Morten piareersalerpoq: Pisoqariataarsinnaavormi ilaa?

Morten Heilmann aappanilu Magdalene Hansen nalunaaqutaq 08.53 Nuummi inissiaminniit anipput.

Morten Heilmann suliartortinnani imermut qammuttaatinik, gassimik allanillu pisiniarniarpoq.

- Ippassaq pamolisivunga, oqarpoq.

USA-p Venezuelamut saassussinera tamatumalu kingorna Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik pisinissaminik tiguaanissaminillu oqariartuuteqarnera ernummatigai.

- Aatsaat taama toqqissisimanngitsigaanga. Sunaagaluarnerpoq, taamaattoq ernumasorujussuanngoqqavunga, oqarpoq nangillunilu:

- Sulereeraangama innartinnangalu eqqarsaatit amerlaqisut qamani kaaviiaartarput. Aqagumi susoqassava?

Morten Heilmannip oqartussanit paasissutissat amigaatigai. Ajornerpaamik pisoqassagaluarpat Amerikamiullu nunamik tiguaassagaluarpata innuttaasutut qanoq illiussaagut?

- Nunamiit anisinnaanavianngilagut, oqarpoq.

- Internetsimi? Attaveqaataa qaminneqarpat taava qanoq iliussaagut?

Morten Heilmannip pissutsit qanoq innerat paasisinnaajumallugu nalunaaquttap-akunnerini 72-ini inuuinnarumalluni imeq qanoq annertutigisoq pisariaqarnersoq Googlemi misissorpaa.

Tassami, danskit oqartussaasa Europami isumannaallisaanermut politikki aallaavigalugu ulluni pingasuni naammattumik imermik nerisassanillu peqarnissaq 2024-mi inassutigaat.

 Kalaallit Nunaanni aamma taamatut periusissiortoqartariaqartoq Morten Heilmann isumaqarpoq.

- Inuit maaniittut 99 procentiisa 100 procentiisaluunniit arlaannik pisoqarunnanngitsoq qularinngikkaat isumaqarpunga. Taakkumi procentit ataatsit?  biilimi ilaasut issiaviannut ingiitigaluni aperivoq.

Aappaata, Magdalene Hansenip, biili aallartippaa, ingerlappullu.

- Attaveqaatimmi annaagutsigit?

Morten Heilmann USA-p siorasaarinera pissutigalugu piareersalersimasuni -inuit  ajornartoornissamut ajunaarnersuaqarnissaanulluunniit namminneerlutik piareersartartuni - kisimiinngilaq.

Inuit – ingammik Nuummiut – piareersareersimasut imaluunniit Morten Heilmannip pisimaneratut eqqarsalersut pillugit oqaluttuat saqqummiussallu tusagassiutitigut kiisalu nittartakkatigut inuit attaveqatigiittarfiini amerliartuinnarput.

Assersuutigalugu Intalik Milne, aamma Nuummi najugaqartoq, ajornartoornermi qanoq piareersartoqarsinnaaneranik siunnersuutinik videoliorpoq.

- Siunnersuutit siullersaat tassaavoq nerisassanik ullunut arlalinnut naammattunik toqqortaqarnissaq. Immaqa ullunut tallimanut arfineq-marlunnulluunniit. Nerisassat tassaasinnaapput qillertuusaniittut qerisillugilluunniit panertitat, taanna videoliamini oqarpoq.

Qaanaamittaaq inuit piffissami kingullermi isumakuluuteqarnerulersimagamik inuttut qanoq iliortariaqarneq pillugu paasissutissanik ujartuilersimapput. David Qujaukitsoq, Qaanaami najugalik taama oqaluttuarpoq.

- Inuit ilaasa politikerit oqartussaasullu periusissaqarnissaat ujartorpaat. Sorsuttoqalissagaluarpat ajunaarnersuaqarpalluunniit qanoq iliussanerluta annerusumik ilisimatinneqanngilagut, oqarpoq aperalunilu:

- Sineriammummi attaveerukkutta qanoq pisoqassava?

Eqqarsartaatsikkut piareersarneq

Nuummut uteqqeriarutta, Morten Heilmann taassumalu arnaataa Starkip eqqaani unissimapput.

Morten Heilmann pisiniarfimmut iserami kiassarnermut atortut, kissarsuutinut ikummatissat kiassaatillu neqeroorutaaneri pillugit allagartat siullertut takuai.

Toqqagassat qimerloorniarlugit unitsillatsiarpoq.

- Taakkua pisariaqartippasinngilakka. Angerlarsimaffitsinni oqortunik atisaqarluarpunga, illarluni oqarpoq.

Morten Heilmann imermik qummuattaaterpassuit assigiinngitsunik angissusillit — 5 literit, 10 literit aamma 25 literit — ataatsimut katersorsimasut tungaannut ingerlavoq.

- Tamanna misissukannerpara. Inunnut pingasunut ulluni pingasuni imermik 40-50 literimik pisariaqartitsisoqartarpoq, oqarpoq.

Qammuttaatit 10 liiterit tallimat tiguai akiliisarfimmukarlunilu.

Magdalene Hansen biilip iluani utaqqivoq. Aapparmimi Morten Heilmannip piareersarneranut ikiuukkusukkaluarluni taama iliunngilaq.

Piffissanimi makkunani nutaarsiassani isumakuluutissarsiorusunngilaq.

- Imminuinnaq eqqarsaatiginianngikkaluarpunga, taamaattorli eqqarsartaatsikkut peqqissuunissara illersorumallugu taama iliorpunga, taanna oqarpoq.

Inuit ajornartorsiornerit "nalaatsornikkullu pisoqarsinnaaneq“ pillugit isumakuluuteqarnerat pissutigalugu kattuffiup Folke & Sikkerhed UNICEF Kalaallit Nunaat suleqatigalugu quppersakkat marluk januaarip aqqaneq-aappaanni  saqqummiuppai.

Atuagassiaaqqat taakku marluk, "Pisoqarpammi?“ aamma "Ajornartorsiortoqarnerani qitornat imatut ikorfartussavat“, qanittukkut nuna tamakkerlugu illumiit illumut agguaanneqassapput.

UNICEF-ip Kalaallit Nunaanni pisortaa Tina Dam naapertorlugu atuagassiaaqqat ilaqutariit toqqissisimalernissaannut iluaqutaassapput, aamma inuit imminnut qanoq paarisinnaanerannik, eqqarsartaatsikkut peqqissutsiminnik qanoq isumaginnissinnaanerannik ajornartorsiornermullu piareersarsinnaanerannik atoriaannaasunik siunnersuutitaqarput.

- Atuagassiaaqqat USA-mut Trumpimullu tunngatillugu pissutsinut aalajangersimasunut tulluarsagaanngillat, ukiunili kingullerni nunarsuatsinni assigiinngitsorpassuarnik pisoqartarpoq — nappaalanersuit, ulussaarsuit nunallu sajunneri, Tina Dam oqarpoq.

- Tassa atuagassiaaqqat taakku pissutsinut assigiinngitsunut tunngapput. Soorlu ulluinnaat ullormiit ullormut allanngoriataarnissaannut meeqqanik toqqissisimatitsinissamik imaqarput, taanna oqaarpoq.

Quppersagaaqqalli piffissaq eqqorlugu saqqummersinneqarnerat nassuerutigaa.

- Kalaallit Nunaannut soqutiginninneq oqaatsillu sakkortuut atorlugit eqqartorneqarnera meeqqat inersimasullu akornanni toqqissisimajunnaartitsisinnaavoq. Tamanna pissusissamisoorluinnarpoq, Tina Dam oqarpoq nangillunilu:

- Qujanartumik maannakkut pigigatsigit. Tamannali pilersaarutaanngilaq. Pisariaqanngikkaluarpatalu pitsaanerpaassagaluarpoq.

Gassi immittaatillu piumaneqarluarput

Morten Heilmann pisiniarfimmukarnermini Orsiivik Marinecenter kingulliullugu iserpaa. Tassani gassimik pisisussaavoq.

Tassaniippoq pisiniarfimmi pisortaq Rasmus Nilsson. Taanna naapertorlugu inuppassuit gassimik, immittaatinik nerisassanillu panertunik  piffissami kingullermi pisiortorluarput.

- Ajorluinnarpoq, pisiniarfimmi pisortaq oqarpoq nangillunilu:

- Inuit qanoq pisoqarnissaanik annilaangapput. Takutinnerli ajorpaat. Malugineqarsinnaavoq.

Gassinik ikummatissat maanna tunineqarnerpaasut Rasmus Nilsson oqaluttuarpoq.

- Qujanartumik peqqumaateqarluarpugut, oqarpoq nangillunilu:

- Siornatigut illoqarfitsinni innaallagiaarukkaangatta tamanna ajornartorsiutigisarparput. Taamaammat maanna gassinik pisiassaateqarluartarpugut.

Illit qanoq pisoqarumaarnera annilaangassutigisarpiuk?

- Eqqarsaatiniittuaannarpoq, Rasmus Nilsson akivoq.

- Neriuppungali (politikerit oqartussallu) ajornartorsiut iliuuseqarfigissagaat.

Pisortaqarfiit ajornartorsiortoqartillugu upalungaarsimanermut, inatsisinik maleruaanermut pilersuinerullu isumannaatsuunissaanut akisussaasuusut quppersakkami "Pisoqarmammi?“-imi qupperneq 7-imi allassimavoq.

Nunami maani naalakkersuisut oqartussaasullu iliuusissatut pilersaarusiornersut Morten Heilmannip nalornissutigisimavaa.

- Facebook atorneqarluartarpoq. Naalakkersuisunit allanilluunniit nalunaarutit kingulliit takusakka Facebookikkut siammarterneqartarput, taanna oqarpoq.

- Suna tamarmi ajorunnanngitsoq oqaraanni allakkaanniluunniit imaassinnaavoq naammanngitsoq. Pisoqaraluarpammi ilaa?

Morten Heilmannip qummuattat marluk 450 grammit missaanni oqimaassusillit gassit nioqqutigineqartartut eqqaanni nassaarai. Naammagisimaarinnippasipporlu.

Akiliisarfimmi akiliereerami anigami gassit puui marluk biilit nassataasiviannut, immittaatit tallimat saavannut ilivai.

- Uangattaaq nerisassanik qeritillugit panertitanik piserusuppunga, kisianni ulloq alla pisiumaarpunga, oqarpoq biilimilu nassataasiviata matua matullugu.

Oqartussat qanoq oqarpat?

Nunatsinni pisortat suliffeqarfii oqartussallu arlallit, ajornartoortoqartillugu – imaluunniit Kalaallit Nunaanni sorsuttoqalissagaluarpat – upalungaarsimanissamut pilersaaruteqarnersut Sermitsiap allaaserisamut matumunnga atatillugu saaffigalugit apersorpai.

Tusassip ”pisussat tamaasa” eqqarsaatigalugit upalungaarsimanissamik pilersaaruteqarlutik allakkatigut akissuteqarnermini oqaatigaa.

- Taamaalilluta suulluunniit pissutigalugit atortorissaarutigut ajoquserneqarpata upalugaarsimannissamut piareersimajuaannarpugut, taakku allapput.

Kalaallit Nunaanni Politiit "sulinerminni namminneq periusissatik" oqaaseqarfigerusunngilaat, politiilli "eqqissinermik, isumannaatsuunermik torersuunermillu attatsiinnarnissaq" suliassarigaat allakkatigut oqaatigaat.

- Kalaallit Nunaanni Politiit inuiaqatigiinni suliassatik qanorluunniit pisoqaraluarpat naammassiuaannarpaat, aamma ajornartorsiortoqartillugu, politiit akipput.

Issittumi Sakkutooqarfiup, Nukissiorfiit Peqqinnissaqarfiullu saaffiginnissutitsinnik tigusaqarsimanertik uppernarsarlugulu akissuteqarumaarnerarput.

Saaffiginninnerput Kommuneqarfik Sermersuumi upalungaarsimasunit Naalakkersuisunillu akineqanngilaq.