup assigiinngitsunut sammisinnaaneranut takussutissaapput. Ilaasortaajunnaarneq inatsisit tunngavigalugit Kalaallit Nunaat ilaatigut aalisarnermut politikkimut sunniuteqarsinnaanerulersippaa. Akerlianillu Kalaallit Nunaata politikkikkut aalajangiinernut EF-imi – kingusinnerusukkullu EU-mi – suliarineqartartunut sunniuteqarsinnaanini annaavaa, naak tamakku Kalaallit Nunaannut suli pingaaruteqaraluartut.

- Oqartoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat oqartussaassuseqarnerulersoq, taamaakkaluartoq aalajangiinernut Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik sunniuteqartuartunut sunniiniarsinnaanini annaavaa.

Taassuma naqissuserpaa, nunat tamalaat akornanni politikkikkut, nunat ajornakusoortumik aaliangiisariaqartartut.

- Immikkoorluinnarluni, ilutigisaanillu nunat tamalaat akornanni aalajangerneqartussanut, aalajangerneqartartunut, tamakkiisumik sunniuteqarsinnaaneq nassaassaanngilaq. Naalagaaffiit minnerit namminersortullu tamarmik tamakkununnga assingusunik aalajangiisariaqartarput.

Ineriartornerli apeqqutinik nutaanik aamma pilersitsivoq.

Danmark Kalaallit Nunaanni ukiut arlaqanngitsut matuma siornanut sanilliullugu, sunniuteqarluarnerulersimavoq. Naalagaaffik ilaatigut Greenland Airports-imik piginneqataalerpoq, mittarfinnut illersornissamullu milliardilikkaanik aningaasaliivoq, peqqinnissaqarfiullu unammilligassaanut aaqqiissutaasinnaasunik iliuuseqarnerulerluni.

Tamanna pissutigalugu Kalaallit Nunaat nammineernerulerpa – imaluunniit Danmarkimut isumalluuteqarnerulernerpa?

Ineriartorneq taama ajornanngitsigisumik nassuiarneqarsinnaanngitsoq, Rasmus Leander Nielsen isumaqarpoq.

- Qularutissaanngilaq Kalaallit Nunaat inatsisitigut pissaaneqarnerulersimasoq, politikkimili kikkut akisussaaffeqarnersut apeqqutaanngilaq. Aningaasaqarniarneq, sulisussaqarneq suliassallu naammassinissaanut ilisimasaqarneq pingaaruteqarput.

Piffiit arlallit erseqqinnerulersimasut, taassuma oqaatigaa.

Kalaallit Nunaat pappiaqqatigut akisussaassuseqaraluarluni suliassani naammassissaguniuk Danmarki qanimut suleqatigisariaqarsimavaa. Assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi, ukiuni kingullerni Danmarkimit immikkut aningaasaliiffigineqartumi sulisunillu ikiorneqarnermigut. Aamma mittarfinnut annertuumik aningaasaliisoqarnera illersornissamut isumannaallisaanermullu tunngasunut iliuuseqarneruneq pissutigalugit taamaassimavoq.

Rasmus Leander Nielsen naapertorlugu nammineq oqartussaassuseqarneq tassaaginnanngitsoq aalajangiisinnaatitaaneq tamatumani ersersinneqarpoq.

- Aamma aalajangiisarnerup naammassinissaanut pisinnaasaqarluarnermut tamanna tunngassuteqarpoq. Taamaattumik Danmarkimik qanimut suleqateqarneq pissutsini aalajangersimasuni iliuuseqarnissamut kiffaanngissutsip killilerneqarneratut misinnarsinnaasarpoq, allatigulli Kalaallit Nunaata suliassamik naammassinnissinnaanissaanut pisariaqartinneqarsinnaalluni.

Taassuma ersersippaa tamanna pissutigalugu inatsisitigut ineriartorneq politikkikkullu pissutsit piviusut immikkoortinneqartariaqartut.

- Amerlanerusunik oqartussaaffeqartoqaraluartoq, oqartussaaffiit atorniarlugit allanik suleqateqartoqarsinnaasariaqarpoq. Taakkua marluk imminnut naapertuupput.

Tulliani taasititsisoqarnera allaanerussaaq

Rasmus Leander Nielsenip siornatigut taasisitsinerit kingumut qiviarnerani, misilittagarineqalersoq maluginiarnartoq ataaseq eqqaamavaa. Politikkikkut ingerlaneq uningani, nutaamik aallartiffiussaaq.

Namminersornerulluni Oqartussaanerup kingunerisaanik Kalaallit Nunaata akisussaaffiit amerlanerusut tigujartuaarpai, allaffissornerlu annertusiartortillugu. EF-imit anineq pissutigalugu nammineerluni diplomatitut piginnaasaqarneq nunanilu tamalaani isumaqatigiinniarnernik misilittagaqarnerulernissaq ineriartortinneqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat atuutilersinneqarnerani nunanut allanut tunngasutigut iliuuseqarnerunissamut periarfissiivoq.

- Innuttaasunik taasititsineq ajornartorsiutinik aaqqiinerunngilaq, kisiannili demokratii tunngavigalugu suliap ingerlateqqinnissaanut sulinermik aallartitsisussanik inuttaliineruvoq.

Misilittagaq tamanna aallaavigalugu, Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu oqallinnermi tamanna pingaaruteqartoq, taanna isumaqarpoq.

Isumaqatiginninniutigineqareersimasut pillugit innuttaasut siornatigut taasitinneqartarput. Namminersornerullutik Oqartussat Namminersorlutillu Oqartussat qinersisartut suli taasitinnagit sukumiisumik ersarissarneqarput. Namminiilivinnissaq pillugu taasisoqassappat apeqqutit arlallit akissutissaqareersut saqqummiunneqassapput: Danmarkimut attaveqarneq qanoq issava? Aningaasaqarneq qanoq ataqatigiissarneqassava? Aamma illersornissamut nunanullu allanut tunngasunut akisussaaffiit qanoq agguataarneqassappat?

Taamaattumik Rasmus Leander Nielsenip naatsorsuutigaa marloriarluni taasisoqarsinnaanissaa. Siullermik sammisaq pillugu, tullianillu isumaqatigiinniarnerit naammassippata isumaqatigiissut pillugu.

- Innuttaasut paasissutissanik tunngavilinnik aalajangiisinnaassagunik isumaqatigiissut taasiffigisassamik imarisaanik ilisimasaqarnissaat pingaaruteqarpoq.