Løkkep Europa qutsavigaa: Trumpip Kalaallit Nunaaga piumaneranik naaggaarneq pingaaruteqarpoq

USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik piumasaqarnera Europamiunit itigartinneqareersorlu eqqissisimanerusumik aaqqiissuteqartoqarnissaa maanna neriuutigineqarpoq.

Nunanut allanut tunngasunut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) oqarpoq.

Nunanut allanut tunngasunut ministerit Bruxellesimi sisamanngornermi ataatsimiinnerisa kingorna taama oqarpoq. Kalaallit Nunaat oqaluuserisassanut tassani ilaavoq.

- Sumi inissisimanerput pillugu ilisimatippakka. Tamanna isertortumik pinissaa qulakkeerniarlugu inimi isumannaatsumi mobileqartoqarata paasissutissiissutigaara, taamaattumik maanna paasissutissanik saqqummiussinissara pisariaqarani, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.

Periarfissaq tamanna atorlugu EU-mi nunat allat Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu tapersersuinerat pillugu qutsavigisimallugit aamma oqaatigaa.

Løkke: Præsidenti assigiinngitsorpassuarnit sunnerneqarpoq

- Ullut 15-it matuma siornatut inissisimaffipput eqqarsaatigissagigaanni, maannalu amerikamiut eqqissisimasumik isumaqatiginiarsinnaanngorsimallugit, Europap killiliinera ilaatigut pissutaasoq qularinngilara, Løkke oqarpoq.

USA-mi kongressimi ilaasortat Trumpip Kalaallit Nunaata tiguarnissaanik takorluugai itigartitsisutiginerat aamma pissutaaqataanerarpaa.

- Amerikamiut inuussutissarsiortui aktianillu niuarfiit aamma qisuariarput. Rubiomut Vancemullu isumaqatigiissutaassup attanissaa amerikamiut præsidentiata ullualuit matuma oqarnera amerlasuunik pissuteqartoq isumaqarpunga, Løkke oqarpoq.

Washingtonimi januaarip qiteqqunnerani ataatsimiinneq pingaarutilik pivaa.

Tassani Lars Løkke Rasmussenip Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuata Vivian Motzfeldtip, USA-p præsidentia tullersortaa J.D. Vance aamma USA-p nunanut allanut tunngasunut ministeria Marco Rubio ataatsimeeqatigaat.

Ataatsimiinnermi illuatungeriit suleqatigiissitaliortoqassasoq isumaqatigiissutigaat, taannalu Amerikamiut isumannaallisaanikkut soqutigisaannik naammassinnittumik aamma Danmarkip Kalaallit Nunaatalu USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaaniarneranut naaggaarnerat ataqqinnittussaassalluni.

Ataatsimiinneq siulleq pivoq: Oqaloqatigiilluarneq

Suleqatigiissitap siullermeerluni pingasunngormat ataatsimiinneranni qallunaat kalaallillu naalakkersuisoqarfiini pisortaasut peqataapput.

Løkke naapertorlugu nerriviup illuatungaani USA-p nunanut allanut tunngasunut ministereqarfianit præsidentillu tullersortaata allaffianit aallartitat issiapput.

- Oqaloqatigiilluartoqarpoq, ataatsimeeqatigeeqqinnissarlu isumaqatigiissutigineqarluni, Løkke oqarpoq.

Ataatsimiinnermi suut oqaluuserineqarnersut itinerusumik oqaatigiumanngilai, erseqqissarpaali Danmarkip USA-p Issittumi isumannaallisaanermut isumakuluutai isumaqatigigai, tassalu Ruslandip Kinallu sakkutuuisa sumiiffimmiinnerulernissaasa isumakuluutigineqarnerat.

Danmarkip aaqqiissutissarsiumalluni USA-mik illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq Kalaallit Nunaannut tunngatillugu annertusarnissaa piareersimaffigaa.

- 1951-imi ukialuit matumaavoq. Taamani dronet suli pilersinneqarnikuunngillat, avataarsualu soqutigineqarani. Taamaammat nunarsuarmi taamani pissutsit allaanerullutik.

/ritzau/