Narsarsuarmi nutaamik eqqaavissuaqalissasoq

Narsarsuarmi Kangerlussuarmilu najugaqartut tikeraalluunniit tamarmik sumiiffiit oqaluttuarisaanerannik eqqaasinneqartarput. USA-p Narsarsuaq 1941-miit 1958-imut ingerlallugulu Kangerlussuaq 1941-miit 1992-imut ingerlappaa, nunaqarfiillu taakku marluk qeqqani Amerikamiut eqqaavissuat suli eqqagaqaqisoq inissisimavoq. Danmarkip Kalaallit Nunaanni Amerikamiut sakkutooqarfii salissallugit 2018-imi aalajangerpaa, kisianni Narsarsuaq Kangerlussuarluunniit sumiiffinni 17-ini aalajangersimasuni allassimanngillat, nunaqarfiimmi taakku marluk ukiut arfineq pingasut matuma siorna isumaqatigiissuteqartoqarmat suli mittarfiupput. Narsarsuaq Kangerlussuarlu suli Amerikamiunut eqqaavissooratarsinnaapput. USA-p Narsarsuaq, Kangerlussuaq immaqalu Pituffik Amerikamiut sakkutooqarfigisinnaasaattut toqqarpai. Nunatsinni sakkutooqarfimmik nutaanik pilersitsinissaq aalajangiiffigineqarsimanngitsoq, kisianni Amerikamiut danskillu sakkutuui kiisalu nunanut allanut aamma ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoqarfiit sumiiffimmi takuniaallutik Narsarsuaq tikeraarsimagaat Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq Múte B. Egede Sermitsiamut oqarpoq. Amerikami illersornissaqarfik Qaqortumi mittarfiup atulernerata kingorna Narsarsuarmi mittarfiup akunnittarfiullu qanoq issusaanik, aammali talittarfiup itissusaanut imeqarnermullu, immikkut soqutiginnippoq.

Mingutsisoqarnissaanik ernumassut

Amerikamiulli eqqaavissuassaata ammannginnerani eqqaavissuatoqaq eqqaaniittoq nunaqarfimmit suli ernummatigineqarpoq. Saliiniarnermi unammillernartoq tassaavoq 1958-ip kingorna naalagaaffiup kingornalu namminersorlutik oqartussat mittarfimmik ingerlatsinerisa kingorna eqqakkat Amerikamiut eqqaavissuanut iginneqartarneri. Taamaammat Amerikamiut, danskit kalaallillu eqqagaat akulerutsinneqarput. Eqqaavissuit ullumikkut kommunip suliassaraat, Narsarsuarmilu saliinissamik pilersaaruteqartoqanngilaq.

– Amerikamiut eqqaavissuarmi sakkutooqarfimmilu sorpassuarnik qimatsisimapput. Amerlasuut iluaqutaasimapput, ilaatigut biilit, atortorissaarutit illullu qisunnik sanaat, aammali amerlasuut piumaneqanngikkaluaqaat, soorlu asbest uulialu tankiniit kuuttoq, Narsarsuarmi katersugaasivimmi pisortaq Ole Guldager Sermitsiamut oqarpoq.

– Nunaqarfimmiut Amerikamiut eqqaavissuat sanilerigamikku qanoq oqarpat?
– Eqqaavissuaq eqqartortarparput, ingammillu asbestimik mingutsitsinerup misissorneqannginnera pakatsissutigaarput. Ilisimatuut Århus Universitetimeersut Hospitalsdalenimi annertuumik mingutsitsisoqarnera uppernarsarsimavaat, misissuinerillu taakku ukiut arfinillit arfineq-marluk matuma siornatigut kommunimut Namminersorlutillu Oqartussanut nassiunneqarnikuupput. Susoqarsimanngilaq, akissuteqarfigineqarsimanatalu. Oqartussat Narsarsuarmiunut pisussaaffillit mingutsitsinerup qanoq annertutigineranik minnerpaamik misissuisariaqartut isumaqarpunga. Avaqqunneqarsinnaanngilaq, Ole Guldager oqarpoq.

Mianersortariaqarneq

Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaminni soorlu Narsarsuarmi Kangerlussuarmilu avatangiisinut akisussaatinneqarsinnaanngitsut Danmarkip USA-llu Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu 1951-imi isumaqatigiissutaanni erseqqissumik allassimavoq. Suleqatigiissitat Danmarkimit, Kalaallit Nunaannit USA-millu ilaasortallit illersornissamut isumaqatigiissutip ukiunik 75-inik pisoqaassusillip allanngortinnissaanik januaarimiilli isumaqatigiinniarput.

Kalaallit Nunaat mingutsitsiffioqqeratarsinnaasoq

– Amerikamiut avatangiisinut akisussaaffiat Danmarkip Kalaallillu Nunaatalu illersornissamut isumaqatigiissummi nutaami allassimatinniarpaat, imaluunniit 1951-imi isumaqatigiissut Amerikamiunit piumasaqaateqanngitsumik attatiinnarneqarsinnaasoq neriuutigalugu tunuartariaqarpugut?

– Suleqatigiissitami oqallinneq ullumikkut qanoq innersoq paasiuminaappoq. Tamanna ilisimasaqarfiginngilluinnarpara, USA-mili taanna præsidentiutillugu uagutsinnullu tatisinerat pissutigalugit suleqatigiissitami annertuallaanik piumasaqarnissaq ajornakusoorpoq. Donald Trumpip oqaasii atorlugit: Taanna pingaarnertut oqartussaavoq. Pissutsit ullumikkumut naleqqiullugit ajornerulernissaat soqutiginngilarput. Taamaammat tunuarnissamik eqqugaanissamilluunniit toqqaanissarput suli silatusaarnerussaaq. Siunissami avatangiisit mingutsinneqassagaluarpata ajornartorsiutaalinnginnissaat isumaqatigiinniutiginerusariaqarparput,Illersornissamut ilisimatusarfimmi lektori Peter Viggo Jakobsen Sermitsiamut oqarpoq.

– Qanoq tamanna pinngitsoortissavarput?

– Danskit kalaallillu isaannit isigalugu sakkutooqarfiit nutaat pilersinneqarneranni eqqortumik avatangiisinillu mianerinnilluni ingerlatsinissaq pitsaanerpaassaaq. Danmark Kalaallit Nunaallu nutaanik sakkutooqarfiliornermi peqataatinneqarpata Sorsunnerup Nillertup nalaanitut mingutsitsinani ullumikkut sanaartortoqarsinnaavoq. Danskit kalaallillu piumasaqaat taanna qanoq atuutsikkumatigineraat naggataagut periusissatigut isumagineqassaaq. Danmarkip naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingisa 5 procentiat illersornissamut atorniarpagu USA unammillinngikkaluarlugu isumagisassat isumaginissaat qulakkeerniarlugu aningaasanik Kalaallit Nunaanni avatangiisinut atugassanik immikkoortitsisoqarsinnaavoq. Kisianni tamanna isumaqatiginninniarnermi avatangiisit pillugit apeqqutip ilaatinneqaqqusaannginneranik isumaqanngilaq, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.