Angutit arnanit amerlanerullutillu agguaqatigiissillugu ukiui qaffakkiartorput. Tamatuma saniatigut inuussutissarsiutissatut periarfissat annikitsuinnaapput. Kalaallit Nunaanni najugaqarfiit minnerit arlallit taamaapput, tamannalu iliuuseqarfigisariaqarparput. Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit siulittaasuat professor Torben M. Andersen taama oqarpoq, taassumalu nunassisarneq piujuartitsisuunngitsoq tikkuarpaa. Taamaammat eqqugaasinnaasut ikilisinneqarsinnaaqqullugit illoqarfinnut najugaqarfinnullu assigiinngitsunut neqeroorutit qanoq aaqqissuunneqarsinnaanersut oqaluuserineqartariaqarput.
Taanna maajip qiteqqunnerani ataatsimeersuarnermi Future Greenlandimi saqqummiussamini taama oqariartuuteqarpoq.
Angutit arnanit amerlanerullutillu agguaqatigiissillugu ukiui qaffakkiartorput. Tamatuma saniatigut inuussutissarsiutissatut periarfissat annikitsuinnaapput. Kalaallit Nunaanni najugaqarfiit minnerit arlallit taamaapput, tamannalu iliuuseqarfigisariaqarparput. Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit siulittaasuat professor Torben M. Andersen taama oqarpoq, taassumalu nunassisarneq piujuartitsisuunngitsoq tikkuarpaa. Taamaammat eqqugaasinnaasut ikilisinneqarsinnaaqqullugit illoqarfinnut najugaqarfinnullu assigiinngitsunut neqeroorutit qanoq aaqqissuunneqarsinnaanersut oqaluuserineqartariaqarput.
Taanna maajip qiteqqunnerani ataatsimeersuarnermi Future Greenlandimi saqqummiussamini taama oqariartuuteqarpoq.
Inuiaat siammarsimasut
Torben M. Andersenip inuiaqatigiit ineriartornerat nunassisarnerlu pissutigalugit najugaqarfiit mikinerit arlallit aningaasaqarnikkut innuttaaqatigiinnikkullu tatineqarsimasut saqqummiussamini erseqqissarusussimallugu Sermitsiamut oqarpoq.
– Aamma nunaqarfiit tamarmiunngitsoq unammilligassaqartut nalunngilarput. Sumiiffiit ilaanni illoqarfimmut annerusumut attuumassuteqartumik aalisartoqarnikkut takornariaqarnikkulluunniit inuussutissarsiuteqarluartoqarpoq. Sumiiffinnili allani ajornartorsiuteqartoqarpoq, politikkikkullu qanoq iliortoqarsinnaaneranik isummertoqartariaqarluni, Torben M. Andersen oqarpoq, taassumalu Kalaallit Nunaanni siammasissumik najugaqarneq tunngavissaqarluartoq erseqqissarpaa.
Kalaallit Nunaanni inuit maannakkut 56.948-upput, taakkulu nunap ilarujussuani 2 millionit kvadratkilometerisut annertutigisumi sinerissami sumiiffinni 72-ini najugaqarput.
Assi: Oscar Scott Carl
Torben M. Andersen naapertorlugu nunami najugaqarfiit 72-it assigiinngiiaarsinnaapput, taamaammallu illoqarfinni najugaqarfinnilu assigiimmik neqerooruteqarnissaq piviusorsiornerunngilaq.
– Inoqarfinni mikinerusuni najugallit qanoq ikiorserneqarsinnaanersut politikkerit aalajangiiffigisussaavaat. Tamannalu apeqqutaavoq annertooq ajornakusoortorlu. Inuusuttut nunassiffinniit minnerniit aallarartut ukioqqortunerit nunassiffimmiiginnartartut iliuuseqarfigineqartariaqarpoq. Nuttarnerillu tamakku nalinginnaasuupput.
Angusaqarfiusumik politikkeqarneq
Piujuartitsisumik inissisimaffeqarnissaq eqqarsaatigalugu Namminersorlutik Oqartussat kommunillu najugaqarfinnut ataasiakkaanut aningaasatigut tapiissutaat, tassa sumiiffimmut aalajangersimasumut attuumassuteqartunut tapiissutitut, soorlu assartuinermi ilanngaatitut inuussutissarsiornermilu aalajangersimasunik sammisaqarnermut, politikkikkut iliuuseqarnikkut tunngaveqarnerusariaqartut Torben M. Andersenip tunngavilersuutigaa.
– Sumiiffimmi aalajangersimasumi sammisassat pilersinneqartarput, sumiiffinnilu taakkunani innuttaasut namminneq sammisassaminnik ingerlatsisarput. Akisussaanerup, iliuuseqarnerup, piginnittuunerup nunassiffinnilu inuiaqatigiinnik ineriartortitsinerup sulissutigineqarnissaa pingaaruteqaqaaq.
– Aaqqiissutit najukkami pissutsinut naleqqussarnerusariaqarlutillu illoqarfinni annerni aaqqiissutigineqartunit assilineqaannassanngillat. Taamatuttaaq assersuutigalugu najukkami annikitsunik ingerlatsinermi sulisussarsiornermiluunniit najukkami kommunerisamiluunniit aaqqiisoqarsinnaakutsoorpoq.
Aaqqissuusseriaaseq naleqqussartoq
Torben M. Andersen naapertorlugu maanna kommunit tallimat aaqqissuussaanerannit naleqqussarsinnaanerusumik aaqqissuussisoqarsinnaavoq.
– Pissutsit ilaat tamanut assigiissuteqartariaqarput. Allallu pissutigalugit najukkami piginneqataaneq annertunerusoq eqqartorneqarsinnaavoq – tassa aamma kommunimut sanilliullugu najukkami oqartussaassuseqarnerusinnaaneq, taamaalilluni inoqarfinni ataasiakkaani sunniuteqarnerulerlunilu suliniuteqartoqalersinnaavoq.
