Issittumiit

Korea Kujallermi umiarsuit containerinik assartuutit nunarsuarmi niuernermi qitiupput, taakkualu Korea Kujalliup issittumi Asiap Europallu akornanni niueqatigiinnermut aqqutinut nalinginnaasunut taartaasinnaallutik umiarsuit angallavigisartagaat misilinneqarnissaat pilersaarutigimmagu pingaaruteqarnerulernissaat ilimagineqarpoq.

Assi: Yonhap/EPA/Ritzau Scanpix

Jette Andersen Jette Andersen Aaqqissuisoq

Saqqummersinneqarpoq 11. Januaari 2026 - 10:59

Korea Kujalleq issittumi umiarsuarmik angalanissamut septembarimi misiliissasoq

Korea Kujallermi naalakkersuisut Asiap Europallu avannamut immakkut attaveqarsinnaanerat misilerarniarlugu umiarsuaq containerinik assartuut Busanimit Rotterdamimut aallartinniarlugu issittumi umiarsuit angallavigisinnaasaannik 2026-mi septembarimi misiliissapput, Korea JoongAng Daily, Korea Kujallermi aviisi tuluttut oqaaseqarfiusoq, naapertorlugu Korea Kujallermi Oceans Ministry (Imarsiornermut naalakkersuisoqarfik, aaqq.) ilisimatitsivoq.

Korea Kujalleq issittumi umiarsuarmik angalanissamut septembarimi misiliissasoq

Niuernikkut aqqutit naatsunnguanngortut pitsaanerusullu, soorlu Suez-kanali, tapersersorniarlugit unammillerniarlugilluunniit periarfissat misissornissaat anguniarneqarpoq. Umiarsuarnik angallassisoqassappat Koreap Ruslandimit akuersissummik pissarsisariaqarlunilu russit imartaat atortariaqarpaa, taamaammat ukiup affaani siullermi russit oqartussaasuinik oqaloqateqarnissaq pilersaarutaavoq. Suliniut tamanna Korea Kujalliup imaatigut angallannermi piginnaaneqarnerunissaanut Busanillu nunarsuarmi tamarmi imaatigut angallannermi qitiusutut inissinnissaanut periusissiamut annertunerusumut ilaavoq.

Ussassaarut

DMI-mi sikunik ilisimatuup Jens Jakobsenip Siriusimi alapernaarsuiartortussat sikusiutinik paasinninnissamik pikkorissarpai.

DMI-p Siriusimi ilinniartut pikkorissartikkai

DMI-p qimussimik alapernaarsuiartortitat Siriusimut ilaasut aamma sakkutooqarfimmi immikkut ilisimasallit Tunup avannaani silap sikullu ajorluinnarneranut piareersimanerulerniassammata qaammammi kingullermi silasiornermik sikunillu assilialianik atuinermik pikkorissartippai, DMI nittartakkamini allappoq.

- Kalaallit Nunaanni taarmiugaanni sapinngisamik ilisimasaqarnerpaasariaqarpoq. Sarfaq immikkut ittoq ammut sermimut kivisoq imaluunniit qaqqap qanoq ittuunera anorillu sammivia ataatsimoortillugit tassanngaannaq toqussutaasinnaasumik anorlertarnersoq ilisimasariaqarpoq, DMI-mi Kalaallit Nunaannut silasiortoq misilittagaqarluartoq Flemming Geisler-Skou oqarpoq, taannalu pikkorissartitsivoq.

Pikkorissaaneq Københavnimi ulluni marlunni ingerlanneqarpoq, tassanilu alapernaarsuiartortitat umiarsualivimmilu nakkutilliisunngortut sikup, sarfap, sermip silallu pissusii pillugit tunngaviusunik ilisimasaqalerput — ilisimasat nunarsuarmi avatangiisit sakkortunerpaat ilaanni „qajannaatsumik“ sulinissamut pingaaruteqartut.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
Qaammammut kr. 59.00
Ukiumut kr. 650.00

ATUISUNNGORIT

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.