Københavnimi Rådhuspladsimit Amerikamiut aallartitaqarfiannut
akerliussutsimik takutitsisut ingerlaarneranni 85-nik ukiulik Steen Folke
peqataavoq.
– Akerliussutsimik takutitsinermit nuannerluinnartumit,
oqalugiarluartoqarluni kalaallit erfalasui tuusintillit erfalatinneqarlutik
Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataqatigiinnerannik sakkortuumik takutitsiviusumit angerlamut
uteqqammerpunga, Steen Folke, arfininngornermi ualikkut oqaloqatigigatsigu
oqarpoq.
Københavnimi Rådhuspladsimit Amerikamiut aallartitaqarfiannut
akerliussutsimik takutitsisut ingerlaarneranni 85-nik ukiulik Steen Folke
peqataavoq.
– Akerliussutsimik takutitsinermit nuannerluinnartumit,
oqalugiarluartoqarluni kalaallit erfalasui tuusintillit erfalatinneqarlutik
Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataqatigiinnerannik sakkortuumik takutitsiviusumit angerlamut
uteqqammerpunga, Steen Folke, arfininngornermi ualikkut oqaloqatigigatsigu
oqarpoq.
Steen Folke Mellemfolkeligt Samvirkep
siullersuisuinut ilaasortaasoq Kalaallit Peqatigiiffiisa Kattuffiat Inuit, nuna
tamakkerlugu suliniaqatigiiffik Uagut innuttaasullu suliniaqatigiiffiat »Hands
off Kalaallit Nunaat« peqatigalugit akerliussutsimik takutitsinermik
aaqqissuisuupput. Kalaallilli Nunaannut akuunera 1970-kkunilli aallartippoq,
taamani Venstresocialistit sinnerlugit folketingimut ilaasortatut danskit
kalaallillu namminersornerulernissamik isumalioqatigiissitaannut ilaasortaavoq.
– Danskinit kalaallinillu kingoqqisut
inuit taama amerlatigisut katersuunnerat assorsuaq killitsinnarpoq,
erseqqissumillu Kalaallit Nunaannut tapersiinerat Danmarkimi akuunermik
kialaartumillu misigissuseqarnermik ersersitsivoq, Steen Folke akerliussutsimik
takutitsineq pillugu oqarpoq.
– Iluaqutaavali?
– Aap, isumaqarpunga iluaqutaasoq,
Københavnimimi illoqarfinnilu amerlasuuni allani akerliussutsimik
takutitsinerit maluginiarneqarput. Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi, nunani
sanilerisatsinni aammalumi USA-mi. Københavnimi akerliussutsimik
takutitsisoqarnera pissutigalugu soorunami Donald Trumpip isummani
allanngortinnavianngilaa, amerikamiulli politikerit allat inuit præsidentip
Kalaallit Nunaannik tigusinissamik pilersaarutaanik akerliunerannik
sunnerneqarsinnaapput. Taakku matumani qimussit ataatsit marlulluunniit
pineqannginnerat, inuilli imminnut oqartussaaffigisinnaanerminnut inatsisitigut
pisussaaffeqarnerat paasilluarsinnaavaat.
Eqqissisimanermit saqitsaannermut
Donald Trumpip Kalaallit Nunaat
nakkutigilerumallugu sakkutuulersorsinnaalluni isumaqarpoq, Steen Folkelli
amerikamiut saassusseriasaarsinnaanerat piviusorsiorsorinngilaa.
– Taamaattoqarnavianngilaq. Trumpimmi
susinnaanera killeqarpoq, tiguaanissamimi Kongressip peqataanissaa
pisariaqarpoq. Akerlianilli Steen Folkep Issittumi sakkutuulersornerup
annertuserujussuarnissaa aarleqqutigisupilussuuaa.
– Inuiaat kalaallit ukiuni qulikkaani
arlalinni Issittup eqqissisimaffiunissaanik kissaatertik attappaat; kissaallu
taamaattoq Danmarkimit minnerunngitsumillu USA-mit, Kalaallit
Nunaanniinnerminik sakkutooqarfimmut ataatsimut, Pituffimmi sakkutooqarfimmik,
appaasumit tapersersorneqarpoq. Maannali nipi allalluinnanngorpoq. Maanna
sakkutuulersortoqalerpoq 42 milliartillu nalinginut sakkutuulersortoqarpoq,
Steen Folke oqarpoq.
– Sakkutuulersorneq Amerikamiut
nukittunerusumik Kalaallit Nunaanniilernerannik inerneqassagunarpoq, uagummi
nammineq Amerika aggersarparput. Danmarki Amerikamiut Issittumiinnermik
annertusinissaannik kissaataannik akuersinissamik piareersimavoq, aamma illersornissamik
isumaqatigiissutip 1951-meersup nutarternissaanut piareersimavoq. Kalaallit
Nunaat niuffatissaanngilaq, niuernissamullu ammavoq, ingammik
inussutissarsiornermi aatsitassarsiornermilu. Issuaaneq ”Danskit
sakkutooqarnerminnik annertusaanerat Amerikamiullu najuunnerulernissaat
Kalaallit Nunaannut kissaatiginartuunngilluinnarpoq.” Steen Folke.
Nunanut allanut naalakkersuisoq Vivian
Motzfeldt Illersornissamullu ministeri Troels Lund Poulsen sinerissami
nakkutilliisut umiarsuaanni assilisippoq, taamatullu aamma nunanut allanut
ministeri Lars Løkke Rasmussen Washingtonimi assiliseqatigalugu, kalaallilli
tusaaniarneruneqassasut Steen Folke isumaqarpoq:
– Suliami matumani kalaallit nipaat
naammaginartumik tusaaniarneqanngilaq, Kalaallit Nunaani Danmarkimiluunniit.
Inatsisartut Naalakkersuisunit, matoqqasorujussuarmik Danmarkimik
isumaqatiginninniarnernik ingerlatsisartunit naammattumik paasitinneqartannginnerminnik
naammagittaalliorput. Peqatigisaanik kalaallit ilaasa Issittumi Sakkutooqarfiup
qullersaqarfiata Nuummi qaartartumiigassaqqissuusorisartik
toqqissisimanarinngilaat. Danskit naalakkersuisui qulliusutut inisseqqapput,
Naalakkersuisummi danskillu naalakkersuisuisa nukittuneri equngapput.
– Naligiissumilluunniit
suleqatigiittoqaraluarpat danskit naalakkersuisui siunnersuuteqartartuupput,
paasissutissiisartuullutik pissaanermillu kalaallit soorunami
nallersinnaanngisaannik peqartuunerat aarleqqutigaara. Taamaammallu Kalaallit
Nunaanni siammasinnerusumik peqataatitsineq pingaartorujussuuvoq; soorunami
Inatsisartut peqataatillugit, aammalu innuttaasut paasitinneqarnerminnik
toqqammaveqarlutik siunissaminnik oqalliseqataasussat, Steen Folke oqarpoq.
Taassuma aarleqqutini 1970-kkunni
namminersornerulernissamut isumalioqatigiissitamit pissarsiaminit
tunngaveqartippai.
– Aaqqissuussaanikkut
isumalioqatigiissitami danskit arfineq marluk kalaallillu arfineq marluk
peqataanerisigut oqimaaqatigiittoqarpoq, siulittaasorli Isi Foighel Kalaallit
NUnaannut ministereqarfimmi departemtschef Erik Hesselbjerg ikiortigalugu
aalajangiisumik inissisimaffeqarput. Taamaammat namminersornerulernermik
aaqqissuussaaneq danskit kissaataat malillugit pilerpoq, minnerunngitsumik
nunamik piginnittussaanermut tunngatillugu, Steen Folke oqarpoq.
Aallartitatigut malersugassat malersorneqarlik
Steen Folke suliniaqatigiifimmik »Nej
til oprustning – Ja til bæredygtig sikkerhedspolitik« pilersitseqataavoq.
– Tamanna piffissami Amerikamiut
qunusaarinerisa nalaanni, timmisartullu sakkutuunik sakkutuullu atortuinik
uniffeqanngiusattumik Kalaallit Nunaannut assartuinerini qanoq ililluni
nuunneqarsinnaava?
– Umiarsuit sinerissamik nakkutilliisut
annertusarnissaat pissusissamisoorpoq, taamaalilluni taakku
avalassinnaasunngortinneqassallutik, Kalaallilli Nunaata sakkutuulersornera
navianarpoq, taamaattoqarneranimi nuna pissaanilissuit
pissaaneqarneqqusaannerani sakkunngissaaq, Steen Folke oqarpoq.
– Illersornissamik politiki
attanneqarsinnaasoq oqallisigigutsigu aamma illuatungerisap tunngavissaqartumik
soqutigisai isiginiassavagut, aamma Ruslandimut, Trumpip Issittumi
isumannaallisaanermi aarlerinartutut taagugaanut tunngatillugu. Sakkutuulersornerli Kalaallit Nunaata isumannaatsuuneranut iluaqutaanngilaq,
akerlianilli Kalaallit Nunaat Issittup eqqissisimaffiuneranik pilerseqqinnerani
aallartitatigut aqqutit atussavai. Amerikamiunik russinillu attaveqarnissaq
pingaaruteqarpoq; Assersuutigalugu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni, nunat
sakkussakillisaanermik issittumilu avatangiisinik qajannartunik ataatsimut
akisussaaffeqarlutik ataatsimiiffigisinnaasaasa ikittut ilaanni.
Issittumi Siunnersuisooqatigiit 1996-mit
avatangiisinik illersuineq, klima,
piujuartitsisumik ineriartorneq nunallu inooqqaavisa pisinnaatitaaffiinik
suliaqalerpoq, siunnersuisooqatigiilli Ruslandip Ukrainemik saassussinerata
kingorna 2022-mi unitsikkallarneqarput.
– Ruslandip arlaatigut
ilaajunnaarsikkallarnera pisinnaanngoriarniariarpat, nuna Issittup affaanik
angissusilik Issittumi Siunnersuisooqatigiinni tamakkiisumik
ilaasortanngortinneqartariaqartoq, Steen Folke isumaqarpoq.
