Amerikami præsidentia piumaguni assani seqqortiinnarlugit nunarput pigilissallugulu aqutarilersinnaagaluarpaa.
Tassami taassuma siusissukkulli erseqqissaatiginikuuaa Kalaallit Nunaata pigilernissaanut sunaluunniit sakkugisinnaallugu, allaallu pisariaqalissappat sakkutuuliilluni anguniakkani angutsersinnaallugu.
Amerikami præsidentia piumaguni assani seqqortiinnarlugit nunarput pigilissallugulu aqutarilersinnaagaluarpaa.
Tassami taassuma siusissukkulli erseqqissaatiginikuuaa Kalaallit Nunaata pigilernissaanut sunaluunniit sakkugisinnaallugu, allaallu pisariaqalissappat sakkutuuliilluni anguniakkani angutsersinnaallugu.
Taamaattorli sakkutuut atorlugit sakkortuumik iliuuseqanngilaq, paarlattuanilli USA-p Kalaallit Nunaata pigilernissaanut aqulernissaanullu piumasarisani sakkukillisippaa, tassa nutaarsiassaqarfitsigut minnerunngitsumillu inuit attaveqaqatigiittarfiisigut oqaatigisaqattaarunnaarpaa. Tamanna pivoq Kalaallit Nunaanni akerliussutsimik takutitsinerpassuit kingorna, nunarsuarmioqatigiillu, minnerunngitsumillu USA-p, Kalaallit Nunaata namminersorneranut ataqqinninnissaat oqariartuutigineqarmat.
Permanent Committee 1991-meersoq
- Kalaallit Nunaata, Danmarkip aamma USA-p akornanni isumaqatigiinniarnerit kingunerisaanik, Permanent Committee 1991-imi pilersinneqarpoq.
- Siunertarineqartoq tassaavoq aalajangersimasumik, pisortatigoortumillu nunat pingasut naapiffeqarnissaat, USA-p Kalaallit Nunaanni sakkutooqarneranut — pingaartumik Pituffik-mut tunngasut — immikkut samminnittumik.
- Permanent Committee-mi, peqatigiit taakku pingasut imminnut sakkutooqarnernut tunngasut pillugit paasissutissiisarput: ingerlatsineq, isumannaallisaaneq, radarit/sakkutooqarfiit, isumaqatigiissutit aamma illersornissamut isumaqatigiissummi pisussaaffiit eqqartorneqartarlutik.
- Taamaalilluni ataatsimiititaliaq taanna aqqutigalugu suleqatigiinnermut oqaloqatigiinnermullu aaqqissuussanik suleqatigiiffik pilersinneqarpoq, Kalaallit Nunaat aamma Danmark USA-p Kalaallit Nunaanni iliuusissanut aalajangiinernut peqataatinneqarnissaat qulakkeerniagaalluni.
Tusarnaarsimava imaluunniit USA-p Kalaallit Nunaat pigilerlugulu aqutarilernissaanut nutaanik periaasissanik nassaarniarpasippa?
Pissutissaqarpoq inerniliissalluni tusaaniarnerulersimasoq aammali ilimanarnerusinnaalluni sillimaniarnermummi pilersaarusiornermini, novembarip naanerani saqqummiunneqartumi, ilaatigut allappoq:
"Nunarsuarmi immikkoortortaqarusuppugut, avataaniit akuliuffigineqanngitsoq aamma pingaarutilinnik pigisatsinnik arsaarinninniarfiunngitsoq pilersikkusupparput, aammalu pingaarutilinnik pilersuiffiusinnaasunik tapertaasoq; taamatuttaaq kissaatigaarput qulakkiissallugu sumiiffiit iliuusissanik pilersaarusiornitsinnut pingaaruteqartut iserfigisinnaanissaat (aaqqissuisoqarfimmit erseqqissagaq). Allatut oqaatigalugu, Monroe-doktrinimut "Trump-ip nangitsissutaa"-nik oqariartuummik malitseqartitsinissarput piumasarivarput," ilaatigut taama allassimavoq amerikamiut sillimaniarnermut politikkiani nutaami.
Monroe-doktrinimi "Trump-ip nangitsissutaa"-nik ilalik suleqatigiinnermut qanoq sunniuteqarsinnaanersoq "pingaarnerpaatut suleqatigisartakkatsinnut", taamatummi Kalaallit Nunaat Danmarkilu ataatsimoorlutik USA-mik taasisarmata, suli siusippallaarpoq paasisaqarfigissallugu.
Tamatumalu ilutigilluinnangajagaanik Nuummi ulluni makkunani ataatsimiinnerit marluk ingerlanneqarput Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni, aammattaaq Kunngeqarfiup Danmarkip USA-llu akornanni, ataatsimiinnerillu taakku arlaatigut ikinngutigiinnerup siunissaanut aalajangiisuusinnaalersinnaapput.
Joint Committee
Ataasinngornermi Joint Committee-mik taaneqartartoq, 2004-mi Igalikumi ataatsimiinnermi, taamanikkut Naalakkersuisuusoq Josef Motzfeldt, taamanikkut danskit nunanut allanut ministeriat Per Stig Møller aamma USA-p taamanikkut nunanut allanut ministeria Colin Powell ataatsimiinnerisa malitsigisaanik pilersinneqartoq, ataatsimiippoq.
Joint Committeep ullumikkut ataatsimiinneranit ima oqaaseqartoqarpoq:
- Ataatsimiititaliaq peqatigiinnerup nukittorsarnissaanik suleqatigiinnermillu, kingullermik Pituffik pillugu paasinninnitsinnut ikorfartuutitut USA-p Kalaallillu Nunaata akornanni suleqatigiinnermut ataatsimut iliuusissatut pilersaarummi 2020-meersumi atuutilersinneqartup ingerlateqqinnissaanik siunertaqarpoq.
- Ukioq manna ataatsimiinnermi ataatsimut soqutigisatsinnik suleqatigiinnitsinnillu aallaaveqartumik illuatungeriilluni ataqqeqatigiinnermik toqqammaveqartumik nukittuumik siunissamullu sammisumik pimoorussinerput uppernarsaqqipparput.
- Suleqatigiinnerup nangittumik ingerlanneqarnissaani pingaartitat ataatsimut soqutigisavut oqallisigaagut.USA-p Kalaallillu Nunaata ukiuni aggersuni siuariartornerup tamatuma nangittumik annertusarnissaa, Issittumilu nunarsuup immikkoortuani isumannaatsumik siuariartortumillu attaveqaatit nangittumik nukittorsarnissaat qilanaaraat, ataatsimeeqatigiit nunanut allanut naalakkersuisoqarfiup tusagassiutitigut nalunaarutaa aqqutigalugu erseqqissaapput.
joint committee
- Aggustip 6-ani 2004-imi Igalikumi isumaqatigiissut Kalaallit Nunaat, Danmark aamma USA akornanni atsiorneqarpoq.
- Isumaqatigiissut 1951-imeersup illersornissamut isumaqatigiissutip nutarterneqarneranik kinguneqarpoq, kisiannili aamma suleqatigiinnermut tunngaviit annertusineqarput: sakkutooqarnikkut suleqatigiinneq kisimi pinnani, aammali aningaasaqarnikkut, teknikkikkut, avatangiisinut tunngasutigut, inooqatigiinnermut tunngasutigut suleqatigiinneq taasassat ilagaat.
- Igaliku isumaqatigiissut ilutigalugu Joint Committee pilersinneqarpoq — Kalaallit Nunaat, Danmark aamma USA ataatsimoorussamik ataatsimiittarfimmik pilersitsipput, inooqatigiinnermut tunngasunik suleqatigiinnissamut sammisumik: ilisimatusarneq, avatangiisit, teknologi, ilinniartitaaneq, peqqissuseq, kultur, niuerneq, takornariaqarneq, attaveqaatit il.il.
- Taamatuttaaq aalajangersarneqarpoq, USA Kalaallit Nunaannut aamma Danmarkimut sakkutooqarnermut tunngatillugu allannguutinik annertuunik pilersaarusiornerni, tassunga ilanngullugu Pituffik Space Basemut tunngasuni, siumut ilisimatitsissasoq aamma siunnersuuteqartassasoq.
Marlunngornermi Permanent Committeep ataatsimiinnissaa
Marlunngornermi tassaassaaq ataatsimiinneq pisortatigoornerusumik aaqqissuussaasoq Permanent Committee, taannalu pilersinneqarsimavoq 1991-imi Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni. Tassani oqaluuserineqassapput amerikamiut nunatsinni sakkutooqarnerat aammalu nunat taakku pingasut USA-p Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnera pillugu immikkut ukkataqassallutik.
Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S) aamma amerikamiut aallartitaat Ken Howery oqaaseqartinniarlugit Sermitsiamit sulissutigaarput.
