Isertortumik paasiniaasartut: Nunat pissaanilissuit sillimaniarnikkut akerleriinneerat Issittumut siaruarsimavoq
USA, Rusland Kinalu Issittumi annertunermik sunniuteqarusupput, taamaammallu nunat pissaanilissuit akornanni akerleriinnerit Issittumut siaruarsimapput. Illersornissaqarfimmi isertortumik paasiniaasartut Kunngeqarfimmi ukiumoortumik pisoqarsinnaasunik naliliinermini taama naliliipput.
Amerikap avannaata Ruslandillu akornanni aqqut naannerpaaq Qalasersuaq aqqusaarlugu ingerlasarpoq, Ruslandilli USA-mut rakettinik aallartitsisinnaanera nunap assingani takuneqarsinnaavoq. Naalagaaffissuit Ruslandimut imaluunniit Kinamut sorsulissagaluarpataa Issittoq siulliulluni pingaarnersaalluni kalerrissaarivissaasoq Illersornissaqarfimmi isertortumik paasiniaasartut allapput. Radarit Pituffik Space Basemiittut akeqqat raketiutaat Amerikap nunataanut igeriussat malugisussaavaat.
Titartagaq: Illersornissaqarfiup isertortumik paasiniaasartui
Naalagaaffissuit Ruslandip, Kinap USA-llu akornanni unammilleqatigiinnerit Issittumi annertunerusumik pisalerput. Ruslandip 2022-mi Ukrainimut saassussinnerata siornatigutut Issittumi sillimaniarnermi isumaqatigiinngissutitut annikitsigiunnaarpoq.
Illersornissaqarfiup isertortumik paasiniaasartuisa ukiumoortumik Naalagaaffiup isumannaatsuuneranik naliliinerminni ima inerniliipput:
- Issittup illersornissamut pilersaarusiornermi pingaaruteqarnera Ruslandip nunallu killiit akerleriinnerisa sakkortusiartornerat ilutigalugu annertusiartorpoq. Taama pisoqarnerani USA-p sillimaniarnikkut Issittumik nakkutilliinera annertusiartussaaq, Naalagaaffiup isertortumik paasiniaasartui allapput.
Nunat marluk arlallilluunniit sorsuutilissagaluarpata pingaartumik Ruslandip Kinap USA-llu raketiutaasa igeriuttakkat amerlanersaat issittoq qulaallugu ingerlasinnaammata issittoq sakkutooqarnikkut illersornissamut pingaaruteqarluinnartoq isertortumik paasiniaasartut erseqqissarpaat.
Rusland piareersarlunilu Atlantikup avannaani attaveqaasersuutit aaqqissuulluakkamik nalunaarsorai
FE naapertorlugu Rusland ukiut qulit sinnerlugit sorsunnermut atortussianik amerliartortitsisimagami Issittumi sakkutooqarnikkut nukittunersaajuarpoq. Ruslandip ilaatigut umiarsuaatini aqqartartut atominik usillit Issittumi sakkutooqarfinni inissisimatippai.
Ruslandip Ukrainimut sorsunnerata issittumi sorsunnissamut piareersarnissamut pilersaarutai arriillisillugillu kinguarsaraluarai issittumi sakkutooqarnikkut nukittunersaajuarpoq, russilli nunap immikkoortuani sakkussiaqalerniarlutik pilersaarutaat sorsunnerup kinguartissinnaagunarpaa.
FE naapertorlugu Nato sakkuaatilerpat Kalaallit Nunaata, Islandip, Savalimmiut Tuluillu Nunaata akornanni imartaq, GIUK-gabimik taaneqartartoq, Ruslandimut pingaaruteqarluinnassaaq.
Taamaammat Ruslandip NATO-p suliniutai aaqqissuulluakkamik nakkutigai, GIUK-gab-imilu imartat tamaasa nalunaarsorlugit, FE allappoq:
- Umiarsuit sorsuutit, sorsuutaanngitsullu atorlugit ilaatigut aalisariutit misissuutillu allat soorlu timmisartut satellitillu atorlugit taamaasiorput. Ruslandip paasissutissat tamakku piffimmi tassani sakkutooqarnikkut pilersaarutiminik nutarterinermini atorpai.
USA sakkutooqarnikkut ingerlatsinerulersoq — siullermeertumillu ajortumik oqaatigineqartoq
Ruslandip Issittumi sakkutooqarneruleriartornerani USA aamma Qalasersuarmi illersornissaminik annertusaalerpoq:
- USA-mut issittoq siulliulluni pingaarnersaalluni kalerrissaarivissaavoq naalagaaffissuit Ruslandimut imaluunniit Kinamut sorsulissagaluarpata. Radarit Pituffik Space Basemiittut akeqqat raketiutaat amerikap nunataanut igeriussat malugisussaavaat, Isertortumik paasiniaasartut allapput.
USA aamma siullerpaamik Danmarkimut ulorianartorsiortitsinermut sunniuteqarnerluttutut oqaatigineqarpoq. Tamanna nalunaarusiami inerniliinermi allaaserineqarpoq:
- USA-p aningasaqarnikkut teknologikkullu pissaanini
pissaaneqarniutigalugu iliminut suleqatiminullu atorpaa.
Nunat mikinerit nunarsuaq „nunarsuarmi aaqqissuussinermi malittarisassanik tunngaveqarnani orpippassuarni inatsisinik tunngaveqartoq“ isigigaat FE-mi isertortumik paasiniaanermut pisortaq Thomas Ahrenkiel Berlingskemut oqarpoq.
Kina Issittumi suli sakkutooqarnikkut peqataasoq FE-mi allassimavoq, Kinalli ukiut tallimat qulillu ingerlaneranni umiarsuarnik immap qaavatigut ingerlasunik aqqartartunillu nammineerluni angallassisinnaanera anguniarpaa:
- Kinap angorusuppaa aqqartartunik raketinik igeriuttakkanik sakkulinnik
sikup ataatigut angalasalissalluni Ruslanditut USA-tullu illersorniarluni atomit atorlugit saassussisinnaajumalluni, Isertortumik paasiniaasartut allapput.
Nunap inoqqaavi soqutiginngilluinnaraat — suliniaqatigiiffiit naalakkersuisunut attuumassuteqanngitsut sakkortuumik eqqugaasut
Isertortumik paasiniaasartut nalunaarusiami Ruslandip Issittumi avatangiisinik nunallu inoqqaavinut soqutiginninnera soqutiginninnginneraluunniit aamma eqqartorpaat.
Ruslandip anguniakkani anguniarlugu nunap inoqqaavi Issittumilu avatangiisit soqutiginngikkai FE allappoq:
- 2024-mi nammineq malittarisassani unioqqutillugit umiarsuit arlallit ilaatigut uuliamut assartuutit, taama angalanissamut sanaajunngikkaluartut imartani sikunik ulikkaatuni angalatippai.
- Ruslandip russit nunap inoqqaavi Issittumiittut sinnerlugit NGO-nik suliaqartut ukiuni kingullerni aamma naqisimavai, Isertortumik paasiniaasartut allapput.
Isertortumik paasiniaasartut nalunaarusiaat tamakkiisoq uani atuaruk.
