Nunarput nunarsuarmioqatigiinnit ukkatarineqaleruttortoq, taamani Naalakkersuisut Siulittaasuannut Múte B. Egedemut pisut arlaqarput.
Inatsisartunut qinersinissaq februaarip tallimaani suaarutigaa, sapaatillu-akunnera qaangiutiinnartoq meerartaaqqippoq. Taamaammat ukioq manna suna eqqaamanerpaaneraa apeqqutigigaanni taakkua eqqaassallugit avaqqussinnaanngilaa.
Nunarput nunarsuarmioqatigiinnit ukkatarineqaleruttortoq, taamani Naalakkersuisut Siulittaasuannut Múte B. Egedemut pisut arlaqarput.
Inatsisartunut qinersinissaq februaarip tallimaani suaarutigaa, sapaatillu-akunnera qaangiutiinnartoq meerartaaqqippoq. Taamaammat ukioq manna suna eqqaamanerpaaneraa apeqqutigigaanni taakkua eqqaassallugit avaqqussinnaanngilaa.
UKIOQ NAAGUJOQ
Partiit siuttuinut tamanut apeqqutit nassiussagut aallaavigalugit allaaserisanik juullip nalaani saqqummiussisassaagut.
Partiit siuttui politikkikkut pisut pillugit kingumut qiviartissavagut, ukiumi unammillernartuutaat tusagaqarfigalugit, aammali siunissamut pilersaarutaat paasisaqarfigilaassallugit.
- Piffissap taassuma nalerpiaani nuannaarnerup pilluarnerullu nalerpiaani, sulinerup silarsuaani immaqa aatsaat taama unammillernartigisumik suliaqarfeqarpunga. Nunatsinni taamani politikkimik suliaqarfeqartugut ulloq manna tikillugu, ullumikkullu aamma pakasarneqaqqittutullusooq ittumik ullunik nalaataqarluta, tassalu amerikamiut nunatsinnik tigusinissaminnik nipeqarlutik atuleruttorfiata nalaaniippoq.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat decembarip 22-ani oqaloqatigaarput. Ullorlu taanna iterpugut USA-p præsidentiata Donald Trump Louisianami guvernøri Jeff Landry USA-p Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitassaatut toqqarsimallugu unnuaammat nalunaaruteqarsimasoq.
Landry tamatumunnga atatillugu oqarpoq, Kalaallit Nunaata USA-mut ilanngunnissaanut peqataanissani qilanaarinerarlugu. Ukioq manna suna unammillernarnerpaatut isiginerini aperineqarami Múte B. Egede ima akivoq.
- Unammillernarnerpaatut isigivara, suli ulloq manna tikillugu, soorlu ullumikkut eqeersaqqinneqartugut, tassalu nunatta namminiussuseqarnerata siunissamut qulakkeernissaanut sulinissap ingerlannissaa. Nunat tamalaat akornanni taama sakkortutigisumik nunatta soqutigineqarnerani aalajangersimasumik nunatta sammiveqartinnissaanut sulineq, isumaqarpunga taanna unammillernarnerpaajusoq. Politikki uninneq ajormat, ulloq naallugu ingerlajuartuummat.
Naammassinngitsuukkat, iluatsitat pilersaarutillu
Ukioq manna suliniutigisarni suna naammassinngitsoorpiuk?
- Isumaqarpunga sorparujussuit tikissinnaallugit, oqaloqatigiinnerlu sivisunerujussuaq taava pisariaqartissagipput, Múte B. Egede quiasaarluni oqarpoq ingerlaannarli ilumoorsaaqqilerluni ima nangilluni.
- Isumaqarpunga nunatsinni inuuniarnikkut oqinnerusumik atugaqartitsinissamut tunngasut, taakkuusut tamakkiisumik naammassisinnaannginnerannut nassuertariaqarneq. Taanna isumaqarpunga uannut qitiunerpaasoq sulinerup silarsuaa eqqarsaatigissagaanni.
Suliarni suna iluatsilluarnerpaasoriviuk?
- Imminut oqaluuserissallunga nuannarisarinngivara, suna torrallassimanerlugu inuit taanna naliligassarisaraat isumaqarama. Taamaattorli oqaaseqassaguma isumaqarpunga ulluni nunatsinni tatineqarfiit annerpaaffiisa nalaanni ataatsimoortitseqataasimaneq, sulilu ataatsimoortitseqataaneq.
Aappaagussamut suliniutissarni suna pingaarnerpaava?
- Aappaagumut uannut pingaarnerpaaq tassaavoq toqqissisimanerup, aammalu neriuuteqarnerup inuiaqatigiinni pigineqalernissaanut sulinissaq. Isumaqarama meerartagut inuusuttagullu siunissamut neriuummik, aammalu upperinnillutik pinissaat. Toqqammaviusumik isumaqarama politikki tassaasoq inuit ulluinnarni inuunerat, aammalu uagut politikkerit immaqa ilaanni politikkip silarsuaani oqalliseriaatsimi ingerlarsuleruttornitsinni eqqaasittariaqartartugut: Inuit pillugit maaniippugut, taakkua kiffartorpagut, taakkualu siunissami neriuuteqarnissaanut aammalu nukittunerpaajunissaannut ataatsimoornissaanullu sulinissaq, tassa taakkuupput aappaagumut pingaartitassakka, Múte B. Egede naggasiivoq.
