Katersugaasiviit sisamat 2,8 millionit koruuninik Danmarkimiit tapiiffigineqartut
Danmarkimi aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap qanittukkut 2,8 millionit koruunit katersugaasivinnut sisamanut aningaasaliissutigisussanngorlugit akuerai.
Sisimiut Kangerlussuullu Katersugaasiviat Danmarkimit 700.000 koruuninik tapiiffigineqartussatut naatsorsuutigineqartut ilagaat.
Toqqorsivimmit: Sisimiut & Kangerlussuaq Museum
Nunatsinni katersugaasivii sisamat Danmarkimit 1,8 millionit koruuninik siorna tapiiffigineqarput. Ukioq manna aningaasat taakku 1 millionit koruuninik ilaneqarput, taamaalillutik katersugaasiviit tamarmik immikkut 700.000 koruuninik aningaasaliiffigineqartussanngorlutik.
- Tapiissuteqarnerup Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit kulturikkut kingornussassanik siammarterinermik, aserfallatsaaliuinermillu suliaqarnerannik nukittorsaamut atorneqarnissaat siunertaraa, ilaatigut saqqummersitsiviit pitsaanerulersinnerisigut aamma atuagassiat nutaaliaanerusut pilersinnerisigut, Kulturministeriaqarfik ilisimatitsivoq, taanna Folketingimi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit marsip arfernani akuersissutigineqaqqammerpoq.
Aallerfik: Aktstykke 169, Finansudvalget
Aningaasaliissutissat taakku naalakkersuisut, SF-ip aamma Radikale Venstrep 2024-mi isumaqatigiissutaannit aallaaveqarput. Atlantikup Avannaani aningaasaateqarfik 2025-miit 2028-mut qanoq atorneqartassanersoq isumaqatigiissutigineqarpoq.
Allakkiami matumani ima allassimavoq:
- Kalaallit Nunaanni katersugaasivinnut inatsit avaqqunnagu qallunaat suliniutigaat, taamaattumillu Naalakkersuisut akuersinissaat pisariaqarani. Naalakkersuisut suliniut pillugu ilisimatinneqarsimapput, kisiannili siunnersuutip qanoq piviusunngortinneqarnissaanut peqataanatik.
