KL

DK

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit? Apeqqut pingaarutilik immikkut ilisimasalinnit akiniarneqartussanngorpoq

Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi qullersat allallu immikkut ilisimasallit piffissami qaninnermi ataatsimiilerpata, tunngaviusumik pinerluttulerineq pillaariaatsillu oqallisigineqassapput. Pinerluttulerinermut inatsisip angerlaanneqarnissaanut, pillaasarnermik inatsit, oqaatsit, kinguaassiuutitigut atoqateqarnissamut minnerpaamik ukiugititat aamma sakkortunerusumik pineqaatissiisoqarsinnaanera sammineqassapput.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq nutaamik immaqa aallartiffiussaaq. Assi Eqqartuussisoqarfik Sermersuup Nunattalu eqqartuussisuuneqarfiata nalaaniit assilisaq.
Morten Okkels Morten Okkels Tusagassiortoq
Saqqummersinneqarpoq

Naalakkersuisut pinerlunnermut inatsisit angerlaakkusuppaat, taamaattumillu naalakkersuisoq Mariane Paviasen Jensen (IA) immikkut ilisimasalinnik suleqatigiisitaliamik pilersitsivoq, tamanna pillugu qulaajaasussanngortillugit.

Immikkut ilisimasalinnut ilaasortat 17-iusut eqqartuussisuunerugallartumik Tine Rudimik siulersorneqarput, taakkua aalajangersimasumik ilaasortaapput, immikkut ittumik ilaasortanik amerlanerusunik aamma ilanngussisoqarsinnaavoq (paasissutissat takukkit).

Susassaqarfiup angerlaannissaanut sammisassarpassuit ilaanniiginnartoq maanna paasinarsivoq. Isumalioqatigiissitamut suliakkiissummi atuarneqarsinnaavoq.

Isumalioqatigiissitap ilaatigut inatsisissatut siunnersuut nutaaq suliarissavaa, aamma nalilersussavaa pinerluttulerinermut inatsit maanna atuuttoq inuiaqatigiit pisariaqartitaannut naapertuunnersoq, innuttaasullu eqqortumik pineqarnissamik misigissusiinut suli naleqqussartariaqarnersoq.

IMMIKKUT ILISIMASALLIT AAKU

Immikkut ilisimasallit aaqqissuussaanerat Naalakkersuisoqarfik naapertorlugu ima isikkoqarput.

Soorlu allassimasoq, ilaasortat ilaat atorfeqareerput. Allat ingerlatsisunit attuumassuteqartunit toqqarneqassapput

Siulittaasoq:
Tine Rud (Eqqartuussisuugallartoq)

Ilaasortat aalajangersimasut:
Nunatta Eqqartuussisuunera Nunatta Eqqartuussiviani eqqartuussisoq Nunatta Eqqartuussiviani pisortaq Eqqartuussisunut sinniisuusoq Illersuisoq Kalaallit Nunaanni Parnaarussivinni pisortaq Kalaallit Nunaanni Politiini pisortaq Kalaallit Nunaanni unnerluussisussaatitaasoq IPPS/Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit Ilisimatusarfik Eqqartuussissuserisut siunnersuisooqatigiivi Kommunit sinniisaat politeeqarfimmik peqateqartoq Kommunit sinniisaat politeeqarfimmik peqateqanngittoq Kommunefogedit sinniisaat Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermik Siunnersuisoqatigiit/PiSiuInatsisinik atuutsitsinermut immikkoortortaqarfimmit sinniisoq Inatsisinik atuutsitsinermut ministeriaqarfimmit sinniisoq

Ilaasortat immikkut akulerutsinneqarsinnaasut:
Oqaatsinut allattoqarfik Meeqqat illersuisuat Innarluutillit illersuisuat Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik ICC Krisecentret Kalaallit Nunaanni Politiit Peqatigiiffiat Nunatsinni illersuisut peqatigiiffiat Namminersorlutik Oqartussani nutserinermik immikkoortoqarfik

Nakkutilliisut:
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit sinniisoq

Immikkut ilisimasallit ataatsimiinnerini Atlantikup Avannaani Allaffeqarfiup aamma Inatsisinik Atuutsitsinermut Immikkoortortaqarfiup allatsitaaneq isumagisarpaat.

Tunngaviusumik isuma aaqqinneqarpoq

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit qallunaat pinerluttulerinermut inatsisaannit allaanerusumik tunngavilimmik aallaaveqarpoq. Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviit pinerluuteqarsimasup pissusilersortarneranik pingaartitsilluinnarput. Tassa pineqaatissinneqartup atugai inuiaqatigiinnullu attaveqaqqilernissaa pineqaatissiissummi eqqarsaatigineqarluartariaqarput.

Immikkut ilisimasallit nalilersussavaat siunissami taamatulli sakkortutigisumik pinerlunnerup ilungersunartiginera isiginiarneqartariaqarnersoq, imaluunniit maannamut naleqqiullugu ajornerusariaqarnersoq. Allannguineq taamaattoq innuttaasut politikkerillu pinerlunnianut, assersuutigalugu nakuusernermut pinngitsaaliinermillu, sukannernerusumik pineqaatissiisoqassasoq kissaatigisaannut naapertuussinnaassaaq.

Immikkut ilisimasallit nalilersussavaat Kalaallit Nunaat pillaanermut inatsiseqassanersoq. Inatsisini maanna allassimanngilaq, pinerlunnerit assigiinngitsut qanoq pineqaatissiissutigineqarsinnaanersut.

Qanimut attaveqarneq siunissami minnerulersinnaavoq

Apeqqutit toqqammaviusut ilagaat Kalaallit Nunaanni qanittumi inissiisarnissaq pillugu najoqqutassiaq atorunnaarsinneqarsinnaanersoq. Tassa inuit sapinngisamik qanittumi inissinneqartarnissaat pillugu najoqqutassiaq atorunnaarsinneqarsinnaanersoq. Aammattaaq inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarnissaa siunertarineqanngitsoq qullersaqarfiup erseqqissarpaa.

Aammattaaq eqqartorneqassapput pinerluttoq ukiuni 16-ini pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqarsinnaanersoq, kinguaassiuutitigut atoqateqarnissamut minnerpaamik ukiugitinneqartoq 15-iniit 16-inut qaffanneqarnissaat kiisalu inatsisip oqaatsit tungaatigut ullutsinnut tulluartuunissaa sammineqassapput.

Aamma immikkut ilisimasallit Kalaallit Nunaanni pillaatitut inatsisit pillugit siunnersuisoqatigiit qanoq isikkoqarnissaat nassuiassavaat. Danmarkimi pillaatitut inatsisit pillugit siunnersuisoqatigiit inatsisitigut ajornartorsiutit pillugit Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmit kaammattuuteqarluni siunnersuuteqartartut inassuteqaateqartartullu peqatigiiffigaat.

Immikkut ilisimasallit marloriarlutik ataatsimiinnissaat maannamut pilersaarutaavoq, tassa oktobarimi decembarimilu, Nuummi.

Siullertut pilersaarutigineqarpoq immikkut ilisimasallit 2028-p naanerani nalunaarusiamik tunniussinissaat, angerlaassinerlu 2029-mi pissasoq. Naalakkersuisoqarfimmit ullumikkut nalilerneqarpoq tamanna suli sivisunerusinnaasoq. Suliamut tunngatillugu nutaanik piffissaliussisoqanngilaq.

mariane paviasen jensen kalaallit nunaanni eqqartuussiviit inuiaqatigiit pinerluttulerinermut inatsit immikkut ilisimasallit naalakkersuisut

Atorfiit tamaasa takukkit

PODCASTI

Powered by Labrador CMS