Danskit Amerikamiut sakkutooqarfiinik qimatanik Kalaallit Nunaanni saliinerat aasaanerani ingerlaannassaaq, tamannalu naalagaaffiup karsianut katillugit 180 million koruuninik akeqarpoq. Sumiiffinni aalajangersimasuni 17-ini saliineq qaqugu naammassineqassanersoq suli aalajangerneqanngilaq, nappartalli manngertorniusut kingulliit peerneqartinnagit ukiut qulit, 20-t 30-lluunniit qaangiuppata mingutsitseratarsinnaasut nutaat aarlerinartorsiortitsipput.
USA illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmini qimassimasaminni avatangiisinik saliinermut akisussaaffeqartinneqanngilaq. Isumaqatigiissut arlaleriarluni ilaneqartarsimavoq, kingullermik 2004-mi Igalikumi, piffissami tassani USA-p sakkutuui Thule Air Basemi, ullumikkut Pituffik Space Basemi, taamaallaat najugaqartut. Avatangiisit pillugit tapiliussaq Pituffimmut tunngassuteqarluinnarpoq, Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni siunissamilu sakkutooqarfigisassaanni sumiiffinni allani Kalaallit Nunaanni avatangiisinut akisussaaffik ataasinnguamilluunniit eqqaaneqanngilaq. Maanna USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmik nutaanik pingasunik pilersitsinissamik pilersaaruteqartoq tusarliunneqarpoq, matumanilu Narsarsuaq Kangerlussuarlu erseqqissumik eqqartorneqarput. Tassa illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq atuuttoq naapertorlugu ukiut qulit, 20-t imaluunniit 30-t qaangiuppata Danmarkip imaluunniit Kalaallit Nunaata namminersulivissimasup akiligassaanik avatangiisinik mingutsitsisoqaqqilersinnaavoq.
Danskit Amerikamiut sakkutooqarfiinik qimatanik Kalaallit Nunaanni saliinerat aasaanerani ingerlaannassaaq, tamannalu naalagaaffiup karsianut katillugit 180 million koruuninik akeqarpoq. Sumiiffinni aalajangersimasuni 17-ini saliineq qaqugu naammassineqassanersoq suli aalajangerneqanngilaq, nappartalli manngertorniusut kingulliit peerneqartinnagit ukiut qulit, 20-t 30-lluunniit qaangiuppata mingutsitseratarsinnaasut nutaat aarlerinartorsiortitsipput.
USA illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmini qimassimasaminni avatangiisinik saliinermut akisussaaffeqartinneqanngilaq. Isumaqatigiissut arlaleriarluni ilaneqartarsimavoq, kingullermik 2004-mi Igalikumi, piffissami tassani USA-p sakkutuui Thule Air Basemi, ullumikkut Pituffik Space Basemi, taamaallaat najugaqartut. Avatangiisit pillugit tapiliussaq Pituffimmut tunngassuteqarluinnarpoq, Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni siunissamilu sakkutooqarfigisassaanni sumiiffinni allani Kalaallit Nunaanni avatangiisinut akisussaaffik ataasinnguamilluunniit eqqaaneqanngilaq. Maanna USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmik nutaanik pingasunik pilersitsinissamik pilersaaruteqartoq tusarliunneqarpoq, matumanilu Narsarsuaq Kangerlussuarlu erseqqissumik eqqartorneqarput. Tassa illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq atuuttoq naapertorlugu ukiut qulit, 20-t imaluunniit 30-t qaangiuppata Danmarkip imaluunniit Kalaallit Nunaata namminersulivissimasup akiligassaanik avatangiisinik mingutsitsisoqaqqilersinnaavoq.
Ajunnginnerpaamik neriuuteqartut, ajornerpaamillu pisoqarnissaanut sioorasut
Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut 1951-imeersoq naapertorlugu USA-p illersornissamut peqatigiiffimmut NATO-mut ilaasortaanermigut Danmark Kalaallit Nunaata illersorneqarnerani ikiortussaavaa. Taarsiullugu Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sumiissinnaappulluunniit.
Illersornissamut isumaqatigiissut ukiunik 75-inik pisoqaassusilik sulilu atuuttoq suleqatigiissitami isumaqatiginninniarnerni aalajangiisuuvoq, tamanna nunanut allanut ministerip Lars Løkke Rasmussenip aamma nunanut allanut naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip Amerikamiut nunanut allanut ministeriat Marco Rubio vicepræsidentilu J. D. Vance Washingtonimi januaarip 14-ianni pissanganartumik ataatsimiinnermi isumaqatigiissutigaat. Atorfilittat qaffasissumik atorfillit suleqatigiissitat ataatsimiinnerinit paasissutissaqangaarneq ajorpoq, tassanilu Kalaallit Nunaat Danmarkilu pitsaanerpaamik neriuuteqarlutillu ajornerpaamik pisoqarnissaanut sioorapput. Illersornissamut isumaqatigiissutip 1951-imeersup ingerlateqqinneqarnissaa neriuutigineqarpoq, tamatumanilu USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnik qanorsuarluunniit pilersitsisinnaavoq. Killeqarfiup aappalaartup qaangerneqarnissaa, tassa USA-p Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmi oqartussaassuseqavilernissaminik piumasaqarnissaa.
Illersornissamut ministeri Jeppe Bruus ataasinngormat Kangerlussuarmi issittumi tunngaviusumik ilinniartitaaneq pulaarpaa. USA 1992-imi tassaniit qimaguppoq, maannalu tusartoqarpoq amerikamiut mittarfimmut 1941-imi pilersitaannut uteqqittut.
Foto: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
Piumasaqaatit akerlianik piumasaqaateqarfigineqartut
1941 - 1951 - 2004 - 2026
Danmarkip Washingtonimi aallartitaata Henrik Kauffmannip USA-mik illersornissaq pillugu isumaqatigiissut 1941-mi apriilip qulingiluaani atsiorpaa, tassani Amerikamiut Kalaallit Nunaat sorsunnersuup aappaani illersorniarlugu sakkutooqarfiliorsinnaallutillu illersornissamut atortussanik pilersitsisinnaalerput.
Danmarkip isumaqatigiissut, Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sumiikkaluarunilluunniit isersinnaanerannik akuersissummik tunisisoq, 1951-imi apriilip 27-ani uppernarsaaqqippaa. Amerikamiut sakkutooqarfimminniit anigaangamik naleqarnerpaat tamaasa angerlaatissinnaagaat, allat tamarmik avatangiisinik saliinissamik piumasaqaateqanngitsumik qimaannarsinnaagaat kapitali 11-mi allassimavoq: „Isumaqatigiissut manna naapertorlugu nunaminertat sanaartorfilluunniit USA-p naalakkersuisuinut attartortitaasut taamanikkut taakkununnga attartortinneqarnerminni pissutsit atuuttutut qimanneqartarnissaat piumasarineqarpoq.“
USA-p nunanut allanut ministeriata Colin L. Powellip, Danmarkip nunanut allanut ministeriata Per Stig Møllerip aamma Kalaallit Nunaata naalakkersuisuisa siulittaasuata tulliata Josef Motzfeldtip Igalikumi isumaqatigiissut 2004-mi aggustip arfernani atsiorpaat, tassanilu USA Pituffimmi radarimik rakettinik illersuinermut atortussanik nutarterinissamut akuerineqarpoq.
General Gregory M. Guillot, USA-p sakkutuuisa avannarlernut naalagaaffissuani (Northcom) pisortaasoq, USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmik nutaamik pingasunik — Narsarsami, Kangerlussuarmi Pituffimmilu — pilersitsinissaq pillugu Danmarkimik Kalaallillu Nunaannik isumaqatiginninniartoq 2026-mi marsip 19-iani Senatimi tusarniaanermi oqarpoq.
– 1951-imi isumaqatigiissut kisiat pisariaqartipparput, Washingtonimilu isumaqatigiinniarnermi Amerikamiut akerleriissutaata ukiut 75-it matuma siorna isumaqatigiissummut attuumassuteqalersinnissaa danskit kalaallillu siunertaraat, Dansk Institut for Internationale Studierimi, tassa Nunat tamalaat pillugit Danmarkimi ilisimatusarfimmi, ilisimatooq Ulrik Pram Gad Sermitsiamut oqarpoq. – Sakkutooqarfissat qimanneqaqqilerpata Amerikamiut saliinissaat Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiissitami piumasarissavaat?
– Isumaqatiginninniarnerit Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik isumaqatigiissuteqarfiuppata, USA-mut taarsiullugu Amerikamiut kissaatigisaannik uagulli kissaatiginngisatsinnik allamik aaqqissuussinissamut ammaassisinnaanerput aarlerinarpoq. Danmarkip Kalaallillu Nunaata 1951-imi isumaqatigiissutip atuleqqinnissaa soqutiginngikkaat paasilluarsinnaavara. Taamaakkaluartoq Amerikamiunut iluaqutaasumik ilassutitut isumaqatigiissuteqartoqassagaluarpat, taava USA taarsiullugu iliuuseqarsinnaassaaq, assersuutigalugu saliinissamik akisussaaffimmik tigusisinnaalluni.
Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut 1951-imeersoq avatangiisit ullumikkutut pingaartinneqatiginnginneranni atsiorneqarsimasoq Ulrik Pram Gadip tikkuarpaa.
- Aallaqqaataaniit aallartissagaanni, Amerikamiuugaluaraanniluunniit, eqqarsarluaqqaartoqartariaqassaaq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
Avatangiisit tamakkiisumik tapersersorneqartut
Illersornissamut ministeri Jeppe Bruus aamma nunanut allanut naalakkersuisoq Múte B. Egede ataasinngornermi Nuummi ataatsimeeqatigiipput, ualillu naanerani tusagassiortunik katersortitsisoqarpoq.
– Kalaallit Nunaat Danmarkilu illersornissamut isumaqatigiissutip 1951-imeersup, sakkutooqarfinni avatangiisinik saliinissaq USA-p mingutsitsisutut akilertussanngorlugu, allanngortinnissaanut siulliullutik iliuuseqassappat?
– Isumaqatigiissut 1951-imeersoq ukiut ingerlaneranni arlaleriarluni ilaneqarsimavoq, Igalikumi isumaqatigiissut 2004-meersoq avatangiisinut tunngatillugu immikkut isumaqatigiissummik ilaqartoq Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa eqqaassallugu pingaartippaat. Piffissami ajornartorsiorfiusumi inuuffigisatsinni avatangiisinut pisussaaffiit isumaqatigiissummi allassimasut tunngavigalugit suli iliuuseqartarpugut, aamma siunissami suliassanut piareersaatinut tunngatillugu, Múte B. Egede Sermitsiamut oqarpoq.
USA-p sakkutuuisa avannarlermi naalagaaffianni (Northcom) pisortaq general Gregory M. Guillot USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmik nutaamik pingasunik — Narsarsuarmi, Kangerlussuarmi Pituffimmilu - pilersitsinissaq pillugu Danmarki Kalaallillu Nunaat isumaqatigiinniarfiginiarlugit USA-p inatsisartuini marsimi tusarniaanermi oqarpoq.
– Sakkutooqarfiit pingasut eqqartorneqarput, sumili qanorlu sakkutooqarfiliortoqassanersoq suli aalajangerneqanngilaq. Maanna illersornissamut isumannaallisaanermullu politikkimut tunngasunik ilungersunartunik isumagisassatsinnik oqaluuserinnittumik suleqatigiissitaliorpugut. Siunissami qanoq aaqqiisinnaanerluta misissoriartigu, Múte B. Egede oqarpoq.
– Suleqatigiissitap isumaqatiginninniarnerani Amerikamiut sakkutooqarfiusimasut siunissamilu sakkutooqarfigineqartussat avatangiisinut sunniutaannut akisussaaffigiunnaarsimanerisa allanngortinneqarnissaat ilanngunneqarpa?
- Tusagassiorfiit aqqutigalugit isumaqatigiinniarneq ajorpugut. Naalagaaffiit akornanni attaveqatigiinneq naapertorlugu isumaqatigiinniartarpugut, Múte B. Egede naatsumik oqarpoq.
Illersornissamut ministeri Jeppe Bruus Washingtonimi isumaqatigiinniarnerit pillugit aamma oqaaseqarusunngilaq.
– Danskit naalakkersuisui, Naalakkersuisut Amerikamiullu suleqatigiissitami 1951-imi illersornissamut isumaqatigiissutip aaqqissuunneqarnissaanut tunngasunik oqalliseqataasunut qanittumik suleqatigiipput. Suleqatigiinneq naalagaaffiit akornanni attaveqatigiinneq tunngavigalugu ingerlanneqarpoq. Isumaqatiginninniarnerit naammassigutsigit apeqqut taanna uterfigissavarput, Jeppe Bruus Sermitsiamut oqarpoq.
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu avatangiisinik illersuineq pingaartikkaat Illersornissamut ministerip erseqqissarpaa.
– Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuaq alutornangaarpoq; kalaallit pinngortitamit ilusilersorneqarlutik inuiaapput. Naalakkersuisooqatigiinni Grøn Trepart-imi ministeritut atorfeqaqqammerpunga, tassani Danmarkip oqaluttuarisaanerani pinngortitamut isumaqatigiissutit annersaannut akisussaasuuvunga. Avatangiisinut akisussaaffik tamanna illersornissamut ministeritut atorfeqalerninni ingerlateqqippara, Jeppe Bruus oqarpoq.
