Ukiualuit
matuma siorna aqutsinermut pikkorissarnermi peqataavunga, tassanilu
ilinniartitsisoq tikeraaq tunngaviusumik oqaasertaliivoq: Europamiut
inuillu/kalaallillu akornanni aaqqiagiinngissutinik aaqqiisarnerit assigiinngitsuupput.
Europami oqaloqatigiinneq isumaqatigiittoqarnissaata tungaanut ingerlaanneqartarpoq. Inuit kulturiani akerliusut ilaata
tunuarluni aaqqiagiinnginneq pinaversaartillugu.
Ukiualuit
matuma siorna aqutsinermut pikkorissarnermi peqataavunga, tassanilu
ilinniartitsisoq tikeraaq tunngaviusumik oqaasertaliivoq: Europamiut
inuillu/kalaallillu akornanni aaqqiagiinngissutinik aaqqiisarnerit assigiinngitsuupput.
Europami oqaloqatigiinneq isumaqatigiittoqarnissaata tungaanut ingerlaanneqartarpoq. Inuit kulturiani akerliusut ilaata
tunuarluni aaqqiagiinnginneq pinaversaartillugu.
Assersuutigalugu Europami
angajoqqaat oqarajuttarput: “Uanga aalajangiisuuvunga!” Inuit angajoqqaavisa
“Paapaarsuaq” eqqaallugu mianersoqqusisarput – pingajuusoq, meeqqap
angajoqqaallu akornanni aaqqiagiinngissut nuunneqartarluni. Assersuutigalugu
“Innariarit, paapaarsuaq aggeqinaaq”.
Taamanikkut
tamanna kulturimik paasinninnissamut soqutiginartutut isigivara. Ullumikkulli
inuunermut toqumullu apeqqutaalersoq aammalu ilaqutariittut inissisimanissamut
pisinnaatitaaffik pillugu apeqqutaalersoq takusinnaavara.
Aaqqissuussaaneq tappingeqqasoq
Nutaarsiassaq Danmarkimi kalaallinut angajoqqaajusunut tunngatillugu eqqarsartaatsitigut misissuutit uissuuminartut siorna kiisami unitsinneqarmata, naapertuilluarnermut
ajugaaneruvoq – kisianni ataatsimoorussamik paasinninnerput pillugu
ajortoqarneranut uppernarsaataalluni. Ukiorpassuarni kalaallit angajoqqaat
qallunaat uuttuutaat atorlugit nalilerneqartarput, uuttuutillu taakkua
pissutsinut tulluarsarneqarsimanngillat.
Eqqarsartaaseq “angajoqqaatut piginnaasaqarneq” nalilersortillugu kiinnap pissusilersornera,
isinik attaveqarneq aammalu oqaatsit allat atorlugit aaqqiagiinngissutit
oqaluttuarisinnaanerat tunngavigalugit naliliigaangat, taava aaqqissuussaanermi kukkunerujussuaq pivoq. Anaanaq maniguulluni, nipangersimalluni
maluginiarlunilu qisuariaateqarpat – inuit kulturiani ajornartorsiutinik
sakkukillisaasarnermut pingaarutilinnik – taava qallunaat misiliutaanni tamanna
“attaveqannginneq” imaluunniit “qisuariaateqannginneq” paasineqartarpoq.
Qaartoornerup sunniutaa aamma ikit ersinngitsut
Assersuut
taanna ilinniartitaanermi aamma takusinnaavarput. Kalaallit inuusuttut affaat
inorlugit ilinniagaqarlutik naammassinnittarput. Nunap qanoq avinngarusimatiginera oqaatsillu peqqutaasutut oqaatigisarparput, kisianni kulturikkut
assigiinngissut puigortarparput. Atuarfik toqqaannartumik
oqaloqatigiinneq aammalu “aalajangiinerit ersarissut”
piumasaqaateqaraangat inuusuttoq amerlanertigut “inissaqartitsilluni”
qisuariaateqartarpoq – tassa atuarunnaaginnarluni. Tamanna eqiasuttuunerunngilaq,
tassaavoq kulturikkut eqqarsartaatsip kinaassutsiminik annaasaqannginnissamik
illersuinera.
Taavami
Issittumi persuttaasarneq pillugu kisitsisit? Inuiaqatigiinni toqqaannartumik
akerliusinnaanerup inerteqqutaanerani, kamanneq tammartanngilaq.
Katersorneqartarpoq. Ullormut aaqqiagiinngissutit peqqinnartumik
aniatinneqarsinnaanngikkaangamik, imigassaq amerlanertigut ajorluinnartumik
pilersitsisarpoq – kamannerup katersorneqarsimasup aniatinneqarnissaa
ajornakusoortillugu. Tamanna qaartoornermik kinguneqarsinnaavoq qallunaat misissuutaasa paasissinnaanngisaat, “ikummatip” iluaniittoq paasineqanngimmat.
Aningaasaqarnikkut
inuttullu ajunaarneq
Aningaasaqarnermut
ilisimatusarnikuullunga aammalu naalakkersuisutut sulisimallunga, nalunngilara
eqqunngitsumik inissiisarnerit inuit ataasiakkaat pillugit
ajutoornerinnaanngitsut – inuiaqatigiit tamakkerlugit ajunaarnerummat.
Ullumikkut Danmarkimi meeqqat kalaallinik tunuliaqutallit 460-it missaanniittut
arsaarinnissutaanikuupput. Ilaqutariit taakku akornanni qassit
avissaartinneqarsimappat, sullissisup “oqartussaaneq toqqaannanngitsoq”
aammalu “paarsinerlunneq” assigiingissutaat paasinngimmagu?
Misissuutit unitsinneqarnissaat naammanngilaq. Paasisimasaqarnerup
allanngorluinnarnissaa pisariaqarpoq, inuit kulturianneersut eqqarsartaatsip aammalu
kingornussat – Nuummi imaluunniit Danmarkimi peroriartorneq apeqqutaatinnagu –
immikkut isiginiarneqarnissaat. Kulturip “inerisimannginnera” nakorsarneqartarnera unitsinneqartariaqarpoq.
Ilaqutariit
nukittuut aammalu inuusuttut ilinniagaqarlutik naammassinnittartut
kissaatigigutsigit, akuersaarluta inuit kulturia
kukkunerunngimmat aaqqinneqartussaq aallartittariaqarpugut, kisianni nukiuvoq paasineqartussaq.
